Muuvvan Eevertti Hurmalaenen, pohojammaan ellttiittisakkie
aena kirkolla käyvvessään pittää peässäsä hankkijan lakkie
taekka nykysihä se on joku, akrimarketti, kaekki sen tiennee
sinne maeto- ja lihatilin, Eevertti nöyränä viennee
Ja harteilla Eevertin, haamu Jeesuksen istuu
joka korvaan Eevertin kuihkii, kun tämä faban-tuottajailtaan osallistuu
pikkurilli on pystyssä, kun koataa Eevertti kahviisa kermaa
on melekeen veärässä kurkussa, sanovat,- tuuvvan myös ruottista spermaa
On Eevertti muutennii jämy, kaekki olla kotimaesta pittää
ei se maetomaa, toholampi, eikä ees se arla oo mittää
lihakunta ja atrija ovat pelekästään Eevetin mieleen
siitä nelmannista, rönkästä, tullee vaen kusenmaku kieleen
Ja sen pihassa muriseepi, Jontikkaa viisi tae kuusi
sae kahtokaas pienenä rauman, kun viisnollakakkosen vaeheloota huusi
ja muutenkaa osta, ei se junkkarie, eikä etes elhot hälle luota
niillä mahtasi Eevertin, velat meleko pijan roskaluokitukseen puota
Kuluki se nuorena kullemma naesissa, vaen ei taennu saatille peästä
kun se akkojen korviin, kuihki vaen tulevista, tae mennäviikon seästä
ei ees sillon peässä syttyny, ei vähejää tärähtäny housuissa peli
kun muuvvan Armiita korvaasa supatti, se oesi nyt liukkaemmillaan keli
Niin joutu mersullaan Eevertti, ihan sinkkuna ajjaa
vaen jotennii syömmessään tunti, että yksin on ihminen vajjaa
Niin hommasi Eevertti itelleen taemaasta, vähä käötetyn akan
jo soma hommaha se, näkköö anoppisa vaen kuvassa, reonalla takan
Ja se Jeesuski nyökkäeli, korvaan Eevertin kotimaesuusaatteet
sama mitä alusvaatteina on, nehä näkköö vaen peällysvaatteet
kohta kae Eevertti, alakaa virosta ropottinavettata tillaan
nehän ne satalehemäset, ovat suomalaesie viisaemmillaan
Viimeksi muokattu: 12.01.15 - klo:20:07 kirjoittanut Heino Leino
Elämä on parasta kometiijjaa