Lainaus käyttäjältä: landehande - 11.05.13 - klo:07:08

Ja onhan se kettinki hyvä paskanajossa. Jää tasempi levitys. 

Eikö sulla muka ole oikeaa paskakärryä vai tä

Osta ny hyvä mies bergmanni siihen karitsanpaskan levitykseen. Massikka sen eteen löytynee kuitenkin jonkin kuusen juurelta kun vähän metsiisi tiirailet.

Sulta taas sun näkemyksiä vaan ei juuri kokemukseen perustuvaa! 

Ei kun ostat vaan Multivan sen enempää asiaa miettimättä. Siinä tulevat vakiona perälaudan rajoituskettingit, jotka maksavat toisissa kärryissä 59€ extraa 

Ja onhan se kärrynäkin loistava eivätkä kippisylinteritkään ruostu 

Naapurikaupungin koneliikkeen pihalla tuommoiset uudehkot multivat olivat kerran aisa notkolla. Jotten tiiä..

Tenkasilla on sen verran keponen kippi, ettei ylikuormat nouse. Joku rajotin savolaisillekkin. 

Ja onhan se kettinki hyvä paskanajossa. Jää tasempi levitys. 

Ooppeleista suli muutakin, vain ihan mennessään!     Sanotaan nyt vaikka nokka-akseli, maalit,  pellit, jarrupalat ja mitä niitä nyt olikaan.

Hyvä että on kiikarissa. Lähempää tuttavutta ei kannata tehdä 

Tuohon kutoseen huollot maksavat ihan vit****usti.

Lainaus käyttäjältä: Aimo Jortikka - 02.05.13 - klo:15:41

 *** Onkos kellään kokemuksia Vectrasta farkkuna. Kiikarissa vm. -07 . V6 koneella.

Mulla oli kerran Omega, myös kuusipyttyinen. Vakaa auto ja turvallinen. Ruoste on paha ongelma. Ovesta reuna pois ja takana kansi maalia pois myös.

Paljon myös polttoainetta meni. Muuten hyvä auto Omega.

Suomenkieli sujuu nyt paremmin.

Kannattaa tarkistaa pyöränpultit. Joka aamu. Ja ilta.

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.04.13 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Apilas Jr. - 30.04.13 - klo:20:00

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 30.04.13 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.04.13 - klo:19:57

Lainaus käyttäjältä: skänän veli - 30.04.13 - klo:18:54

Että hävettää koko suvun puolesta.

Onko teillä samat vanhemmat  Äiti Loimaalainen kosmetologi ja isä koskelainen "lehmälääkäri" 

Koskelaisii jottain vastaan vai .

Kelläpä ei olis...

Voi , monellakin . Minua vastaan ei ole koska en kuulu valtuustoon enkä hallitukseen .

Onko se kuuluisa "kosken TB" se mikä on 10-varressa.

Joo, sielt saa munkkikaffeet sorkkiksen piikkiin.

Salpasetin lukkopultit + välivanne ovat venymättömät toisin kuin ketjumalliset. Koukkupää on helppo heittää salpapultin lenkkiin renkaan yläosassa ja muut menevät itsestään. Salpapultti tulee pyörän kehäpultin tilalle.
Pääpyörän alle ensin lauta tai pattiki. Isojenkaan pyörien asettelussa ei tarvita kuin rautakanki renkaan pyöritykseen.  Tietenkin pulttipyssy helpottaa muttereiden pyöritystä. Omana suojana paripyörän kaatuessa kannattaa työ tehdä oven pielen kohdalla, joka ottaa kaatuvan pyörän vastaan.

Ne vanhat salpasetit EI: http://www.google.fi/search?hl=fi&gs_rn=11&gs_ri=psy-ab&cp=8&gs_id=5v&xhr=t&q=salpaset&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.45645796,d.bGE&biw=1152&bih=718&um=1&ie=UTF-8&tbm=isch&source=og&sa=N&tab=wi&ei=igqAUYfFDuiH4ASXzoHgCg

Lammastalouteen olen tässä vähän tutustunut, luultavasti tarpeeksi. Sinänsä näen siinä mahdollisuuksia esimerkiksi suoramyynnin kautta. Ilmeisesti Suomessa myytävästä lihasta noin 10 prosenttia on tuotettu kotimaassa. Kysyntää olisi paljon enemmän. Mutta tuo pinta-ala ei taida riittää täysipäiväiseen lampurointiin. Eli tarjoaisi 24/7-vastuun, mutta ei riittävää tuloa itsensä elättämiseen

Päättelet ihan oikein. Suoramyynti vie kaiken aikasi ja vaatii ainakin sata uuhta. Teurastamolinjan tuotanto asialliseen tulonmuodostukseen vaatisi 300-700 emoa ja sitten tarvitaankin pinta-alaa viisin- - kymmenkertainen määrä.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 28.04.13 - klo:23:18

Ei sillä ole mitään. Kunhan pauhaa jaskaa palstalla ja viisastelee kavereiden ''ns kokemuksilla''.  Kuuluu jauhesammutinosastolle. 

Vanhaa patua, joka omistaa 20 erilaista ferkua että pääsisi joskus töihin, iski taas kovasti arkaan paikkaan

Kaks eri asiaa: kokemus vastaan näkemys! 

Heh, tottakai saattin nopeasti JD-miehen kuitti.

Ei sillä ole mitään. Kunhan pauhaa jaskaa palstalla ja viisastelee kavereiden ''ns kokemuksilla''.  Kuuluu jauhesammutinosastolle. 

En sano mittään. Niin kauan kuin alituotantoa piisaa en sano mittään. Paitti, että tunkion koosta näkyy talon vauraus. Paitti, että brotkojen tunkiot ovat vielä suurempia. En sano mittään.

Tai jos lattialle en ilmesty öljyä viiteen paikkaan 10 tunnin seisotuksella, niin pitää soittaa huoltoon 

Tuohon voi diagnoosin tehdä itsekkin: öljy on jo loppu.

landehanden maa-artisokkaan en osaa vielä kommentoida mitään. Se on minulle täysin vieras kasvi. Osaisitko kertoa enemmän?

http://www.google.fi/search?hl=fi&site=imghp&tbm=isch&source=hp&biw=1152&bih=718&q=maa-artisokka&oq=maa-artisokka&gs_l=img.12...0.0.1.590034.0.0.0.0.0.0.0.0..0.0...0.0...1ac..11.img.3nO4gkWdh14

Maa-artisokka on kahden nostokauden kasvi. Syysnosto alkaa pari viikkoa kukinnan alettua ja jatkuu roudan suljettua maan. Kellarisäilytystä voi jatkaa useamman kuukauden mukulan pysyessä nahistumatta. Koko talven säilyvyyden takaaminen vaatii tarkkaa lämpötilan ja kosteuden hallitsemista. Maa-artisokka säilyy talven yli parhaiten maassa juuriyhteydessään.
Toinen nostokausi alkaa roudan sulettua siihen asti kunnes uudet lehdet alkavat kuihduttaa mukuloita.  Mukulat siis ovat maa-artiskokan syötävä osa.
Juurimukuloita jää nostossa aina sen verran maahan, jotta uusi sukupolvi lähtee itseuudistuvasti alkuun. Oman kokemukseni mukaan viidentoista vuoden viljely samalla palstalla ei vielä ole vähentänyt kasvin tuottoa. Tuskin tulevatkaan vuodet.
Markkinat vaativat omatoimista etsimistä, mutta uskottavien tuottajien vähyyden takia luodut markkinakanavat pitävät hyvin. Pää-asiallisesti maa-artisokkaa myyvät halli- ja torikauppiaat. Myös hyvän tason marketit ja vihanneskaupat pitävät sitä tuotevalikoimassaan.  Maa-artisokka, noston jälkeen oikein varastoituna, ei ole herkkä pilaantumaan vaan sen myyntiaika on hyvinkin vähintään pari kuukautta.  Tuottajahinta on yleisesti määrittelemätön ja riippuu tuottajan ja kauppiaan keskinäisestä sopimuksesta.
Ensimmäisten mukuloiden kylvö tapahtuu mm perunan kylvökoneella- Nosto jollakin maata muokkaavalla laitteella kuten perunan nostokoneella tai Kvick-up. muokkaimella. Investoinnit vähäiset, riskit pienet, tuotantokustannukset kylvösiemenen jälkeen olemattomat.
Hehtaari artisokalle ja loput vuokralle.

http://www.google.fi/#hl=fi&sclient=psy-ab&q=maa-artisokka+hinta&oq=maa-artisokka+hinta&gs_l=hp.3..0.3308.9664.0.10038.19.12.0.7.7.2.805.4267.2-6j4j0j1j1.12.0...0.0...1c.1.11.psy-ab.uM7DTdPo5IA&pbx=1&bav=on.2,or.r_qf.&bvm=bv.45645796,d.bGE&fp=3a389a80d2054c4c&biw=1152&bih=718

Terve!

Minulle olisi tulossa sukupolvenvaihdoksen/kaupan/muun järjestelyn kautta noin viisitoista hehtaaria hyvää peltoa (ok, avo-ojissa, mutta muut asiat kunnossa) Pohjois-Pohjanmaalla. Emmin kovasti, että mitä tehdä. Viljelijätutkintoa ei ole ja tuolla pinta-alalla ei varmaankaan pysty elämään. Tähän saakka mieleen on tullut kolme vaihtoehtoa: a)vuokrata pellot ja nauttia pienestä sivutulosta, b)kasvattaa jotain erikoiskasvia, mitä? c)alkaa lampuriksi.

Mitä sinä tekisit tällaisessa tilanteessa?

Kiitokset jo etukäteen perustelluista vastauksista!

ps. Peltojen myyminen ei ole vaihtoehto.

Maa-artisokkaa. Kun kerran kylvät, niin ei koskaan enää tarvitse uudestaan. Ei kaipaa lannoitusta. Kilpailee rikkaruohojen kanssa hyvin; kasvaa yli kaksimetriseksi. Tuottajahinta on hyvä.  Kauniit kukat.