Koira ja hevosihmiset on kumpikin omalaatuista porukkaa, omituista sakkia kerta kaikkiaan, en voi ymmärtää heitä millään.
Yhden poikkeuksen tiedän, suomen pystykorvan omistajat, ne on ihan normaaleja ihmisiä, rentoa porukkaa, se on ainoa koirarotu, jonka voisin kuvitella itselläni.
Sen sijaan mitä hienompi ja erikoisempi rotukoira, sitä kummempi isäntä/emäntä koiralla.
Arvaatko minkä rotuinen jete istuu rapunpielessä, kun iltaisin, tai yöllä kotiudun.
Emäntä kyllä saa omat moppinsa yöksi houkuteltua sisätiloihin, mutta tuon kyseisen jäärän kanssa on toivonsa menettänyt.
Ulkona kyllä syö emännän kädestä ja kääntää kaverina kukkapenkit
, mutta sen huoneeseen saannin kanssa on varmempi kuin itse perkele. Ei varmasti.
Monet tupakat on, yölläkin, polteltu rappusilla rinnatusten istuen.
Tulee myös huoneeseen, kun avaan oven.
Sehän se on. Suomenpystykorva. Patton 3v.
