Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: Oksa - 21.04.24 - klo:10:26
-
taas on se aika kun kansa touhuaa polttopuita.. miten ootte muuten klapeja varastoineet ? kasaan ja siitä sisälle? säkkiin ja siitä sit kuivana .. verkkohäkkiin ja siitä sit aikanaan sisälle..?
-
Nuo kyllä vähiinpäin halkoja. Paiskinu noihiin halkojan pöydältä.
Muutaman ruuvin irroituksella saa karikat purettua, joten sopivat pieneen tilaan tyhjinä.
Avantilla sitten nostanut katoksenräyskään kuivumaan.
Katkasusirkkeli töllin päässä josta tippuvat suoraan pannuhuoneen puuvarastoon.
Pannupuut kahteen osaan, hella ja saunakalikat kolmeen.
(https://img.aijaa.com/m/00111/15133227.jpg) (https://aijaa.com/XNnGDA)
-
taas on se aika kun kansa touhuaa polttopuita.. miten ootte muuten klapeja varastoineet ? kasaan ja siitä sisälle? säkkiin ja siitä sit kuivana .. verkkohäkkiin ja siitä sit aikanaan sisälle..?
Klapikoneen kuljettimen alla on suursäkki etukuormaajan piikeissä. Täyden säkin nostan kahden trukkilavan päälle. Juhannuksen jälkeen säkit hyvin tuulettuvaan katokseen.
Niin vähän kinttaanjälkiä kuin mahdollista klapeihin niin hyvä tulee.
-
minkä suursäkkei käytät? noissa näkyy olevan montaa laatua kaupan..
-
minkä suursäkkei käytät? noissa näkyy olevan montaa laatua kaupan..
https://www.uittokalusto.fi/nordforest-klapisakki-2-m3-xl-erikoisvahva-1.html?gad_source=1&gclid=Cj0KCQjw8pKxBhD_ARIsAPrG45lNKTaecHv12jhafUaoGGGidx9QRrFPZFN9NaKRgk8sTpI9MHE-p0QaAsz1EALw_wcB
Tuo on hyvä, todella iso. En enää muita huoli.
Trukkilavoja on nykyään vaikea saada mistään, hyvät maksaa, huonokuntoisia saa toki ilmaiseksi.
-
okei. tuota pitääkin kokeilla.. mut eiks tuo sovi hyin finlavan päälle? miten tuo päälliläppä kiinni? ite ihmetelly nuita espekortin lavahuppuja kuin hyin pysyy päällä vaikka tuulinen paikka..
-
minkä suursäkkei käytät? noissa näkyy olevan montaa laatua kaupan..
Oon kokeillut monenlaisia, mutta pikkuhiljaa siirryn kokonaan näihin
https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/Metsa/klapien-kasittely/ia-verkkosakki-maxima-1500-l-umpipohja-espegard-2046779/
Maksaa? Joo, mutta kestävätkin todella hyvin. Ja klapien kuivuminen taattu.
-
minkä suursäkkei käytät? noissa näkyy olevan montaa laatua kaupan..
https://www.uittokalusto.fi/nordforest-klapisakki-2-m3-xl-erikoisvahva-1.html?gad_source=1&gclid=Cj0KCQjw8pKxBhD_ARIsAPrG45lNKTaecHv12jhafUaoGGGidx9QRrFPZFN9NaKRgk8sTpI9MHE-p0QaAsz1EALw_wcB
Tuo on hyvä, todella iso. En enää muita huoli.
Trukkilavoja on nykyään vaikea saada mistään, hyvät maksaa, huonokuntoisia saa toki ilmaiseksi.
Laadukkaalta näyttää tuokin säkki 👍
Onneksi itse saan trukkilavoja ilmaiseksi k-raudasta, ei toki
" leimalavoja"
-
okei. tuota pitääkin kokeilla.. mut eiks tuo sovi hyin finlavan päälle? miten tuo päälliläppä kiinni? ite ihmetelly nuita espekortin lavahuppuja kuin hyin pysyy päällä vaikka tuulinen paikka..
Päälliläppä pysyy hyvin kiinni, mutta ei täysin peitä puita, niin kuin eräs kommentoijakin tuolla sivulla kirjoittaa, toisaalta sillä ei ole itselleni niin väliä, sillä juhannuksen jälkeen, viimeistään ennen heinäkuun puoliväliä siirrän säkit katon alle.
-
minkä suursäkkei käytät? noissa näkyy olevan montaa laatua kaupan..
Oon kokeillut monenlaisia, mutta pikkuhiljaa siirryn kokonaan näihin
https://www.hankkija.fi/tuotantopanokset/Metsa/klapien-kasittely/ia-verkkosakki-maxima-1500-l-umpipohja-espegard-2046779/
Maksaa? Joo, mutta kestävätkin todella hyvin. Ja klapien kuivuminen taattu.
Kerran ostin pienen erän testiin noita verkkosäkkejä, ainoa hyvä asia niissä on se että puut kuivuvat hyvin, mutta nostolenkit ei kestä nostamista, heti alkuun meni kahdesta säkistä nostolenkki poikki. Voihan ne täyttää pitämällä niitä etukuormaajan piikeissä, mutta parempi siirrellä niitä lavan päällä, eikä piikeistä roikottamalla.
-
itellä ei noita suursäkkejä moneen vuoteen käytössä. mutta miten saatte sen säkin niin täytettyä et voipi lavalla siirrellä? itellä just pystyssä pysyminen oli se akillen kantapää joten luovuin niiten käytöstä. säkki roikkui kulettimen päässä trukkipiikeissä..
-
itellä ei noita suursäkkejä moneen vuoteen käytössä. mutta miten saatte sen säkin niin täytettyä et voipi lavalla siirrellä? itellä just pystyssä pysyminen oli se akillen kantapää joten luovuin niiten käytöstä. säkki roikkui kulettimen päässä trukkipiikeissä..
samaa ajattelin, siis pystyssä pysymistä. No oma rankalaani niin epätasaises paikas, että ei siellä trukkilavoja voisi käyttää. Kun säkki on täynnä niin mää vedän piikit pois ja pujottelen nostoliinan lenksuihin. Kestää edes sen ajan kun saa sinne mätikköön jemmaan. Siis säkki kestää heilua noi kuin kellon heiluri, mutta repee jos nostaa piikeillä säkin lenksuista.
-
itellä ei noita suursäkkejä moneen vuoteen käytössä. mutta miten saatte sen säkin niin täytettyä et voipi lavalla siirrellä? itellä just pystyssä pysyminen oli se akillen kantapää joten luovuin niiten käytöstä. säkki roikkui kulettimen päässä trukkipiikeissä..
Joutuu tekemään vähän käsitöitä, eli kun asettelle säkin pohjalle tasaisen kerroksen klapuja, ikään kuin levyksi, niin pysyy kyllä hyvin pystyssä.
-
okei. ei ole tuota tullu harrastettua kun ei niitä "rukkasia"niin paljon noiten kanssa kehtais..
-
Mää siirrin lähes 30 asteen pakkasella klapusäkkiä ek:lla katoksesta heinälatoon, jotta saan kärrätä sieltä sitten karjakeittiöön. Eikö se stanan säkki hajonnut pillanpäreiksi siihen lumihankeen. Silloin kyllä sisältä lämmitti, mutta sormet oli kohomees.
-
minkä säkki? ja kuin vanaha? itellä nuo kolme vuotta vanhat alkaa olla aika heikossa hapessa mut varoen käy siirto..
-
minkä säkki? ja kuin vanaha? itellä nuo kolme vuotta vanhat alkaa olla aika heikossa hapessa mut varoen käy siirto..
Ei mitään tietoa tai muistia minkä säkki ja koska hankittu. Pari kolme vuotta ollut suojassa tällä kertaa.
-
Uittokaluston 2m3 säkit on parhaita ja kestävimpiä mitä tällä hetkellä saatavilla. Niitä missä 2 sivua muoviverkkoa ja 2 sivua punottua, ei tee yhtään mitään. Kerran kestää täyttää ja toisella kertaa ratkee se punottu osa ja klapit maassa ja kaikkia vit.....ketuttaa :o
-
ja ihmettä kun noita on myyty jo likim kymmenen vuotta. joku niitä vain ostaa.. vaikka paskaa saa..
-
ja ihmettä kun noita on myyty jo likim kymmenen vuotta. joku niitä vain ostaa.. vaikka paskaa saa..
Nokun ne on muutaman eurosen halvempia :o Uitolla tais olla liki 19€ kpl. Nostolenkeillä tulee ensin ikä vastaan mutta yhtään ei olla kupeesta vielä revenny. Siis noita ympär muoviverkkosäkkejä.
-
ja ihmettä kun noita on myyty jo likim kymmenen vuotta. joku niitä vain ostaa.. vaikka paskaa saa..
Nokun ne on muutaman eurosen halvempia :o Uitolla tais olla liki 19€ kpl. Nostolenkeillä tulee ensin ikä vastaan mutta yhtään ei olla kupeesta vielä revenny. Siis noita ympär muoviverkkosäkkejä.
Ek:n kulmikkaiden piikkien päälle kun laittaa pyöreät putket, on se paljon ystävällisempää nostolenkeille. Niistä vanhimmista, ekana markkinoille tulleista säkeistä petti ensin nostolenkki juuri siitä trukkipiikin kulman kohdalta.
-
Ja nuo "normaalit" säkit repee siitä valkoisesta osasta , jos säkki heilahtaa maaston epätasaisuuden takia. Siksi itte nostelen sillä liinalla jotta saa heilua vapaasti, mutta rasittaa varmaan noita nostolenkkejä samoin kuin kulmikas piikki. Rpeämisen kans joskus säkällä on pärjännyt jos ehtii vetämään pienen sidonta liinan ympäri. Nostolenkin pettäminen on yleensä dominoefekti, jota seuraa hytistä vitutuksen noustessa yhtä nopsaan.
-
ja ihmettä kun noita on myyty jo likim kymmenen vuotta. joku niitä vain ostaa.. vaikka paskaa saa..
Nokun ne on muutaman eurosen halvempia :o Uitolla tais olla liki 19€ kpl. Nostolenkeillä tulee ensin ikä vastaan mutta yhtään ei olla kupeesta vielä revenny. Siis noita ympär muoviverkkosäkkejä.
Ek:n kulmikkaiden piikkien päälle kun laittaa pyöreät putket, on se paljon ystävällisempää nostolenkeille. Niistä vanhimmista, ekana markkinoille tulleista säkeistä petti ensin nostolenkki juuri siitä trukkipiikin kulman kohdalta.
Se on just näin. Ne nostolenkit katkeaa aina juuri siitä kohtaa,mistä etukuormaajan trukkipiikin reuna sitä lenkkiä poikki hioo.
Jokin suoja trukkipiikkien päälle niin kyllä kestää.
-
ite pyyhkäsin rälläkällä noiten piikkien särmää pikkasen ja nyt ei paalimuovikeruusäkin lenkit katkia siirroista.. helppoa kuin heinän teko ja ei tartte mitään putkia jotka haittaa lenkkien pujottamista.. ja huomannu että jopa hellemmin kohtelee lavojakin..
-
ite pyyhkäsin rälläkällä noiten piikkien särmää pikkasen ja nyt ei paalimuovikeruusäkin lenkit katkia siirroista..
Ite pyyhkäisin myös ja hyvä tuli.
-
huomasin tuossa että ei revi lautoja irti lavasta kun ei ihan suoraan satu painumaan. terävä reuna ei kait mikään pakko kun se latta on vain tärkeä pinta..
-
Aikoinaan kun noille lämmitettiin isommin niin trukkilavoille pinottiin tuollaisiin kehikoihoin kuin tuolla yhdessä kuvassa on. Aivan helvetin työllistävä vaikutus.
Loppuvaiheessa siirryttiin säkkeihin ja nyt tehty ne vähäiset sauna ja takkapuut myös niihin samoihin säkkeihin. Nuo säkit eivät vain monia kertoja kestä. Aika kallis varastointi muoto. >:(
Paria vanhaa lantavaunua käytettiin joissa pohjakuljetin. Silloin kun noita sai satasilla niin olisi pitänyt käydä ostamassa kaikki lähialueen vaunut. Nyt maksavat jo liikaa monesti. Noihin harvat laidat esim raudoitusverkosta niin saa monta kuutiota mahtumaan.
Kalliimpi versio sit koukkulava samalla idealla. Tuo jäi toteuttamatta kun tuo se klapien suuren luokan kulutus loppui.
-
Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?
Lehdissä näkyy joskus noita olki pannuja, siis sellaisia mihin laitetaan kokonainen pyöröpaali tai kantti tai useampikin kerralla ja tulta perään. Olisi ainakin yksinkertainen käsittely tekniikka. Korjuukin nopeaa, toki pitäs sitten melkein itse viljellä viljaa tai helpiä. Vielä kuivikkeiden lisäksi kun haalisi muiden pelloilta pirtin lämmikkeet, vois jäädä saamatta… rahalla saa
-
Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?
Lehdissä näkyy joskus noita olki pannuja, siis sellaisia mihin laitetaan kokonainen pyöröpaali tai kantti tai useampikin kerralla ja tulta perään. Olisi ainakin yksinkertainen käsittely tekniikka. Korjuukin nopeaa, toki pitäs sitten melkein itse viljellä viljaa tai helpiä. Vielä kuivikkeiden lisäksi kun haalisi muiden pelloilta pirtin lämmikkeet, vois jäädä saamatta… rahalla saa
Hakkeeseen juu.
Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon.
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. :-\
-
Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?
Hakkeeseen juu.
Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon.
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. :-\
Kyllä se on toisinpäin. Paaleja kerätään kuukausi ja joka päivä pari tuntia lämmitetään olkipannulla.
Naapurissa semmoinen oli. Loppuaikoina polttivat 3 m puuta. Nykyisin hakepannu.
-
^
Tuollaiseen olkipannuun kun lykkäisi välillä paalimuovi mytyn niin olis vähän tujumpaa poltettavaa. Joskus oli koneviestissä juttua. Pyöräkuormaajalla lisäsivät tavaraa. Toisaalta muistaakseni joku sulatti ja muotoili muovista rankoja ja niitä sitten puun sekaan ja hakkuriin. Ja raaka-ainetta ainakin vielä piisaa ja edullisesti.
-
Juu muistelen kanssa tätä kv.n juttua.. voisi se muovi mytty mennä siinä hiilloksella hyvin.
Tuollainen muovirangan teko kone voisi olla hyvä, toki taitaa kaasua mennä saman verran kuin muovista irtoaa. Saa nähdä kuinka tämä muovinketäys lähtee toimimaan nyt…
Tuollainen kuin viime syksy niin kyllä olisi puntti tutissut kun ois pirtin lämmitys olkia yrittänyt saada. 95% viime syksyn oljista oli enemmän tai vähemmän kosteita. Viimeksi yhtä huonoja olkia on saatu 1987 syksyllä, tässä välissä on joka vuosi saanut kuivia olkia jonkun verran. Kumminkin ihan aktiivisesti kerään niitä, yli 20000 tällä vuosituhannella.
-
Hakkeeseen vai mihin vaihdoit?
Hakkeeseen juu.
Olkikattila olis kova. Vuoden polttoaineet olisi tunnissa paalattu ja toisessa ajettu varastoon.
Nyt hakepuiden kanssa pulatessa menee varmaan kuukausi tai jotain.. :-\
Kyllä se on toisinpäin. Paaleja kerätään kuukausi ja joka päivä pari tuntia lämmitetään olkipannulla.
Naapurissa semmoinen oli. Loppuaikoina polttivat 3 m puuta. Nykyisin hakepannu.
Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..
Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.
Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..
Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..
-
Hyvän olokipaalinhinta alakaa olla kuivanheinänhinnoissa.En tiedä kuinka järkevää tuon poltto on,lämpöarvokin on huono.Turpeen loppuminen tuskin alentaa olokien hintaa.
-
Hyvän olokipaalinhinta alakaa olla kuivanheinänhinnoissa.En tiedä kuinka järkevää tuon poltto on,lämpöarvokin on huono.Turpeen loppuminen tuskin alentaa olokien hintaa.
Mikä sen kuivaheinäpaalin hinta sit on? Täällä kun ei karjatiloja ole oljilla, heinällä ja rehulla ei käytännössä ole hintaa...
-
silloin kannattaa paljon paremmin... jos vain saa tavaraa irti... ( ei viljelijät ei osaa hinnoitella tuotteita, joten liian kallis tahi liian halpa. )
-
Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..
Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.
Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..
Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..
Kova on olkisato. :o Meillä tulee kasitonnari syysvehnästä kymmenkunta pyöröpaalia hehtaarilta. paalit painaa apevaunun vaaán mukaan vajaa 300 kg. tommosesta olkipaalista tulee suunnilleen hakekuution verran lämpöä. jos paali hiukankin kostea ei lähde ollenkaan lämpöä. oljen pitää olla kuivempaa kuin sian kuivikkeeksi kelpaava, Heinäpaalista lähtee paremmin lämpöä ja saa olla hiukan kosteuttakin. Säilörehupaalistakin lähtee kohtuullisesti lämpöä.
Motolla tulee nopeasti hakerankaa ei sitä maatilan vehkeillä kannata leikkiä.
-
Outoa.
Meillä paaloitettiin muutama vuosi sitten joku 5ha suurkanttipaaleihin tuvan ikkunan alta. Okei meni sillä paalaajalla ehkä pari tuntia. Ja kai mäkin niitä halliin pari kolme tuntia ajoin.. jonkun matkaa yli sata paalia siinä oli. Ehkä ne nyt yhden talven olisi riittänyt tai sit ei. En osaa sanoa ainakin kuivikkeena noissa on tuplat tai triplat tavaraa kuin pyörössä. Vaikka nyt ois päivä paalattu ja kaks kerätty niin silti paljon nopeammin se ois käynyt kuin hakepuiden etsiminen..
Meikäläisen hakepannua saa kyllä ruokkia päivittäin tai jos leutoa eikä lämmitystarvetta niin kolme päivää voi mennä. Tietysti sen energiasisällön voisi laskea mut ei tuo hakelaitos ainakaan viikkotolkulla mene ilman koneen käynnistystä. Ja niinkuin tuossa yllä jo kirjoitin niin ainakin itsellä menee aikaa hakepuiden korjuussa ihan tarpeeksi vaikka koneellisesti kaadetaan. Talvella tietysti aikaa paremmin kuin kasvukaudella et niin parempi.
Olkien huonot korjuu olosuhteet ovat tietysti ongelma. Tuo täytyisi pystyä välttämään niin et olisi syysviljoja joista korjataan ja ainakin parin vuoden tarve. Mieluusti vielä enempi. Vaati silloin kyllä varastotilaa..
Jos tuollainen olkipannu jostain löytyisi niin takuulla ostaisin jos halvalla kokeiluun saisi. Näitä vain ei ole. Uusia saa mut hinta posketon niinkuin kaikella nykyään. Ja niinkuin kirjoitit niin voi siellä polttaa muutakin. Puuhan on rahanarvoista nykyään energianakin. Olki on monesti ongelmajäte..
Kova on olkisato. :o Meillä tulee kasitonnari syysvehnästä kymmenkunta pyöröpaalia hehtaarilta. paalit painaa apevaunun vaaán mukaan vajaa 300 kg. tommosesta olkipaalista tulee suunnilleen hakekuution verran lämpöä. jos paali hiukankin kostea ei lähde ollenkaan lämpöä. oljen pitää olla kuivempaa kuin sian kuivikkeeksi kelpaava, Heinäpaalista lähtee paremmin lämpöä ja saa olla hiukan kosteuttakin. Säilörehupaalistakin lähtee kohtuullisesti lämpöä.
Motolla tulee nopeasti hakerankaa ei sitä maatilan vehkeillä kannata leikkiä.
Olisko sit niin et muisti tekee tepposet meikäläiselle. Noita kantteja on käytetty jo kauan kun sopivat paremmin kuivikevastoon tai siis niitä menee sinne enemmän. Olen pitänyt et kestäisi tuo parin metrin kantti kauemmin mut onko siinä sit kuitenkin vähemmän oikea kuin normaali pyörössä? Tiukassa ne ainakin siinä on. ;D
Pari pientä lohkoa alle 4 ha ajettiin ja niistä tuli reilu 50 jos nyt siis oikein muistan, isoa lohkoa ajettiin jonkin matkaa joten loput hehtaaria arvio. Ja muisti oli et olisi yli 100 ollut mut voihan se muisti tehdä tepposet. Täällä ei kuitenkaan mitään 8t satoja saada eli joko muistan väärin (pitäisi kirjanpidosta tarkistaa) tai sit siinä Kantissa on oikeasti olkea vähempi tai molemmat.
Mitä kuivuuteen tulee niin mielestäni ne oljet pitäisi palata heti puimurin perästä. Kerran urakoitsija tuli niin et puimuri oli vielä samalla lohkolla. Silloin oli kuivia ja hyviä kuivikkeeksi tai virikkeeksi nyt lähinnä. Liian monta kertaa paalaaja tulee iltakymmeneltä kun kaste jo nahistanut oljet ei niitä silloin mielestäni pidä enää paalata. Ei niitä homeisia paskoja kukaan kehtaa käsitellä. Tai no nautafarmarit näyttävät täälläkin uittavan paalit ulkona syyssateissa ja välillä läpi talven. ;D
Asiaan vaikuttaa tietysti moni asia mut näin omilla vähillä kokemuksilla.
Kuivaheinäpaalit varmaan hyviä koska ovat oikeasti kuivia. Luomussa olisi tietysti apila nurmia joita voisi paalata mut saako niitä sit riittävän kuivaksi. Luulisi et elokuun alkupuolella hyvillä keleillä päivällä paalattu olki olisi riittävän kuivaa palavaksi.
Mut ei kokemusta ole muusta kuin et hakkeeseen alkaa mitta olemaan kohtuu täysi. Liian paljon liikkuvia osia, remonttia, menneitä hermoja.. ;D
-
Jos vilja on todella tuleentunutta ja puintikosteus jossain 15% luokassa, niin ainakin ohran pahna on hyvää paalata heti puinnin päälle. Kun käytin urakoijaa niin näin tehtiinkin. Oltiin samalla lohkolla. Mutta jos puinti on jo ittestään sitä sadekuurojen välissä taistelua, niin olki voi olla kuivempaa joskus ihan muulloin kuin puinnin jälkeen. Tosin itte käärin looripahanat muoviin , niin tuolla ei siinä merkitystä, mutta ei niitä palamaan saisi kuin polttoöljyssä uittamalla ::)
-
Jos vilja on todella tuleentunutta ja puintikosteus jossain 15% luokassa, niin ainakin ohran pahna on hyvää paalata heti puinnin päälle. Kun käytin urakoijaa niin näin tehtiinkin. Oltiin samalla lohkolla. Mutta jos puinti on jo ittestään sitä sadekuurojen välissä taistelua, niin olki voi olla kuivempaa joskus ihan muulloin kuin puinnin jälkeen. Tosin itte käärin looripahanat muoviin , niin tuolla ei siinä merkitystä, mutta ei niitä palamaan saisi kuin polttoöljyssä uittamalla ::)
Niin näkisin et käytetään sitä olkea sit kuivikkeena tai poltettavana niin kannattaa paalusta unohtaa jos se on sitä kuurojen kyttäämistä.
Tästä tullaankin siihen et kun hyvä olosuhde niin silloin pitäisi pystyä paalaamaan useamman vuoden tarve. Ja saada mä sit vielä katonalle. Muovitus voi olla ratkaisu tuohon ettei katonalustilaa tarvii löytää niin paljon..
-
Noista olkimassoista/ ha...
Mikähän siinä on, että jos/ kun isäntien muisti heittää sadosta puhuttaessa, se heittää aina todellista määrää suuremmaksi??? Ei koskaan muisti heitä alaspäin...
-
Noista olkimassoista/ ha...
Mikähän siinä on, että jos/ kun isäntien muisti heittää sadosta puhuttaessa, se heittää aina todellista määrää suuremmaksi??? Ei koskaan muisti heitä alaspäin...
En tiedä.
Itse tottunut kyllä jyvät laskemaan alaspäin. Johtuisko siitä et kun elukat ne ennen söi niin kannatta laskea alaspäin niin ei jyvät loppuneet kesken ennen uutta satoa.
-
Ei ne oljet kunnolla kuivia ole puintipäivänä. Pikkupaalaimella on oppinut koska oljet ovat kuivia. Puintia seuraavana päivänä karhotus ja paalaus ni sitten on kuivia.
-
Ei ne oljet kunnolla kuivia ole puintipäivänä. Pikkupaalaimella on oppinut koska oljet ovat kuivia. Puintia seuraavana päivänä karhotus ja paalaus ni sitten on kuivia.
Niin mut se on kuitenkin PÄIVÄLLÄ eikä iltahämärissä..
-
Normaalina puintipäivänä oljet eivät ole puinnin jälkeen mahdollisimman kuivia, todennäköisesti seuraavana kuivempia. Tietenkin sillä ajatuksella ettei yöllä sada tai seuraava päivä ole lonkeron harmaa. Mutta monesti ovat kuivempia tänään kuin huomenna, edellä mainituista syistä. Jos kuivaa olkea aikoo paalata niin elokuussa onnistuu kello 13 ja 20 välillä, kaste tulee kahdeksalta, syyskuun alussa nipistetään tunti ja kymmenes päivä taas tunti. 20 päivän jälkeen voi hyvällä tuurilla saada pari tuntia kuivia, 25 päivän jälkeen oljet on seuraavan kerran kuivia huhtikuussa. Nyt on paras keli paalata olkia. Toki vehnän ja ohran oljet on hävinneet pellolta, ruis ja rypsi onnistuu hyvin. Vaikka puinti sujuisi läpi yön niin oljet kyllä kostuvat aiemmin. Toki käytännössä usein joutuu aloittamaan vähän aikaisemmin ja lopettaan myöhemmin ja joskus paalaan olkia vesisateessakin jos kyntömies tulee samaa vauhtia perässä🤬
-
Ei ne oljet kunnolla kuivia ole puintipäivänä. Pikkupaalaimella on oppinut koska oljet ovat kuivia. Puintia seuraavana päivänä karhotus ja paalaus ni sitten on kuivia.
Ja jos joukossa on jotain vihreää (juolaa, rikkoja, 2. lähdön kauraa tms) niin saa kuivatella useammankin päivän..
-
Normaalina puintipäivänä oljet eivät ole puinnin jälkeen mahdollisimman kuivia, todennäköisesti seuraavana kuivempia. Tietenkin sillä ajatuksella ettei yöllä sada tai seuraava päivä ole lonkeron harmaa. Mutta monesti ovat kuivempia tänään kuin huomenna, edellä mainituista syistä. Jos kuivaa olkea aikoo paalata niin elokuussa onnistuu kello 13 ja 20 välillä, kaste tulee kahdeksalta, syyskuun alussa nipistetään tunti ja kymmenes päivä taas tunti. 20 päivän jälkeen voi hyvällä tuurilla saada pari tuntia kuivia, 25 päivän jälkeen oljet on seuraavan kerran kuivia huhtikuussa. Nyt on paras keli paalata olkia. Toki vehnän ja ohran oljet on hävinneet pellolta, ruis ja rypsi onnistuu hyvin. Vaikka puinti sujuisi läpi yön niin oljet kyllä kostuvat aiemmin. Toki käytännössä usein joutuu aloittamaan vähän aikaisemmin ja lopettaan myöhemmin ja joskus paalaan olkia vesisateessakin jos kyntömies tulee samaa vauhtia perässä🤬
Sul on selvästi samanlaiset kokemukset kun mulla siksi toivoisin et paalaaja tulee heti puimurin perässä sillä syysvehnälohkolla 15. Päivänä elokuuta..
Tanskalaiset oljen polttajat Toki puhuvat et yhdet sateet loistavat oljista jotain mikä syövyttää kattiloita. En muista mistä aineesta kyse mut Suomessa harvoin osuu niin et yks sade ja sen jälkeen karhoilla olevat oljet olisi enää sen kuivempia kuin ennen sitä..
-
Yleensä Suomessa oljet kastellaan jo puidessa, ympäripuinnilla ja karhojen yliajolla varmistetaan että oljissa on kosteita kohtia. Toki lakokohdat, vihannat, roskaiset jne.
Olen Lahden suunnalla paalannut sellaisen puimurimiehen jäljiltä olkia joka silppusi kaikki reunat ja kostealta vaikuttavat kohdat, jäljelle jäi vain suoria sotkemattomia karhoja. Silppuria pystyi ohjaamaan hytistä. Ne karhot Hollolan kumpuilevilla hietikoilla kuivuivat sateen jälkeen hyvin😉
-
kyl tuo on hyä kun saabi polttaa montaa materiaalia... yks tuttu haato kuin hyin pehkun kanssa menöö paalimuovit... mut nokiukko oli kyllä hieman käärmeissään... miksiköhän?
-
kattelin tosa ohi mennessä et hyin on nuo espen 132 säkit pystyssä ja nyt kuivuu kun tuuloo ja mollikka paistaa.. nuo tuntuu olevan ihan hintasa arvosia kun käsittelee kuormaimella nostolenkeistään.. pitää kokasta sopiiko fin huppu tuohon päälle...