Hyvän näköisiä paaleja 

Olisi joskus mukava oikiastikin kokeilla paljonko niitä paaleja vuorokaudessa tekisi.
Mutta ei meillä , taho löytyä niin paljoa ajamista mistään.
Viimekesän paras itsellä oli 325 paalia päivässä, Mutta heinät loppu.

Monessa talossa tuntuu niittäjä / karhottaja / paalinkerääjä olevan navetasta pois. Eli kerkiää hoitamaan nuo asiat.
Paalata / käärijä voi sitten lypsynvälillä sen 20 ha.
Käytännön paalaus vauhdit näyttäisi vaihtelevan 10 - 48 kpl tunnissa.
Parasta paalia ,  ainakin meikäläisen koneella saa aina sinne 35 - 40 kpl / h. Mutta tuo on koneen pyörimisaika.
Kun hommaa joskus 1990 luvulla aloiteltiin , oltiin kovia jätkiä jos se 1ha/h joskus saavutettiin . Nyt tulee itku jos ei 3 ha / h saavuteta.
Meilläpäin tosin sadot suhtkuivana 9 -10 kpl /ha.
Käytetyissä koneissa mistä oon kahtonu, yleensä vanhemmassa kalustossa 15 kpl h ja uudemmassa 30 kpl h

6920 s Jd portaaton , vakio
6930 Jd 50 laatikolla / keppi. + 230 hv  .

Portaaton pesee niin polttoainetaloudessa ja tehokkuudessa 60 hevosta tehokkaaman keppi laatikolla olevan, mennen tullen.

www.facebook.com/photo.php?fbid=500118820030061&set=a.313870698654875.70074.121216271253653&type=1&theater

Ei ne ihan tavalliset lattaraudat ole , lisäksi voi laittaa takakammion palkin kohalle kammion puolelle pellin , joka estää tavaran pursuamisen kammiosta pois.

Aika hyvää provoa meikäläinen , valitettavasti menee melkein ohi niinkuin muutkin juttusi ( provo onnistu ?)
Jos sinulla on munaa väittää että vuosien 1999-2013 aikana , ole tuotekehitystä tapahtunut , paljastat vaan sen ettet mistään mitää tiedä 
Paalisilppurista kyllä myönnän että se ei vastaa nykyajan tarpeita ( vanhat 160 /175 ja xl mallit)
kone on suunniteltu 90 luvun alun paaleille ,. Kuten jokainen joka on sieltä asti pyöröpaaleja tehnyt , tietää että nykyajan paalit on vähän eritoista ku ennen. vanhoja paalisilppureita on suomessa noin 600 kpl . Varmastikin osa on sitämieltä ettei sillä mitään tee.

Onko niin että jos joku kyselee asiallisia on heti tehtaan mies.
En tiedä kuka valtra 6800 on , mutta toivottavasti vielä tutustutaan . uuden tai käytetyn koneen käyttäjäkoulutuksessa

Muovisidonnasta: Jos tehdään löysä paali ja muovi on köytenä liian kauan alussa .se painuu rehun sekaan ja on v.mäinen ottaa pois.
Muovi menee laitojen yli , on 142 cm leviää muovia olemassa. Ongelma tulee siinä että ei kestä ku 5/10 , hinkaa paalin päätyjä paalikammioon eikä kestä sitä, helposti riekaleina.
Sidontamuoveja on 13 myystä 15 myystä 20 myystä ja 30 myystä paksuja versioita.
13 on liian ohutta , alussa oli vain sitä ja osa ongelmista mm näytöksistä johtu siitä. Myös alussa muovisidonta oli variaattori vetoinen .
siitä johtu se ettei köyden pituutta voitu tarpeeksi tarkkaan määrittää. Nykyään on hydrauli vetoinen , jos jostain löytyy vielä variaattori vetoinen kannattaa päivittää , jos ajaa verkolla asialla ei ole merkitystä.
Olemme itse ajaneet 15  paksulla baletitella. rullalla tulee 125-140 paalia , riippuu asetuksista. kustannus noin 1,1 € alv 0 %.
Muovia olemme vähentäneet noin 35 % käärinnästä , Muovisidonnalla koneen voi ohjelmoida pöydän /paalin pyörimään nopeampaa, harvempi limitys , eli enemmän nurkkiin peittoa.

Mchalea tuntematta ja arvostelematta. Minua ainakin harmittaisi jos paalinpaino ka 50 % olisi luokkaa 850 kg.
Asiakkaan rahojen tuhlausta...

Muovisidonta toimii märällä hyvin. Eilen aukasin märkiä apila paaleja joissa oli verkko ( testailin erilaisia verkkoja ) yhtä tuskaa kun jääsä ja painunut rehuun/veteen kiinni. Muovisidonnassa muovi jää pinnalle eikä jäädy kiinni , lähtee samalla kuin käärintäkalvo.

Tuo muovisidonta näyttää aina aiheuttavan joillekkin näppyjä.
Minkäs minä siille teen että ACCM toimii ja muut ei viiti sitä kopioida ihan yks yhteen . Muovisidonta vaatii sen että ajetaan rehua sen verran koneeseen , että muovinpää (joka on köytenä ) ohittaa rehun kanssa sullojan , takakammion ja etukammion välissä olevan raon.
Köyden pituus on noin 1/3 tai 1/2 paalin pinnasta. Jos ei aja sitä rehua , onnistuu noin 8/10 paalia. Jos ajaa rehua noin 9,99/10 (tai jotain 100 % ei taida onnistua millään ) .
Massanajoa koneeseen ei pidä sekoittaa verkon kanssa ajamiseen . Verkotuksessa muovisidonta koneeseen Ei ajeta rehua verkon päälle.
Märässä rehussa muoviköyden pää on paalin pinnalla , kuivissa uppoaa/jää rehun sekaan. Huomioitavaa on että muovi ei jäädy/jää kiinni paaliin. Muovejen poiston yhteydessä katsotaan että köysi lähtee mukaan. Ei ole sen vaikeampaa.  Ajan säästö verkon pois ottamiseen on huomattava.
9/10 muovisidontaa käyttävä ajaa automaatti verkotuksella. Ainakin Agronic paalainkäärin yhdistelmissä voi viiveen säätää mieleisekseen.

Jos vanhemmissa , ei verkko katkea  eikä käärintä toimi . Kannatta lukea ohjekirja , missä kerrotaan : verkon katkaisuterän ja jarrun säädöstä, samassa kirjassa on myös ohjeet jos käärinnässä on ongelmia. Jos ei halua lukea kirjaa , aina voi soittaa...

Hereillä.
Minusta tuossa videossa on vissiinki aivan eri kone.

Kerran vielä . Sitten lopetan ja kiitän aika yllättävänkin asiallisesta keskustelusta.

Savotoijan kannattaisi soittaa valmistajalle , kuulostaa aika pahalta  virran vähyydeltä. Vanhat 1302 verkottaa sähköllä ja siellä on muutamakohta johon kannattaa kiinnittää huomiota... Tarkoitushan ei ole siellä pellolla maratonia vetää.

Terminator 2 , ensimmäinen kerta kun kuulin minun tai Heikin ajavan näytöksessä liian hitaasti. Mutta jospa se ois oppi mennyt perille, kun yleensä moititaan kaahauksesta. 

Muistan sievin, tosin vähä erilailla kun sinä. Mutta voin olla väärässsä aika kultaa muistot.
Ongelmia toki oli , kuski ( minä) ei tajunnut ettei sellaista heinää ois kannattanut 100 % ajaa,

Onneksi Suomi on vapaa maa ja itekukin voi hommasa tehä sillä konneekka kun haluaa.

Jos konneita vertaillaan ei kannata muistella ja verrata yli 10 vuotta vanhoja vehkeitä . Vaan nykyisiä.

jos joku väittää , ettei 1302 hitti ja accm oo toimintavarmoja vehkeitä . voi mennä ihteensä.

Ei tarvi pitää arvaus kisaa.
2 kpl 8 pultteja löytyy  . Pohjakuljettimen rattaitten , siis takapään / vapaapyöristä löytyy.