Pasi: valtion kannattaisi tukea aivan jotakin muuta bisnestä, ehkä myös EU-jäsenmaksutkin voisi antaa mennä silleensä, koska ne ovat jo pienempi puolisko koko valtion maataloustukikulusta. Voisi nimittää ne 2000 teollista viljelijää ylimmän palkkaluokan virkamiehiksi, saisivat vaikka maata kotona, mutta eivät viljellä, silti säästömahdollisuus on olemassa. Pohjois-Suomen syrjäkylillä voisi ylläpitää perinnemaanviljelyä. Nuo EU-tuet kun alun perin olivat työvoimavaltaisen perheviljelyn tukimuotoja, varsinkin suuruudeltaan, ja kun niitä aletaan imuroimaan teollisesti, pääomavaltaisesti, jälki on kestämätön: Veronmaksajan kulut nousevat, ylituotanto hiipii ongelmaksi, teollinen tuotanto tuo ympäristökuormaa, yksittäisen viljelijän omat tulot eivät nouse, mutta pääoman ja ulkomaisten ostopanosten kulut kasvavat jatkuvasti. Työllistämään pystytään lähinnä ulkomaisia siirtotyöläisiä.
USA:ssa muka ei ole ongelmaa tuossa rakennemuutoksessa ? Siellä on ihan samat ongelmat, eri suuruusluokka. 1000 lehmän navetat joutuvat lopettamaan, koska yli 5000 lehmän megafirmat valtaavat alaa ! Nämä suuryksiköt vievät lehmät jälleen teollisuushalleihin koko ajaksi, koska vain siellä voidaan järjestää tasaiset olot, lääkäripalvelut ja optimaalinen ruokinta ja lypsy. Pohjoiset osavaltiot, Wisconsin ja New York ovat tähän mennessä johtaneet USA:n maidontuotantoa, keskilehmäluku 140, nyt nopeasti kasvavat Kaliformia, Texas, Idaho, Neew Mexico ja Arizona ovat nousseet yli 1200 keskilehmäluvun ja nostavat lehmälukua vuodessa sadalla, ja valtaavat maitomarkkinat ! Wisconsin j a New York on enemmän sen tyyppistä kuin täällä, talvella on pakkasta ja pellot eivät kasva kahta viljasatoa vuodessa. Nurmetkin lähtevät vasta huhtikuun lopulla kasvamaan. Eli siirtyminen eteläisempiin maihin on markkinoiden ajama, koska ei ole pohjoista tukea tai luonnonhaittakorvausta.
Jankkaamiseen kasvinviljelyn hömpistä voi sanoa, että viljelynurmi tietääkseni saa ihan sen saman "muutamansatasen" tuen mitä normaalisti viljaa viljelevä kasvinviljelijäkin, paitsi karjatilallinen saa eläinkorotuksen ja lisäksi eläintuet. Suojavyöhykkeet ja LHP:t ja riistat, ne silti ovat kokonaisprosenteissa marginaalissa, eikä "hömppä" lisää pellon perustukia, vaan lähinnä vähentää mm. muita ympäristökorvauksien maksuja, sekä myös LHK:ta. Koko peltoalaan nähden tuossa ympäristökorvauksessa on kyse siis noin 50-100 eurosta per hehtaari, nämä suojavyöhykerohmut ovat pieni eliitti, useimmat kasvinviljelijät pääsevät lähinnä tuohon 54 euroon. Karjankasvattaja kompensoi kasvinviljelytilan nurmeen verrattuna omaa nurmeansa LHK eläinlisällä. Ja oikeasti karjankasvattaja saa suojavyöhykkeestä hyödynkin irti, koska on korjuukalusto ja käyttömahdollisuus esim. kuivikkeina.
Terminator voisi suunnata katseensa nimenomaan luomuun, joissa se hömppä on osa viljelytekniikkaa.
Edes 2500 hehtaarin lypsylehmäkartano ei Suomen oloissa olisi vielä "kilpailukykyinen" verrattuna 2500 ha eläintilaan vaikkapa Brittein Saarilla tai Uudessa Seelannissa. Suurin tekijä on laidunruokinnan osuus , lähes ympärivuotinen laidunnus tuo mainituissa maissa 60-80% ruokinnasta laitumilta, kun Suomessa tehdään niittonurmea ja syötetään väkirehua, olisiko 15-17% laidunrehulla rehustettua Suomessa. Etelämpänä mannermaalla toisaalta tehdään mm. maissisäilörehua, mikä sisältää enemmän voimaa, ja hehtaarituotto on suuri. Maissi kasvaa parhaiten lyhyen päivän olosuhteissa, siksi Suomen pohjoisosat eivät liene paras mahdollinen maissin kasvupaikka.
Sitäkin voi sitten kysyä, miksi tuetun suomalaisnavetan omakustannushinta on isompi kuin tanskalaisen tukemattoman. Ehkä pitäisi alkaa hakea sieltä sitä tehokkuuttä myös. Se, joka hakee tuettua "markkinataloutta" ja tuettua "agrobisnestehokkutta" ja meinaa uhoilla nuoren tuottajan innolla, että sehän meiltä käy, minä sanoisin, miksi sen tarvitsisi olla Suomessa sitten.
-SS-
