Puristusjäte on sitten ilmeisesti valkuaispitoista rehua. Linkkejä käytännön toteutuksen faktoihin kaipaisin.

Jäte on ruma sana noin upealle tuotteelle kuin sinappikakku. Rehutaulukoissa se on ollut ainakin 1900-luvulla siinä missä muutkin puristekakut. Erikoisesti korkean lysiinin ansiosta sitä on arvostettu.
Itse myin ennen eu-aikaa valkosinappikakkua luomusikaloihin ja hyvin kelpasi ( Taisi Ahtisaarikin syödä eräänä jouluna sinappikinkkua )
Sareptansinappikakkua en ole myynyt rehuksi koskaan, sillä se sisältää sinigriiniä, joka on melko myrkyllistä. Rehuteollisuudella on keinot sen poistamiseen.
Siteeraan itseäni biodieselnow.com keskustelupalstalta:
Look at this: "MUSTARD VERSUS CANOLA MEAL DIET IN GROWING PIGS Growing pigs have special requirements to their diet. In this study from Canada, a sample of either mustard meal (Brassica juncea) or regular canola meal was included at 15% in diets fed to grower pigs for 28 days. The result: Pigs fed the (cheeper) mustard meal tended to have a 5% better growth performance and had a 2.5%-unit better feed efficiency and an equal feed intake than pigs fed canola meal." You can read the whole article going back this site. The article made me happy, but I am a bit suspicious just about the potential toxicity of Brassica juncea mustard cake.

Elikkä hyviä tuloksia ovat saaneet - uskoa vaiko ei.

Rypsibiodieseliä tuotettaessa valkuaispuriste on mielestäni arvokkain osa lopputuotteista.
Omista puristeista teetetyistä tuloksista:

Raaka valkuainen 28,1% ka
OIV 130g/kg ka
PVT 73 g/kg ka
0.98 ry/kg ka
energia-arvo 11,5 Mj/kg ka
D-arvo 66,8

Koska itse olin yli 11 vuotta Pellervo-jumalan apupappina eli tehtäväni oli vastata lihateollisuuden mausteista ja lisäaineista, teetin kokeen sinappirehun mahdollisesta vaikutuksesta lihan makuun. Tulos : ei vaikutusta.
Koepahnueen siat painoivat keskimäärin 70 kiloa ja kaksi koesikaa  76 ja 86 kiloa, elikkä sapuska oli maittanut. Johtuiko se 2 %:n sinappirouheannostuksesta vai siitä, että possut pääsivät rauhassa syömään kilpaa.

Sinappidiesel-hankkeessa on kaksi asiaa putkahtanut esiin pyytämättä:
polttoaineen vaikutus typen oksideihin:
http://www.ekolaiho.fi/kuvat/Nox54.jpg
ja sinapinsiemenöljyn hyvä säilyvyys. Nyt käytössä oleva  biokomponentti on korjattu 20 v sitten kylvetyltä pellosta ja öljy säilytetty yli 10 vuotta ulkotynnörissä:
http://www.ekolaiho.fi/kuvat/msohistoria.jpg

Pakokaasujen NOx päästöt perustuvat palamislämpötilaan. Mitä kuumempana palaminen tapahtuu, sitä enemmän on NOx:seja. Toisaalta vähemmän muita haitallisia päästöjä. Niin ja se typpihän on peräisin ilmasta ei polttoaineesta.

Tässä viimeisin analyysi oman puristamon tuotteista:


Kuiva-ainepitoisuus            86,6   %
Tuhka                         5,9   % ka
Raakavalkuainen            23,8   % ka
Raakarasva            37   % ka
Raakakuitu            10,9   % ka
Typettömät uuteaineet            22,3   % ka
               
Fosvori            12   g/kg ka
Kalsium            8,8   g/kg ka
Magnesium                  4,9   g/kg ka
Kalium            13   g/kg ka
Natrium            0,02   g/kg ka
               
Nettoenergia-arvo            14,8   MJ/kg ka
RY/KG Kuiva-ainetta            1,59 RY/ kg
OIV            130   
PVT            91   
D-Arvo            70,9   

Viimeksi tehdyn rehuvertailun mukaan, jos tiivistettä pudotettiin pois ja korvattiin puristeella ja öljyllä, tuli emakon rehusta energia ja valkuaispitoisuudeltaan parempaa, ja tonnihinnaltaan 15-20 euroon halvempaa kuin tiivistettä käyttämällä.
Sen enempää trossaamati, hyvä ja edullinen rehuraaka-aine.

Pakokaasujen NOx päästöt perustuvat palamislämpötilaan. Mitä kuumempana palaminen tapahtuu, sitä enemmän on NOx:seja. Toisaalta vähemmän muita haitallisia päästöjä. Niin ja se typpihän on peräisin ilmasta ei polttoaineesta.

Onkohan se ihan noin suoraviivaista,  tuo NOx asia. Ainakin tutkijoita kiinnostaa edellä esittämäni kahden käyrän sielunelämä.
Typpi tosiaan on peräisin ilmasta ja on taivaan onni, ettei se reagoi meidän keuhkoissamme  juuri nimeksikään.Itselläni on typen di-oksidiin läheinen suhde - vastasin yli 11 vuoden ajan, että makkarateollisuuden käyttämä natriumnitriitti oli puhdasta ja sitä oli saatavilla. Kemikaalin voimaa kuvaa sen alhainen annostus; yksikkönä käytetään ppm:ää eli miljoonasosaa.

Kertokaas veljet Kimmo ja Strimari kuinka paljon parempaa puristekakkunne on kuin viralliset kylmäpuristetun rypsikakun arvot.
Voiko huoletta syöttää naudoille ?

Voi syöttää ja naudat tykkää
Puristeestahan saadaan sellaista, kuin halutaan. Eli öljy voidaan ottaa pois suhteellisen tarkkan tai jättää enemmän jos niin on tarvis. Se on lähinnä laite ja tekniikka kysymys.
Sinänsä mielenkiintoista, että saksalaiset ja itävaltalaiset jotka käyttävät "raakaa" kasviöljyä (rapsi ja auringonkukka) polttoaineena jättävät puristeeseen öljyä n. 20%.

Tämähän rupesi kiinnostamaan minuakin. Montako litraa hehtaarilta on mahdollista saada? ja kuinka vaatimaton sinappi kasvina on, vaatiiko typpeä lannoitukseen ja kuin paljon.

Puristusjäte on sitten ilmeisesti valkuaispitoista rehua. Linkkejä käytännön toteutuksen faktoihin kaipaisin.

Jäi vastaus  puoleenväliin, joten  hehtaarin öljysaalis voi olla samaa luokkaa kuin rypsillä, kun viljellään tehokkaasti Brassica-sukuisia  sinappeja. Satotasolla 2000 kg/ha  voi öljyä tulla jopa 700 litraa ( paras saantoprosentti JYTY-sinapilla on ollut 33 % )
Käytännössä nämä ovat harvinaista herkkua. Oma filosofiani lähteekin siitä, että viljellään sinappia ilman tuontipanoksia ( väkilantaa) eli otetaan talteen auringon energia öljyn muodossa ja pannaan ravinteet kiertoon. Realistinen  sapluuna on: hehtaarilta 1200 kiloa siemeniä; niistä 300 litraa öljyä. Kokonaistuotantopanos on 75 litraa öljyä, joten tuotos/panos suhde on 4.