Jos täällä VG tarjoaisi maailman parasta siementä punaisesta rodusta, niin tuskin täällä juuri muuta myytäisiin. Moni tila on kyllästynyt ensikoiden kelvottomaan utarerakenteeseen ja huonoon syöntikykyyn ja sitä kautta heikentyneeseen tiinehtyvyyteen, näiden asioiden korjaamiseksi on haettu näitä kanukkisonneja. Kanukit heruvat ensimmäisinä tuotosvuosina selvästi heikommin kuin VG:n sonnien tyttäret, mutta saavat 3 -4 tuotoskaudella ne kiinni ja elinikäistuotoksessa päihittävät muut. Ensikoissa on viime vuosina kanukit lisänneet osuuttaat ja vanhemman polven kanukkeja on vielä tällä hetkellä suomessa suhteellisen vähän ja tämä tuo kanukkien tuotostasoa alas tilastoissa. Pitkänlinjan kanukkijalostajien tuotokset ovat suomessa kyllä varsin hyviä.
Holsteinia puoltaa taas korkeampi maitotuotos, mutta näin alhaisen maidontuottajahinnan aikaa heikompi rehunhyötysuhde ja huonompi terveystaso laskee rodun suosiota. Oma käsitykseni on että laskelmissa ei ihan kokototuus tule esiin heikommasta rehun hyötysuhteesta sillä siellä käytetään liian montaa olettamaa. Verokirjanpidosta kun ottaa rehuostot ja laskee tuotettua litraa kohti niin ero taitais näkyä... siis holstein valtaisissa karjoissa menee oikeasti enemmän ostorehuja kuin laskelmat kertoo.
Se että Kanadan ay jollain lailla parantaisi tuotostaan Pohjoismaisia punaisia enemmän kun lehmä vanhenee on kyllä pitkään rummutettu "markkinointifakta", jolle ei löydy perusteita sen paremmin Suomen kuin Kanadan luvuistakaan.
Jos rehuhyötysuhteesta puhutaan, niin ainakin Jenkkien nykyään ihan virallisissa arvosteluissa käyttämä "mutuindeksi" rehuhyötysuhteelle olisi aika murhaava isokokoiselle Kanadan ay:lle vertailussa Pohjoismaisiin. Jenkithän laskevat nykyään jonkinlaisen rehunkäyttökykyindeksin kaavalla lehmän koko vs tuotos ja pitoisuudet. Eli isokokoisen lehmän pitää lypsää enemmän ja/tai pitoisuuksiltaan parempaa maitoa kuin pienirunkoisemman.
Mutta Kanadan ay:stä hyvän managementin tilat saavat kyllä irti ihan hyvän tuotoksen. Ongelma vaan on se, että hyvissä olosuhteissa ja ruokinnalla holsteinkin pärjää erittäin hyvin ja ero rotujen välillä repeää helposti aika isoksi, jos karjassa sattuu molempia rotuja olemaan. Pitää kuitenkin lähtökohtana muistaa että Kanadassa jossa holstein on tuotoskyvyltään suunnillen Pohjoismaisen luokkaa ero ayrshiren tuotokseen on paljon isompi kuin Suomessa. Olisi aika epärealistista olettaa ettei se toistu meikäläisissäkin oloissa.