Kun aina täsä yhteydessä kuten tässäkin ketjussa otetaan esille nuo kaupungit ja muut niin täytyy vähän tuumata sitäkin että ovatkos tehneet mitä asian hyväksi. On tietysti noita ylijuoksutustilanteita mm Riihimäelle ja muualla mutta pääsääntöisesti asiat hyvin hoidossa, tässä linkki erääseen jossa asiat erittäin hyvin hoidossa:
http://www.hsy.fi/vesi/palvelut/jatevesi/puhdistamot/viikinmaki/Sivut/default.aspx
"Helsingissä sijaitsevassa Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla käsitellään paitsi Helsingin myös Vantaan keski- ja itäosien, Keravan, Tuusulan, Järvenpään ja Sipoon jätevedet eli noin 800 000 asukkaan ja teollisuuden jätevedet. "
"Puhdistustulokset ja tarkkailu
Viikinmäen jätevedenpuhdistamolla jätevedestä poistetaan kiinteät ja happea kuluttavat aineet sekä fosfori 95-prosenttisesti ja typpi 90-prosenttisesti. Vesistöön johdettava kuormitus on kokonaisuudessaan Viikinmäen puhdistamon merkittävin ympäristöindikaattori. "
Mutta että tuo puhdistaa väestöstä 15% jätevedet ja saa niistä pois fosforista 95% ja typestä 90%. Sanoisin että aika hyvä tulos.
Toisaalta, jos puhdistamo poistaa 800 000 asukkaan jätöksistä typen 90%:sesti, se tarkoittaa kyseisen ravinteen osalta samaa kuin että 80 000 asukasta laskisi jätevetensä puhdistamattomana. Tämähän oli yleinen tilanne vielä 1970-luvun puolivälissä, mihin asti esim. Lahden kaupunki laski jätevetesä Vesijärveen ja Hyrylä, Järvenpää ja Kerava pikkuiseen Tuusulanjärveen. Niitä vahinkoja nyt paikkaillaan liukoisen typen mittauksilla, tarkennetulla lannoituksella, talviajan kasvipeitteisyydellä, suojavyöhykkeillä, viljavuustutkimuksilla ja muilla toimenpiteillä, joiden sitten sanotaan olevankin tehottomia. Miksi niitä sitten pitää tehdä?
Monelle tulee varmaan yllätyksenä, mutta ympäristötuki oli alunperinkin tarkoitettu ennen kaikkea tulotueksi, mutta siihen lisättiin ympäristön tilaa parantavaksi arveltuja elementtejä a) siksi, että ympäristön tila kohenisi ja b) siksi, että EU hyväksyisi tuet. Ympäristötuki oli siinä vaiheessa neuvotteluja enää ainoa käytettävissä oleva työkalu.
Nyt, kun arvostellaan ko. tuen vaikuttavuutta, pitää muistaa, miksi se on olemassa. Sen ensisijainen tarkoitus on ollut olla tulotuki. Jos tukea leikataan tai toimenpiteitä enstisestään kiristetään, sen vaikuttavuus heikkenee. Samalla heikkenee oheisvaikutuskin eli ympäristöhyödyt, koska kukaan ei enää sitoudu ympäristötukeen, jos se ei palkitse mitenkään.
Sitten vielä hetkeksi prosentteihin. Oletetaan, että sadon mukana pellosta noin 95 % sinne lisätystä fosforista. (Omilla pelloillani todellinen luku on ollut jo vuosia yli 100 %.) Jos pellolle levitetään 100 yksikköä fosforia ja sitä jää peltoon 5 yksikköä, siitä sitoutuu maaperään arviolta puolet ja korkeintaan 2,5 voi joutua vesistöihin. 95 yksikköä leivotaan leiväksi, ja siitä 50 % muuttuu läskiksi ja lämmöksi, loput päätyvät viemäriin. Tästä lasketaan 5 % puhdistamattomana mereen. Mereen menee siten 2,375 % ravinteista. eli käytännössä yhtä paljon kuin pellolta. (Tosiasiassa enemmänkin, sillä tuo 95 %:n puhdistusteho on vain yhdessä puhdistamossa Suomessa. Keskiäärin puhutaan join 10 %-yksikköä vaativammasta tasosta.)
Tämä siis menee suoraan. Kokonaan oma kysymyksensä on, minne joutuu se 95% fosforista, joka erotetaan jäteliemestä? No, senhän me tiedämme - se käytetään viheralueiden lannoitteena ja täyteaineena maanrakennuksessa. Sateella se sitten valuu sadevesikaivojen kautta puhdistamattomana mereen, missä se muuttuu hajakuormitukseksi, josta suurin osa on kuulemma lähtöisin maataloudesta. No niin onkin lähtöisin, mutta ainoa nopea ratkaisu ongelmaan olisi lopettaa syöminen. Ilmoittautuuko joku vapaaehtoiseksi?
