Välikasvattamot ei mielellään pattipolvia ota. Itse olen joutunut hoitamaan niitä jonkin verran. Alkuun näyttää ettei ole kuin pelkkä patti, mutta nupoutuksessa yhteydessä yleensä selviää, että pattihan olikin puoli desiä mätää... Ei niitä konkkapolvia loppukasvattajatkaan halua.

Siitä, että karvat puuttuu persiistä, ei taas ole mitään haittaa.

Samasta asiasta kirjoiteltiin "vapaa sana"- puolella muutama viikko sitten. Ja noissa luvuissa oli kyse maitorotuisista. Ja niistä kuolee välikasvattamoissa suurin osa!
Sitten vielä Draxxinista. Onkohan fiksua käyttää laajakirjoista antibioottia ensisijaisena lääkkeenä? Jos kanta tulee sille resistenssiksi (kuten ilmeisesti jossain jo käynyt, Savon seudulta kuulunut vähän samaa huhua), voi olla vaikea löytää lääkettä mikä puree. Kapeakirjoisilla mennään niin kauan kun ne toimii ja vasta sitten laajakirjoisiin. Draxxin villitys toivottavasti menee ohi ja kasvattajat miettii asiaa vähän pitemmälle.

Suomessa pienten vasikoiden optimilämpötilaksi ohjeistetaan 15-20 astetta. Itse olen kuitenkin sitä mieltä, että vasikat pärjää viileämmässäkin, jos juoma on lämmintä, makuualusta riittävän paksu ja ei ole vetoa. Tietysti kosteuttakaan ei saa olla liikaa. Lämpötilan äkilliset vaihtelut (yli 5 astetta) on myös todettu pahaksi. Välillä tuntuu, että mitä viileämpänä osastot saa pidettyä niin vähemmän on köhää. Mutta aika taiteilua se on, että saa kaikki osa-alueet pysymään balanssissa ja vielä arvioimaan sään muutokset kohdalleen.

Miten ne siellä Tanskassa vasikat juottaa?

No kyllä se jatkuessaan katastrofia merkitsee!
Tuo JoHaRan pohdinta on osa syy sairastuvuuteen. Ja tuo 4-6 tuntia autossa onkin ihan kohtuullinen aika, mutta joskus päivät venyvät jopa 12 tuntiin. Aika pehmiässä kunnossa ovat vassut siinä vaiheessa ja osa pirun vaikea saada juomaan. Varsinkin jos ei kortteihin ole merkattu mitä kotona on juotettu. Se tieto on usein juottamoille kullan arvoista tietoa! Monesti kuitenkin lämmin Startti pullosta suoraan suuhun saa imut palaamaan.
Välikasvattamoissa pahimmat stressin aiheuttajat ovat vasikalle uuteen kotiin tulo ja myöhemmin vieroitus. Vieroitus yleensä osuu noin kahden kuukauden ikään, jolloin vasikan vastustuskyky on alimillaan. Kahden kuukauden iässä emolta saadut vasta-aineet ovat häviämässä ja oma vasta-ainetuotanto vasta käynnistymässä. Näiden kahden stressivaiheen ohi jo vasikka selviää terveenä, niin ei sitä juurikaan mikään tapa.

Tuo 10-12% kuullostaa todella korkealta!!! Lisäksi se kuullostaa luvulta joka lienee "liikesalaisuus"

Se oli eläinlääkärin luentomateriaalissa. Luku on korkea, mutta totta. Parhaat välikasvattamot pääsee kuolleisuudessa alle 2%, mutta aika monella lukemat keikkuu siinä 4-5% luokkaa. Ongelmatiloilla jopa yli 10%. Kasvattamojen tuloerä-kohtainen kuolleisuus heittelee myös paljon. Ei ole mikään ihme, että joku satsi lähtee loppukasvattamoon ilman että yksikään on kuollut. Seuraavasta porukasta saattaakin sitten kuolla se 10%. Hoito ja olosuhteet suurinpiirtein samat molemmilla porukoilla, mutta kun paha yskäepidemia iskee niin raatoa syntyy. Monella tilalla arki alkaakin olla jatkuvaa taistelua sitä köhää vastaan ja välillä se toiminta perustuu pelkkään oikea-aikaiseen lääkitykseen.
Kiinnostaisi mikä loppukasvattamoissa on tilanne yskän suhteen? Niillehän ne henkiin jääneet kuitenkin menevät, eikä aina ole kyseessä mikään priimaporukka...

Lähtikö tämä keskustelu tästä julistetusta Vasikan vuodesta, jossa koko kasvatuslinjassa pyritään alhaisempaan kuolleisuuteen ja vasikan hyvinvointiin, vai onko tämä lypsytilojen "oma" kuolleisuuskeskustelu? Eikö tätä asiaa voisi hyvässä hengessä pohtia alku-, väli- ja loppukasvattamoiden ihmisten kanssa, niin saisi vähän joka osa-alueelta näkemyksiä. Ja ehkä suurempi osanotto keskusteluun voisi olla tuolla Maidontuotanto/lihanaudat puolella!

Kuolleisuusluvuista kuitenkin vielä: lypsytilojen osalta en tiedä (meneekö laputtomana kuolleet edes mihinkään tilastoihin asti, korkeintaan navetan taakse monttuun) , mutta A-tuottajien eläinlääkärin papereissa lukee, että 10-12% välitetyistä vasikoista kuolee ennen teurasajankohtaa!
 

Eläinlääkäri epäili, että vasikoiden nykyiseen heikkoon vastustuskykyyn vaikuttaa viivästynyt tai vähäinen ternimaidon saanti, mikä taas osittain selittyy juuri karjakoon ja työmäärän kasvulla.
Kasvattamoissa yskäongelma pahenee koko ajan. Savon alueella on tänä talvena ollut pahoja epidemioita, joihin ei tunnu edes antibiootit tehoavan. Ehkä kyseessä on virustauti tai pahimassa tapauksessa resistenssin kasvu käytettyjä antibiootteja kohtaan. Käsittääkseni joillain tiloilla käytetään pääsääntöisenä lääkityksenä (sekä ennaltaehkäisevänä että akuuttina) laajakirjoista antibioottia (esim. Draxxin), jota kannattaisi käyttää vain "kuuriluontoisesti" tai poikkeuksellisen pahan yskätilanteen taltuttamisessa. Käytettäessä kapeakirjoista antibioottia peruslääkkenä, on aina vaihtoehto pahassa tilanteessa siirtyä laajakirjoiseen, mutta jos laajakirjoinen ei enää toimi, on vaihtoehdot aika vähissä.

Kai sitä kuolleisuutta lisää tämä nykyinen kasvatusmalli. Uudet usean sadan eläimen juottamot ovat pahimmillaan melkoisia tautipesiä. Stressi (monen tunnin kuljetus, uusi ympäristö, erilainen juoma...) lisää sairastumisriskiä. Monelta eri tilalta tulleet vasikat laitetaan samaan tilaan ja riittää, jos parilla on tauti jo tullessaan. Vasikat ovat laadultaan hyvinkin vaihtelevia. Toisten tilojen vasikoihin ei tartu mikään tauti koko kasvatusaikana ja toisten tilojen vasikat sairastuvat herkemmin.

Tuli vielä sellanen mieleen, että jos joudut juottamaan vasikoita maitojauheella ilman että juotto on rajoitettu, niin eipä taida olla kovin kannattavaa.

Miten oli aikomus juottaa vasikat? Niiden pitää kuitenkin saada tulon jälkeen n. 6 viikkoa maitoa.

Olisiko kyseinen lääke Cefenil vet 50mg/ml (injektiokuiva-aine ja liuotin).

Käyttöaiheena naudan akuuttien hengitystieinfektioiden hoito, kun taudin aiheuttaja on keftiofuurille herkkä
Mannheimia haemolytica, Pasteurella multocida tai Histophilus somni sekä
naudan akuutin interdigitaalisen nekrobasilloosin eli sorkkavälin ajotulehduksen hoito, kun taudin
aiheuttajina ovat Fusobacterium necrophorum ja Bacteroides melaninogenicus.

Hengitystieinfektio:kerran vuorokaudessa 24 tunnin välein 3-5 päivän ajan
Sorkkavälin ajotulehdus: kerran vuorokaudessa 24
tunnin välein 3 päivän ajan

Varoajat:
Teurastus: 2 vrk.
Maito: Nolla tuntia.

No kyllä se tuntuu eläinlääkäreiden ja teurastamon edustajien mukaan olevan mahdollista. Samoin ternien mukana tulevat väiveet. Ja yskä...

http://www.mavi.fi/fi/index/viljelijatuet/koulutusmateriaali/videokoulutus25032010.html ja siitä valitset
Luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen haku v. 2010 [PDF, 114 KB]. Sivulla 15.

Voi kyllä olla että olen halunnut ymmärtää asian itselleni suotuisasti

Hyvinvointituessa voi antaa uuden sitoumuksen, jossa voi sitten valita lisää lisätoimenpiteitä.

Ilmeisesti sorkkatulehdus jyllää laajalti lypsytiloilla. Eipä siinä mitä, jos se pysyisikin vain lehmissä, mutta se tuntuu kivasti leviävän välitykseen tulevien ternien mukana. Aika työllistävää puuhaa täällä päässä piikittää penisiliiniä sadalle vasikalle viitenä päivänä perä jälkeen... Eli jos lypsytilalla on tulehdusaalto liikkeellä, niin älkää laittako vasikkaa eteenpäin ilman, että se kulkee sorkka-altaan läpi. Ja mielellään ei ollenkaan, jos mahdollista...