Viljellystä maasta häviää hiiltä keskimäärin noin 200 kg/ha/v, mutta onneksi siitä saataisiin hiilineutraali vajaan tonnin tukirahalla. Satokasveja ei silloin parane viljellä, lhp, vln, luomu, viherkesanto, suojavyöhyke... mitä näitä nyt on. Tutkimukseen menee kanssa paljon, pitää olla hankkeita, että tiedetään kuinka käy ja neuvontaa.
Loimaan viljelymenetelmäkokeessa tuli kauraa 7 ja 8 tonnin haarukassa. Ilman orgaanisia lannoitteita ja ilman tautiaineita. Maassa hiili ei ainakaan vähentynyt. Mikä tässä on niin hirveää, ettei tämän kanssa pystyisi elämään? Onko jollain muulla ollut taloudellinen tulos ratkaisevasti parempi?
Sitten tämä yksi pakoputkikarstansa kanssa, todella mielenkiintoista.
Tämä hiilen väheneminen, 200 kg/ha, perustuu johonkin tilastoon ja on mahdollista että ylenpalttisella typpilannoituksella on tähän osuutta?
Mulla oli aavistuksen sarkasmia mukana, koska olen myös tasapainoisen lannoituksen ja kasvinsuojelun kannalla. Myös taloudellinen tulos on hyvillä sadoilla hyvä, ei siitäkään valittamista. Olennainen kysymys on nyt ja tulevalla ohjelmakaudella; millä viljelytavalla on pienin tuki?
Tukipolittiikka perustuu siihen, että viljelemätttä ja tuottamatta viljelevät palkitaan kompensoivilla korkeammilla tuilla. Jos ilmastonmuutos taas ohittaa oikeasti ruokaturvaa ylläpitävät viljelijät ja heillä kohtalona alati pienevät tuet, niin se on väärin.