Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: supersammakko - 12.12.13 - klo:09:39
-
Tässäpä mietittävää. Traktorivalinnalla voi säästää varsin runsaasti polttoainetta ja ajotavalla lisää..
http://yle.fi/uutiset/viljelija_voi_saastaa_etelanmatkan_keventamalla_kaasujalkaa/6980911
-
Muutenhan tuo on ihan järkiin menevä juttu mutta selitäs tuo suomalaiselle maajussille. Talossa pitää olla tellu ja polttoaine menee vähennyksiin toisin kuin etelänmatka. Just säiliöauto toi maatalouden säiliöön kuution talvilaatua ja sillä ois tarkoitus pärjätä tämä tuleva ja seuraava talvikin.
-
Jos polttoaine tankkiin tekee kananmunan kokoisen reiän, niin sitten se etelän matka on mahdollista säästää. Niin siis ettei tee sitä reikää...
-
Kyllähän niitä säästöjä saa aikaan tuolla ajotavalla, konevalinnalla, koneiden huollolla (terävät terät) jne. Tilatasolla on vaan monen vaikea uskoa, saati todentaa sitä asiaa. Vakioiduissa opetusolosuhteissa (tai koeolosuhteissa) tämä on helpompi näyttää.
Ne palstan kirjoittajat, joilla on kulutusmittari traktorissaan (itsellä ei) voisivat laittaa tyhjäkäyntikulutuslukemia tänne toisten katottaviksi ja mitata ajanotolla, kuinka kauan jossakin työvaiheessa traktori pyörii turhaan tyhjäkäyntiä. Tästä saa jo helposti laskettua yhden säästökohteen. Jos esim. ruokintatraktori pyörii karjatilalla joka päivä puokin tuntia turhaan ja kuluttaa 2 l pöötä, tekee se jo 365 l vuodessa eli varmaan sillä yksi henkilö äkkilähdöllä etelään pääsee. Monesti tässä ruokinnassa on kiinni kaksi konetta, jolloin emäntäkin pääsee reissuun. Pelkkää voittoa joka kohdassa, kun parisuhde kukoistaa polttoaineen säästön ansiosta.
-
Kiva päästellä lutu pohjassa ja pistää sivuikkunat auki ;D komeet pärinät
-
Toi tyhjäkäyntijuttu ja säästö on mielenkiintoinen, mullaki tulee ruokinnassa ja esimerkiksi paskanajossa traktoreihin enemmän tunteja, mitä mulle ittelle ;)
Toinen asia on sitten paljonko "säästöillä" täytyy ostella kilahtaneita turboja, kuivahtaneita akkuja, ylilyöneitä tartteja ynnämuuta kivaa ::)
-
Oliskohan 1,7l/h sataneljäkolmosen tyhjäkäyntikulutus. Vähän samoilla linjoilla pp:n kanssa.
-
Kyll tää on mulla ollu mielessä jo monta vuotta, ja hankettakin on tullu vaikken etelään oo vielä ollu menossakaan...
Toisessa on toi kulutusmittari ja otin sen aikanaan juurikin siksi että sais ittensä opetettua oikeille ajotavoille... näyttäs vaikuttavan positiivisesti, ainakin öljyauton käyntiväli pidentynyt...
Kulutuslukemina A93 tyhjäkäynti 1 l/h ilmastointipäällä pari desiä lisää, Keskikulutus 3,7 l/h navettatöillä... niitossa yms. en oo tilastoinut, mutta ei tuokaan tyhjästä voimaa tee... eli paaljon enemmän...
-
Kyllä myös kone pitäsi olla kooltaan sopiva, tehoa saisi kyllä olla, mutta monta kertaa tuota massaa on ylenmäärin ja sen kuljettaminen myös syö polttoainetta. Paljnkohan mahtaa kulutusta nostaa yksi ylimääräinen turha tonni? Oli noita vanhoja kuusipyttyisiä koneviestissä, esim 140 heppainen Allis Chalmers painoi vain 4300 kg, nykyään vastaavat painavat 5,5-6 tonnia.
-
Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.
-
Olen pitkälti samaa mieltä Vms1:n kanssa.
Ajokertojen vähentäminen, turhan ajon vältäminen ja turhan painon mukana kuljettaminen ovat tehokkaimpia keinoja.
Esim. kuormaajan kauhaa turha raahata mukana, jos sen voi helposti jättää pois eikä oikeasti tarvita työssä.
Traktorin vaihtamisella "taloudellisempaan" tuskin saadaan rahallista säästöä.
-
Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.
Hirmukalliita raputtomia koneita kuulee usein perusteltavan polttoainesäästöllä, itte olen vielä luulossa että raputtomassa huono hyötysuhde syö polttoainesäästöt. Onko jossain portaattomassa mahdollisuus vakio ulosottokierroksiin siten että esim voa on koko ajan 540 ja moottori vaihtelee sitten 1400-2000?? Empä usko. Ainoo kohde, jossa portaaton oikeasti voi olla parhaimmillaan on ojajyrsimen veto, jossa joka kaakki töissä ja nopeus säätyy kuormituksen mukaan ja siinä ei tarvita paljoa voimaa pyörille..
-
Kunnon säästöt saadaan aikaiseksi vähentämällä ajokertoja. Silloin tulee sekä polttoaine että työvoimakustannuksissa säästö mikä on merkittävä. Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.
Oli n 20% suurempi kulutus jos äesti pienemmällä vaihteella ja isommilla kierroksilla verrattuna isompi vaihde ja pienemmät kierrokset.Ja nopeus sama.
Ainaki Commandcentterin mukaan ja JD7530
Mistä sä olet nuo kulutus tiedot ottanu :P
-
Kyllä moottori ihan luonnostaan kuluttaa vähiten polttoainetta kilowattituntia kohden, kun moottori toimii lähellä suurimman vääntömomentin kierroslukua.Kyllä sen maantieajossa huomaa, kun oikein huudattaa konetta täysillä kierroksilla, käy pyörre tankissa 8)
-
Minusta tässä yhteydessä voitaisiin miettiä niitä oikeasti isoja asioita tilatasolla (joskin polttoaineenkulutus on tärkeä yksityiskohta). esim. käytännössä kaikki nautakarjanavetat joissa on poistoilmapuhaltimet, voidaan korvata minimissään 60% painovoimaisella ilmanvaihdolla (jos vanhan navetan remppaa pahimmillaan noin 7 vuotta takaisinmaksuaika). Tai on paljon nautatiloja jotka voisivat tuottaa ilman apulantaa yhtä hyvää säilörehua, jolloin säästöluokka voisi olla luokkaa 5 kertaa etelän matka.
"helpoimpia" toteutuneita säästökohteita:
-kompipaalaimeen siirtyminen, ls-hydrayliikalla, automaattirasvarilla kuulalaakeroiduilla telalaakereilla, karhotin keulalle (karho sovitettu että ottaa perhosen leveyden kerralla) ja vakio 200 heppanen veturiksi, hydraulilaitainen 18tn kärry jolla ajetaan aina suoraan pellolta navettaasvaltille kun on riittävästi kuskia... Tällä menetelmällä päästään noin niitto-navetalle polttoaineenkulutuksella 6km matkalla 1,9l/paali, 22,8l/ha (keskipaino 820kg/kpl)
-luomunurmimenetelmät ovat myös osoittautuneet kyntämisestä huolimatta tehokkaaksi menetelmäksi suitsia kustannuksia/ tuotettu rehuyksikkö...
-painovoimainen ilmanvaihto on tehokas ja toimiva muutamilla varauksilla myös ritiläpalkkinavetassa...
-myös vanhan ajan sivupyöräkylvökone (3metrin kuljetuspyörillä) on osoittautunut kynnettyjen maiden polttoainetehokkaaksi sekä ennen kaikkea kustannustehokkaaksi ratkaisuksi.(erillinen jyräyshän on todettu testeissäkin kannattavaksi toimenpiteeksi nurmen uudistamisessa)
-parsipihatto taitaisi säästää myös melkoisen lätäkön polttoainetta kuivikepohjapihattoihin verrattuna...Mut pitääpä rajottaa ku karkas aiheesta jo aikaa sitten... ;D
-
Nykyajan konetekniikka pitää huolen että ruokaa menee mitä tarvitaan eli kone ottaa saman määrän pyörii Se sitten 1400 tai 2200 kierrosta jos voiman tarve sama.
Tuo ei kyllä pidä paikkaansa. Tuossa joku jo mainitsikin, että suurimman monentin paikkeilla on dieselmoottorin optimaalisin polttoainetalous. Ja lisäksi osakuormalla, jolla varmaan yli 90 % työtunneista tehdään ero vielä korostuu. Mottorin ja voimansiirron sisäiset kitkavoimat kasvavat huomattavasti kierrosten noustessa.
Kokeilepa ajaa fillarilla vaikka 15 km/h nopeudella samaa tien pätkää eri vaihteilla. Kummasti alkaa pikkuvaihteilla hengästyttämään, kun pitäis samaa nopeutta ajaa kuin sopivammalla vaihteella.
Maantienopeuksilla alkavat jo öljykylpyisten jarrujen ja tasauspyörästön levylukkojen laahausmomentit vaikuttamaan merkittävästi, kasvavat nopeuden neliössä.
-
Mulla hyvinkin epävirallisia kokeita mutta silloin kun karhoa on raktorin alla tarpeeksi niin kulutus on sama 39 litraa tunnissa oli säästövoimanotto tai ei. Vauhtikin on sama eli se myytti että vähemmän kierroksia vie vähemmän ainetta on myytti koska saman se ottaa sitten kun kuormittaa. Suuremmista kierroksista on jopa vähän hyötyä koska on hieman enemmän resursseja ennen kuin nuukahtaa mitä 1500 kiekalla ei ole. Eko voimantot on silloin hyvä kun ei pysty hyödyntämään tehoa eli ajetaan terveisiä. Kuitenkin talous kasvaa silloin kun työkonetta leventää että päästään käyttämään tehoa.
-
Mulla hyvinkin epävirallisia kokeita mutta silloin kun karhoa on raktorin alla tarpeeksi niin kulutus on sama 39 litraa tunnissa oli säästövoimanotto tai ei. Vauhtikin on sama eli se myytti että vähemmän kierroksia vie vähemmän ainetta on myytti koska saman se ottaa sitten kun kuormittaa. Suuremmista kierroksista on jopa vähän hyötyä koska on hieman enemmän resursseja ennen kuin nuukahtaa mitä 1500 kiekalla ei ole. Eko voimantot on silloin hyvä kun ei pysty hyödyntämään tehoa eli ajetaan terveisiä. Kuitenkin talous kasvaa silloin kun työkonetta leventää että päästään käyttämään tehoa.
39 litraa tunnis on vakio 7530 jonnikan maksimikulutus,ja silloin otetaan koneesta 210hv.Millä paalaimella moista tehoa tarvitaan :o
-
Ajotavalla on merkitystä.Pidän kierrokset niin että jaksaa ilman kovaa veätystä mennä eikä yhtään enempää,mitä sitä mouruuttaa jos ei tartte.Toki Eh:a on kovaa vääntö 1000/520nm-maksimivääntö 1500/580 nm hv: 110 din.Maksimikierrrokset 1850 rim.Kokoluokkansa vääntävin.
-
Toi tyhjäkäyntijuttu ja säästö on mielenkiintoinen, mullaki tulee ruokinnassa ja esimerkiksi paskanajossa traktoreihin enemmän tunteja, mitä mulle ittelle ;)
Toinen asia on sitten paljonko "säästöillä" täytyy ostella kilahtaneita turboja, kuivahtaneita akkuja, ylilyöneitä tartteja ynnämuuta kivaa ::)
Tarkennnan edelleen "Turha tyhjäkäynti". En mäkään niin nuuka (lue: pöljä) ole, että vetäisin tulikuuman koneen sammuksiin samantien. Samoin kylmillä keleillä joutuu pitämään konetta käynnissä, että saa pysymään edes jossakin käyntilämptilassa. Järjenkäyttö on tässäkin asiassa suotavaa.
Molemmissa koneissa taitaa olla alkuperäiset startit kun ovat niin hyvässä maalissa, että se ei ainakaan itsellä ole tullut ongelmaksi ja koneet ovat reilusti toisella kymmentä tuhatta kumpikin, vanhempi jo kohta kolmannella. Turbot on huollettu n. 7000-8000 h välein. Akut ja laturit joutuvat kylmässä ja pimeässä kovimmille, mutta jos viittis latailla akkuja verkkovirrasta, niin auttaisi ehkä.
Tää siis vain yksi säästökohde tässä ajotavassa. Monia muita onkin jo tässä keskustelussa mainitukin.
-
Noista portaattoman ja vaihteellisen loottan eroista kulutuksessa.
Jututin just tuota auran urakoitsijaa. Hänellä kaksi 195 casea toinen puma powershift vaihteilla ja toinen cvx.
Heillä starkin suurin lana jota vetävät. Kertoi suoraan jotta Powershift laatikko mene 3-4 ltr tunnissa vähemmällä kuin cvx tuon lanan vedossa. Kevyessä ja vauhdikkaassa ajossa kultus on taas cvx eduksi.
Joten summarrum kannattaa miettiä mikä on työn raskauden osuus kokonaiskäytöstä ja valita sen mukaan. Itsellä on kylläkin harkinnassa josko sittenkään portaaton on se edullisin vaihtoehto??? koska kevyen siirtoajon osuus jää alle 10% kokonaisajasta.
-
Juu.. Ja itse arvoitan kokoonaisuutta: esim. valitsin nykyiset traktorit nappivaihteisiksi, koska toissa kesän vertailu tuotti tuloksen että paalaus ja lietteenajossa vihree portaaton kulutti euromääräisesti noin 6 prosenttia enemmän kuin sininen napillinen. Mutta olennaista oli että arvioiedasssani ostohinnan ja myyntihinnan välistä hintaeroa, oli nappivaihteisessa 5000h/4 vuotta ajetuissa noin 10000€/traktori pienempi välirahan tarve seuraavassa vaihdossa (tämä nykyisillä käytetyillä). Nämä käytännössä tekivät noin 3€ hintaeron per tunti mikä merkkaa noin 30% pienempiä pääomakuluja (vaikka osa säästöistä tuleekin polttoaineen pienempänä euromääräisenä kuluna).
-
Tuli vielä mieleen tuosta turhasta tyhjäkäynnistä, että mittaritunteja tulee koko ajan eli kokonaissäästö on paljon suurempi kuin pelkkä polttoaineensäästö. Montako euroa se mittaritunti maksaakaan? Viittaan tähän traktorivaihtokeskusteluun. Tulee traktorin vaihto äkimmin ajankohtaiseksi, jos näitä maagisia tuntirajoja ajattelee, mutta mitään hyödyllistä koneella ei ole tehty, onpahan fiilistelty ison kutosen ääntä...