Tietysti taustavalunta on olemassa toimista riippumatta, mutta pH:n nosto lisää fosforin valuntaa, varsinkin jos viljelytekniikkaa ei korjata. En käsitä, mitä etua on päästää fosforia hukkaan, miksi käytäntöä pitää puolustaa?
Pääseekö sitä hukkaan*? Minunkin pelloilla? Missä määrin (siis olisiko siihen edes mahdollista puuttua (kannattavuuden rajoissa?)) Oletko käynyt mittaamassa? Luonnon oman huuhtouman olet erottanut koko huuhtoumasta? Mikä oli verrokki?
*tarpeeton huuhtouma (jonka itse tietenkin määrittelen...
)
Mitenkäs se kerääjäkasvin imemä käyttökelpoinen fosfori sen paremmin olisi pidättäytynyt talven yli, kuin se maahiukkaseenkaan sitoutunut fosfori? Olettaen, että sama vesi olisi niitä "huuhtonut"?
Tietyissä tilanteissa/maalajeissa mahdollisesti, mutta säännönmukaisesti väitettäessä, että kerääjäkasvi on ainoa ratkaisu P-sidonnassa ei liene oikea malli. (poislukien se sinun "hapan maa"-malli...)
Vielä tälläisenä yksittäisenä heittona, niin mitä on tullut nurmia seurattua, niin näillä mailla 6,7 ja enemmän kun on pH, niin nurmet talvehtivat paremmin ja ovat vihreämpiä pidemmälle syksyyn. (keräävät "loputkin" ravinteet?)
Taitaa aika lillukanvarsia olla lopulta, nämä P-huuhtoumaerot kuten kirjoitit, suuntaan jos toiseen...
Mutta tuki tulee siitä "kerääjäkasvista". Onko siitä tuesta käytännön hyötyä ympäristölle, on kai sivuseikka.
Mutta maatalouden tutkimusrahoituksestahan kannattaa aina leikata... Kuten edellinen hallitus ansiokkaasti tekikin, kuulemma. Mitenköhän nykyinen?
Nii, ja se sarkasmi on aina vaikea laji, joskus kirjoittaa, joskus lukea ja ymmärtää...
Ja vastuuvapauslauseke...
Joo, onhan se nyt ja keväällä "lysti" kattella kylän peltoaukeaa, eihän tässä montaa tuhatta hehtaaria yheltä istumalta näekkään, muutaman korkeintaan... Kaikki "mustana"...
Toista se oli ennen, kun joka pirtissä oli elukoita ja NURMEA.
Nyt on sitten samat "opit" käytössä ja
kaikki maat muokattuna, joskin osa "kevyt"-sellaisia.
Äkkinäinen kuvitelis, että joku vertaileva tutkimus voisi olla hyvinkin paikallaan...