Täällähän on jauhettu asiasta kuin, joskus muinoin takavuosina...
Nurmea voi viljellä ihan viherlannoitusnurmi periaatteella, eli ei sillä välttämättä tarvitse olla mitään niin sanottua hyötykäyttöä. Tosin viljelijöillä ajatusmalli on keskimäärin erittäin tuotantokeskeinen ja kaikki tämän tyyppinen nähdään enemmänkin uhkana kuin mahdollisuutena.
Kyllä. Tuollaiseen ajatusmalliin sopeutuminen on/oli ainakin itselle yllättävän vaikeaa. Ennen kuin elukat tarvi rehua niin joka kulma tuli olla kasvamassa, pahimpia loukkoja lukuunottamatta. Sempä vuoksi tässä kai mietitään ainakin omalla kohdalla nurmen hyödyntämistä paremmin. Aika ylivoimainen vain on tuo tapa, jossa nurmi niitetään tai murskataan maahan ainakin kustannuksien puolesta.
Jos päätetään, mikä on non-food -tuotannon (esimerkiksi aurinkoenergian keruu biomassaan) tukitaso, ja se olisi kaikille viljelyteknologioille sama, niin tuohan olisi oiva tapa pitää liikaa peltoa poissa ruuantuotannosta.
Kuitenkin tuntuu siltä, että pelisäännöt eivät edelleenkään ole samat eri tilojen välillä; non-food-tuotannolla ainakin toistaiseksi on eri tukitaso, riippuen siitä, mitä saman tilan muilla pelloilla tehdään.
-SS-
Vihjailet tässä varmaan nyt tavanomaisesti viljellyn pellon ja luomupellon eri tukitasosta? Jotainhan tuolle tilanteelle täytyisi tehdä niinkuin monelle muullekkin. Eikai sekään ole kovinkaan johdonmukaista, että kunnan rajan tällä puolen on AB alue ja toisella puolella C alue? Muuttuvatko olosuhteet niin paljon yhdellä askeleella? Tai, että eläintukia maksetaan peltohehtaareiden mukaan?
Kyllähän näitä korjattavia kohteita löytyy ja ongelmat paljastuvat sitten vasta jälkikäteen, kuten nyt, vaikka lehmien muuttaminen suotuisammille C alueille tai, vaikka suurimittasen luomuviljelyn kasvaminen. Luomuviljelyssä jos sitten kuitenkin käy niin, että kauppojen hyllyillä luomun määrä ei kasva ja mikä tärkeämpää tuottajien ostoskoreissa se ei kasva ja peltoala silti kasvaa niin onko järkevää tukea toimintaa jos menekkiä ei ole? Rajan vetäminen tähänkään, että uusia tuottajia ei oteta, ei ole järkevää. Kyllä rajoitukset pitäisi kohdistaa ehkä ennemmin siihen tukee jolloin sen luulisi ainakin ekana koskettavan niitä luomuilijoita joilla ei ole tarkoituskaan tuottaa mitään kaupan hyllylle.
Tuo olisi puhdasta non-food-tuotantoa, joka ei voisi saada ainakaan ruuantuotannon CAP-tukia ollenkaan. Mitä hinnanaalennuskorvausta biokaasutusnurmi voisikaan edellyttää ? Sama virhe tehtiin jo EU:hun liittyessä, Käytännössä suuri osa kesannoista tulivat ruuantuotannon tukien piiriin.
Tai tuista ei pitäisi puhua maksajille eli syöjille "ruoantuotannon tukina" ja "ruoan hinnan alentamisen tukina". Jopahan näitä tukia voisi kutsua maaomaisuusrikkaiden käteisrahatuiksi, "land rich, cash poor" -avustuksiksi.
-SS-
Niin ani harva kuluttaja varmaan mieltää tukia, että ne ovat ruuan hinnanalennuskorvausta.
Tämän vuoksi olisikin järkevämpää, jos tukeminen jos sitä nyt välttämättä halutaan tehdä, eikä tavaralle voida laittaa oikeaa hintaa, niin olisi järjestettävä jotenkin muuten kuin hehtaareita tukemalla. Mielestäni se aiheuttaa aina vääristymää jossakin kohtaa.
Mitä nurmeen ja sen kaasuttamiseen tulee niin kai se olisi järkevin tukea jotenkin muuten, ettei tarvitsi edes miettiä tuollaista vaihtoehtoa, että saako kyseinen pelto nyt sitten cap tukea vai ei. Toki jos tälläisessä tapauksessa pelto tippuu pois capin piiristä niin ei sekään ole oikein ja siitäkin tulisi iso sotku.