Budjetoinnin ja rahavirtojen seuraamisen lisäksi pyrin ostamaan mahdollisimman monet ostokset käteisellä (kortilla), jottei niitä herätetililleostoja tulisi. Pysyy lisäksi tarkemmin kartalla paljonko rahaa on käytettävissä. Kaikkeen käteisosto ei tietenkään käy mutta laskulle ostonkin voi merkata budjettiin, jolloin se on jo siellä menosarakkeessa ennen kuin lopullinen lasku tulee. Ei tule sitten tärvättyä liikaa.
Sairastuminen on pien-/maatalousyrittäjälle armoton riski. Siihen riskiin kannattaa varautua huolellisesti ja ennakkoon. Erilaiset vakuutukset kuuluvat asiaan. Maksua vastaan sitä riskiä jaetaan. Melko moni isosti velkaatunut laiva seilaa todella isolla riskillä ja pienellä varautumisella. Varautumisesta huolimatta en toivo kellekään tätä tilannetta. Ja vaikka yritys selviäisikin, niin jo arzyboyn vaimon tapaus kertoo, että yksilön kärsimystä ei voi edes rahassa mitata.
Yllä mainittu on ainakin omalla kohdalla suurin jarru laajentumispuuskaan. Meidän ruokakunnassa ei kukaan muu ole maatalous asioista jyvällä.
Joten ainut tapa on hoitaa asioita niin että, tila pysyy pystyssä vaikkei töitä tekisikään, se on ollut ihan tietoinen valinta.
Maatilan pitää olla riittävän pieni tai sitten riittävän iso ja isolla en tarkoita mitään perheviljelmäkokoa.
Kotieläin puolella erillaiset yhteisnavetta viritykset ovat mielenkiintoisia tapauksia. Myös peltotöiden hoitaminen usean tilan voimin on taitavaa riskien hallintaa.
