Agronet
Keskusteluaiheet => Koneet, laitteet ja tekniikka => Aiheen aloitti: Hiippailija - 31.10.11 - klo:22:43
-
Onko tästä mitään tutkimusta, tai ees mutua?
Hamasta menneisyydestä muistan Pohojalaasen(?) sanoneen kvernelandin vantaan muodostavan enemmän kyntöjankkoa verrattuna agroluxiin?
Voiko suuria eroja olla auramerkkien kesken?
Ihme ettei missään oo agressiivisempaa vannasta, joka pureutuis vaon pohjaa vähän syvemmälle, samalla "jankkuroiden" muttei kuitenkaan nostais maata viiluun. Tosin taitaahan maapuoliin olla jotain härveleitä jotka leikkaa vaon pohjan auki, lie kellään käytössä? Ei varmasti sovellu kivisille maille/jos on kalliota pinnassa. :-X
-
Jos terämalli on kovasti pohjaa repivä, niin vastaavasti vetovastus on iso.
Kompromisseja....
Eiköhän suurin syyllinen jankon muodostumiseen eli ruokamultakerroksen ohenemiseen löydy siitä maanpäälisestä liikenteestä.
-
Överuumet 8)
Ne repii vaonpohjan ja menee kuluneellakin vantaalla peltoon :)
-
Kiinnostava aloitus.
Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin ::) Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea ;D
-
Kiinnostava aloitus.
Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin ::) Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea ;D
Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?
-
Kiinnostava aloitus.
Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin ::) Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea ;D
Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?
Tää on totta. Jo kirjoittaessani huomasin, että tämä poikkeus jäi huomioimatta. Mutta en jaksanut saivarrella asiasta ;D Sekin jäi kirjoittamatta että 1-siipisissä ei ole toista siipeä ollenkaan :o
-
Kiinnostava aloitus.
Olen tainnut jo 3 kertaa ehdottaa, että laittakaa toisen siiven alle pieni jankkurinterä joka murtaa jankkoon pienen haavan. 2. siiven taakse siksi ettei pyörä tallaa uraa heti umpeen, joka tapahtuisi jos tuo olisi viimeisessä siivessä. Eikä ekan taakse jotta aurat nousevat vielä maasta ylöskin ::) Kivipitoisilla mailla tietysti järjetön idea ;D
Mutta jos on kakssiipiset aurat ja laittaa sen krökyn toiseen siipeen, niin silloinhan se on viimeisessä siivessä?
Tää on totta. Jo kirjoittaessani huomasin, että tämä poikkeus jäi huomioimatta. Mutta en jaksanut saivarrella asiasta ;D Sekin jäi kirjoittamatta että 1-siipisissä ei ole toista siipeä ollenkaan :o
Nyt en hoksaa... kuinkas telaraktorit?
-
Joskus auroja vaihdettaes vertasimma Agroluxia ja Kvernelandia samalla lohkolla, samana päivänä samahan työsyvyyteen. Ensimmäänen huomioitava asia oli maahakuisuus, molempien n. 50 prosenttisilla kulutusosilla Agrolux saavutti täyden työsyvyyden noin metrin matkalla, Kverneland jotakin 5 metrin matkalla. Vaon pohja oli kiiltäväksi liipattu, kun taas Agroluxilla revityn näköönen. Paluuauroos tuon huomaa heleposti vantaan kuluvaa pintaa vertaamalla, Agroluxilla (samoon Kuhnilla ja Lemkenillä) tuo on ajosuunnas alle 10mm, Kvernelandilla vantaan kärjen tuntumas pisimmillään melekeen 50mm pitkä. Kyllähän niillä aika isoja eroja on.
Mulla on kaksis eri auroos ollu Molbron jankonrikkojaterä, jonka oon JoHaran kehootuksista huolimatta asentanu nelisiipisten kolmanteen siipehen. Se kohottaa maata noin 7cm kyntövaon alapuolelta, ja teköö työnsä tehokkaasti. Huomaa sen vetovastukseskin, mutta ei se varsinaasesti mitään haittaa. Kuluu nopiaa, eli teköö taatusti sille tarkootettua työtäkin, kestoikä meidän leveysasteilla paluuauroos noin 100ha.
Nyt on oikeitakin jankkurikokeiluja menos, mutta huonosta syksystä johtuen en päässy sitä syksyllä vetämähän.
-
Hienoa että löytyy näitäkii ihmisiä jotka pystyy asemastaan huolimatta puolueettomasti tekemään vertailuja!
Sitä oon vaan pohtinu, että vaikka kverneä ylistetään "aurojen mersuksi" (onhan niillä voitettu eniten maailmanmestaruuksia, joka tosin ei kerro mitään ;D), silti ehjä/kasassa pysyvä viilu ei oo aina se paras, tosin nurmelle tietysti sopii.. Tätä ei aina Norjaan kumartavat tunnu tajuavan..
-
Kerran kynneltiin pakkasilla varjoisia metsänreunoja, jotka oli enemmän jäässä kuin aukealta.
Semmosen eron huomasin, ettei 5 siipiset kvernen paluuaurat menneet metsänreunassa ollenkaan
maahan, joten ne paikat täytyi kyntää 4 siipisillä överumin sarka-auroilla... ;D ;D
Tämän opetuksen jälkeen on auramerkkien arvojärjestys ihan uudella tasolla.
Tosiaan se vaonpohja on niinkuin oikein liipattu sen kvernen jälkeen. Ja se maahakuisuus hiukan
surkuhupaisan luokkaa.
Kun kuhnin aurat on vielä hakusessa, niin kyntelen vogel&noot:lla :-*
-
Ööverummiilla aurattu v.sta 1989,suhteellisen tyytyväinen olen auroihin. Joskus käynyt mielessä että vaihtais nostolaiteaurat keverneihin,mutta paranisiko työn jälki kuitenkaan. Joku tuttava sanoi kverneistä että ei sanottavemmin kummoisempi kuin kilpailijatkaan,mene ja tiedä 8)
-
Hienoa että löytyy näitäkii ihmisiä jotka pystyy asemastaan huolimatta puolueettomasti tekemään vertailuja!
Sitä oon vaan pohtinu, että vaikka kverneä ylistetään "aurojen mersuksi" (onhan niillä voitettu eniten maailmanmestaruuksia, joka tosin ei kerro mitään ;D), silti ehjä/kasassa pysyvä viilu ei oo aina se paras, tosin nurmelle tietysti sopii.. Tätä ei aina Norjaan kumartavat tunnu tajuavan..
Maalajista riippuen, sopii joku merkki tai ei. Ja mulla on sellasia mustia savia, joita olen kokeillu kääntää monella merkillä, vaan niihin on kvernen siipi paras, toinen joka toimii, on överum cv vai mikä se oli. Naapurilla on vookelit, ja voi jessus mitä kokarta ja jäneksenpiiloo sekin tekee, se vaan on liian jyrkkä, ja sitten on se viiluksikin mainittu on puolenmetrin pätkinä siellä edellisen päällä. Itse asiassa, mää saisin kvernelläkin kyllä samanlaista aikaan, mutta pitäis ajaa 20" säädöillä 15" sijaan.
Että puolensa kannikoillakin.
-
Ööverummiilla aurattu v.sta 1989,suhteellisen tyytyväinen olen auroihin. Joskus käynyt mielessä että vaihtais nostolaiteaurat keverneihin,mutta paranisiko työn jälki kuitenkaan. Joku tuttava sanoi kverneistä että ei sanottavemmin kummoisempi kuin kilpailijatkaan,mene ja tiedä 8)
On ne ainakin kalliimmat. Nelisiipiset Vogel & Noot kääntöaurat saa yrmasta alle 12 000 euron.
Kvernet maksaa sen parikymppiä äkkiä... Lisäksi aurojen täytyisi pysyä maassa kynnettäessä.
On mulla viisisiipiset kvernetkin ollut et on hiukan niistäkin kokemusta. Mut kuhnit ostan vielä joskus
käytettynä... uusien aurojen olemattomien alennusprosenttien takia. Tai sitten vaikka Virosta. ;)
Hyvä siipi murtaa viilua sopivasti , ja hyvään viiluun (kuivina vuosina) mahtuu vettä , joka on eduksi kun
pakkasella routa murentaa maata.
Kuka löytää linkin viime syksynä julkaistusta Tanskalaisesta auravertailusta ? :)
-
Agrolux MRT 4-siipinen paluuaura AX-siivellä omassa käytössä, se on paljon kynnetty entisen omistajan toimesta jo ja nytkin taas kuluneet kärjet ja vantaat kiinni. Menee maahan tosi herkästi ja repii vaonpohjan ihan auki, ei jää liipattua tasaista jälkeä vaan maa irtoilee tavallaan jo kärjen edeltä ylöspäin. Tämä kova maahakuisuus voi olla syy myös siihen miksi Agroluxia pidetään vaikeasti säädettävänä, tulee helposti asiallista kyntöä mutta viimeisen pääle sliipatun jäljen teko syö aikaa ja hermoja kun aura ei vaan meinaa kulkea samalla säädöllä ihan samalla tavalla eri maalajeilla. Parhaiten sen huomaa lohkoilla joissa savi vaihtuu kesken kyntösivun hiekkaiseksi mullaksi.
-
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
-
Sellaisen havainnon olen tehnyt, että edullinen hinta ei lämmitä, jos koneen työjälki tai käyttö ei miellytä. En muista, että koneesta maksettu kallis hinta olisi koskaan harmittanut sen jälkeen, kun myllyn saa saitille ja sillä saa mieleistä jälkeä aikaiseksi.
-
Sellaisen havainnon olen tehnyt, että edullinen hinta ei lämmitä, jos koneen työjälki tai käyttö ei miellytä. En muista, että koneesta maksettu kallis hinta olisi koskaan harmittanut sen jälkeen, kun myllyn saa saitille ja sillä saa mieleistä jälkeä aikaiseksi.
Kyllä se kahdeksan tonnia hinnasta pois lämmittää mieltä vähän aikaa.
Varsinkin jos vastineena saa Itävaltalaisen tuotteen ja myyjälle jää silti kaupasta jotakin katetta.
Yleensä puhutaan Saksalaisesta laadusta... Mutta Itävaltalainen laatu on vähintääkin Saksalaisen veroista.
Vai mitä mieltä ollaan Pöttingereistä ja muista laatukoneista ? Ojalakin voi kertoa asiasta... :D
-
kyllä vogel&noot on laatuaura, ja vielä kevytkin ;D Yllätyin kun tuli otettua toista vuotta sitten kuormantäytteeksi virosta jonkin konkkapesän laanista, remppaa tehtiin kulutusosiin rankasti mutta hyvä tuli. Ihan ekoja c-plussia ihan peruskamppeet kuorimilla ja kiekoilla. Mutta Suuri yllätys oli työjälki joka ei häpeä millekkään merkille! Helpot säädettävät ja mikä parasta edulliset.
Toinen loistava aura on kuhn, kolmet tuotu virosta ja koekynnön jälkeen vaihtaneet aina omistajaa. Ei passaisi esitellä asiakkaille että saisi joskus kaikki omat kyntää kuhnilla. :o
-
kyllä vogel&noot on laatuaura, ja vielä kevytkin ;D Yllätyin kun tuli otettua toista vuotta sitten kuormantäytteeksi virosta jonkin konkkapesän laanista, remppaa tehtiin kulutusosiin rankasti mutta hyvä tuli. Ihan ekoja c-plussia ihan peruskamppeet kuorimilla ja kiekoilla. Mutta Suuri yllätys oli työjälki joka ei häpeä millekkään merkille! Helpot säädettävät ja mikä parasta edulliset.
Toinen loistava aura on kuhn, kolmet tuotu virosta ja koekynnön jälkeen vaihtaneet aina omistajaa. Ei passaisi esitellä asiakkaille että saisi joskus kaikki omat kyntää kuhnilla. :o
Molemmat peukut pystyyn realistille. Järkimiehiä. :D
-
Kuhniin oon itekkin ihastunu vailla minkäänlaista kokemusta, kaikki vaan tuntuu kertovan/kirjottelevan ylistäviä kommentteja. :) tosin vakiona olevat esiaurat voi myös vaikuttaa, toiminee paremmin jäljen kannalta kun kuorimet lähes joka maalajilla? Euroopassa suosittu, suomessa ei, tietysti vähän nimettömämpi myyjä vaikuttaa ostohaluun. Ne tutut kvernet tai överumit kun on niin helppo ostaa tutulta myyjältä..
Pöttinger on myös kiinnostava auramerkki, ihastelin koneagriassa, vaikutti varsin asialliselta. Ei liene montaa suomessa? Pöttingerin kaikki tuotteet taitaa olla jossain määrin onnistuneita?
Överumin vaikeasäätösyys ihmetyttää meikäläistäkin, välillä tuntuu pelaavan kohtalaisesti, jopa hyvin ;D Välillä ei meinaa millään, savella eniten ongelmia, pätkii viilua ja ei käänny. Tuntuu että ihan päivästä kiinni..
Lemken taitaa olla ainakin suomessa "sänkiaura", oman käsityksen mukaan suurin osa taitaa mennä sälesiivellä.. varsin monimutkasesti rakennetun tuntunen laite, pulttia ja mutteria pirusti.
-
Kaveri sanoi että Kuhn on parhain aura,se on valmistettu Saksassa,VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS.
Oikeasti Kuhn varmasti yksi parhaista.
Sama kaveri tuli katsomaan McHalen pyöröpaalainta,ihasteli ja sanoi että kyllä hyvä kampe kun on Saksassa valmistettu,VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS
Kysyin,että mistä sen näkee,missä valmistettu, sanoi että nimi kertoo paljon VOI VIELÄ ISOMPI PYHÄ YKSINKERTAISUUS
Ylläoleva kertoo,kuinka paljon voi mielikuvilla joku asioista tietämätön rakentaa mielikuvia :P
-
Kai minun on sitten myönnettävä, että halvalla saa (joskus) hyvääkin. :D
-
Överumin vaikeasäätösyys ihmetyttää meikäläistäkin, välillä tuntuu pelaavan kohtalaisesti, jopa hyvin ;D Välillä ei meinaa millään, savella eniten ongelmia, pätkii viilua ja ei käänny. Tuntuu että ihan päivästä kiinni..
Onko XL-siipi?
-
Onkohan vaikutusta.... - Sillä että jos maan rakenne on kunnossa, niin auroilla ei ole taipumusta liipata kovettumaa jankon pintaan ???
-
Överumin vaikeasäätösyys ihmetyttää meikäläistäkin, välillä tuntuu pelaavan kohtalaisesti, jopa hyvin ;D Välillä ei meinaa millään, savella eniten ongelmia, pätkii viilua ja ei käänny. Tuntuu että ihan päivästä kiinni..
Onko XL-siipi?
Kahet kynnöt tehty XL-siipisellä CX490:llä ja säädöt tehty ekana kyntöpäivänä, sen jälkeen ei oo tarvinnu ropailla, hallista perään ja vaolle. Kestää siis säädössään erinomaisesti, ihmettelenkin noita täällä kirjoitettuja Över/agrol. säätövaikeuksia.
Ei taida olla Kverneen paluuta, vaikka saivathan nekin nyt pidemmän siiven markkinoille.
Alkup. kysymykseen: Vaon pohja on revitymmän näköinen, josko paikkaisivat lähes 30v. tapahtunutta norjalaiskynnöstä.. ::)
-
Kaveri sanoi että Kuhn on parhain aura,se on valmistettu Saksassa,VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS.
Oikeasti Kuhn varmasti yksi parhaista.
Sama kaveri tuli katsomaan McHalen pyöröpaalainta,ihasteli ja sanoi että kyllä hyvä kampe kun on Saksassa valmistettu,VOI PYHÄ YKSINKERTAISUUS
Kysyin,että mistä sen näkee,missä valmistettu, sanoi että nimi kertoo paljon VOI VIELÄ ISOMPI PYHÄ YKSINKERTAISUUS
Ylläoleva kertoo,kuinka paljon voi mielikuvilla joku asioista tietämätön rakentaa mielikuvia :P
Kuhn:in aurat tehdään Ranskassa, perinteikkäällä Huard -nimisellä tehtaalla.
Mäkkäri on Irkkulainen peli. Niinkuin kaiken maailman traktorivetoiset lavetit eri koneliikkeillä.
Mielikuvilla myydään paljon koneita. Kerrotaan et tää kone tehdään siellä, missä sataa joka päivä.
Ja tää kone tehdään siellä missä on maailman kivisimmät pellot... Ja helposti höynäytettävät
maajussit kuuntelee silmät hellanrenkaina esittelijän vakuuttelua ;D
-
Överumin vaikeasäätösyys ihmetyttää meikäläistäkin, välillä tuntuu pelaavan kohtalaisesti, jopa hyvin ;D Välillä ei meinaa millään, savella eniten ongelmia, pätkii viilua ja ei käänny. Tuntuu että ihan päivästä kiinni..
Onko XL-siipi?
On.
-
Onko kiinteä vai säädettävä työleveys? Mulle on sanottu, että 16" on yleisin käytössä oleva leveys. Hyvissä olosuhteissa voi kasvattaa ja huonomissa taas kaventaa. Kuivilla ja kovilla savilla auraa pitäisi kaventaa pahimmillaan 14":sta. Eli maan kosteudella on tässäkin merkitystä.
-
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
-
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
[/quote]
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. :D
-
Kverneland strikes back!
:D
-
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. :D
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
-
Minäkin olen lopettanut lainaukset. Paras, kun kaikki pelaa omilla rahoilla ja viesteillä 8)
-
Onko kiinteä vai säädettävä työleveys? Mulle on sanottu, että 16" on yleisin käytössä oleva leveys. Hyvissä olosuhteissa voi kasvattaa ja huonomissa taas kaventaa. Kuivilla ja kovilla savilla auraa pitäisi kaventaa pahimmillaan 14":sta. Eli maan kosteudella on tässäkin merkitystä.
Pulttisäätöset nuo on, saakohan ne nyt 14'',16'' ja 18'', täytynee vielä koittaa säätää tota leveyttä. Tällä hetkellä 16'', niinkun oli tehtaalta tullessaan. "Väärällä" puolella tulee hyvää jälkeä, oikealla murtaa ja pätkii savella.
-
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?
-
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?
Näin on. Ja ne kovat pyynnit punaisista on vaan ihan perua siltä Hankkija -aikakaudelta.
Uudet tuulet puhaltaa.
Jos ne kaksi merkkiä on vaihtoehdot, ja valitsee sen monta kertaa kalliimman, niin ei voi kuin peiliin katsoo. :o
-
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.
-
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. :D
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti? Ei kai agronet mikään väitöskirja ole. ;D
-
Näin on. Ja ne kovat pyynnit punaisista on vaan ihan perua siltä Hankkija -aikakaudelta.
Uudet tuulet puhaltaa.
[/quote]
Joo niin puhaltaa. Ei viissiipisten meno-paluu variomaattien hintakaan noussu ku muutaman hassun tonnin kun hankkijalta lähti. Taitaa nykyään olla kalleimmat aurat markkinoilla. Ne aina niin kalliiksi moititut lemkkenitkin on selvästi halvemmat...
-
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.
Meneehän kääntöaura aina maahan, tai melkein aina...
Kuinkas moni teroittaa auran vantaita?
Meillä taotuttiin sepällä sarka-auran vantaat ja jo keveni sekä jälki parani joksikin aikaa.
Kääntöauran olen hivaissut välillä rälläkällä ja siinä heti kampeaminen väheni pahamaineisella FK/V -siivelläkin.
-
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. :D
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti? Ei kai agronet mikään väitöskirja ole. ;D
Eihän niitä virallisesti tarvii tehdä. Mutta kun lainaukset tekee foorumisoftan käytäntöjen mukaan, lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kenenkin kirjoittamaa. On siellä joka sivun ylä- ja alareunassa Vastaa-nappi, jolla voi kirjoittaa ketjuun ihan ilman lainauksia.
Vaan jos et pätkääkään piittaa muiden käyttäjäkokemuksesta, jatka toki valitsemallasi tiellä.
-
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
Elikkä -ss- ajaa kvernelandeilla. :D
Timppa
Mestari
Viestejä: 9694
Ja lisää tulee...
Vaan lainauksia ei Timppa viestiin vielä osaa tehdä... Saas nähdä, oppiiko joskus ;- )
Sanos yksikin syy miksi tarttis tehdä lainaukset virallisesti? Ei kai agronet mikään väitöskirja ole. ;D
Eihän niitä virallisesti tarvii tehdä. Mutta kun lainaukset tekee foorumisoftan käytäntöjen mukaan, lukija näkee yhdellä silmäyksellä, mikä on kenenkin kirjoittamaa. On siellä joka sivun ylä- ja alareunassa Vastaa-nappi, jolla voi kirjoittaa ketjuun ihan ilman lainauksia.
Vaan jos et pätkääkään piittaa muiden käyttäjäkokemuksesta, jatka toki valitsemallasi tiellä.
Pakko sanoa, että en piittaa juur lainkaan muodollisuuksista. Tulee vaan käytyä kuin rakkikoira ruikkasemassa oven pieleen.
-
Överummin sarka-auroja vähän käytettyjä näkyy olevan alle tuhannella eurolla. Halvimmatkin 70-luvun Kvernelandit ovat kolmesta viiteentuhatta.
Vaikka olisikin vaikea säätää, ei ole vaikea nähdä, kummalla köyhä ajaa.
-SS-
älä nyt ihan hulluja puhu! uudet kverneland ab-100-4 variomatit 5000€ alv0% kuka muka ostaa tuolla hintaa käytetyn?
Huonoja on pakko myyrä halvalla ei muuten kauppa käy ;D
-
Ei tainnut pohohojalalaisen kvernet sattua ihan oikeisiin säätöihin,kun ei mennyt maahan nopeammin. On tässä tullut vuosikymmenten aikana vedettyä monenmerkkistä auraa,eikä noin huonosti maahanmenevää ja vaon pohjaa kiillottavaa ole ollut koskaan.
Toiset kai sitten säätää auransa niin jotta ne menis hyvin maahan, mä säädän niinku ne kuuluu säätää. Ei mua maahakuisuus kiinnosta säätövaihees, auran pitää mennä maahan jos se on oikeen säädetty.
Tuo on kyllä tuttu ilmiö Kvernelandeista. Keväisin pitkään juurikkaalla olleita maita kyntäessä ei ollut lainkaan tavatonta että aurat jossain kovemmassa paikassa pyrki nousemaan kesken viilun pintaan. Varsinkin jos kärjet oli kuluneemmat, eikä samoilla kärjillä voinut ajatellakaan koko kevättä kyntävänsä vaikka periaatteessa olisi pituutta ollut mutta lakkasi menemästä maahan..