Lainaus käyttäjältä: SKI - 10.11.17 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 08.11.17 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: ceylon - 08.11.17 - klo:17:03

Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?

Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.

Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.

Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.

Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.

Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.

Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.

Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.

Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.

Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.

Semmoinen systeemi olisikin hyvä, että saisi jälkitiliä vaikkei olisi käynyt yhtää kauppaa firman kautta. Tulisi tuottoa muiden tekemästä työstä. Mielestäni tuollainen myytyihin tonneihin sidottu jälkitili on hyvinkin asiallinen käytäntö. Saa palkkiota siitä tehdystä kaupasta. Luulisi kannusteen olevan kohdallaan. Muutenhan tämä keskustelu vaikuttaa taas siltä, että monen kohdalla helpoin ratkaisu on edelleen maatalouskaupan kautta asiointi. Ns. uudet kuviot tuntuvat liian vaikeilta.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 10.11.17 - klo:09:22

Lainaus käyttäjältä: SKI - 10.11.17 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 08.11.17 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: ceylon - 08.11.17 - klo:17:03

Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?

Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.

Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.

Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.

Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.

Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.

Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.

Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.

Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.

Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.

Hmmm... Näköjään siellä on lunastettava hehtaareita vastaava määrä osuuksia kyllä. Sikäli oma ymmärrykseni näyttäisi olevan virheellinen. Olisiko kysymys osuuskuntalain muutoksesta jokunen vuosi sitten, en tiedä.

Siltikin tuo jälkitili- tyyppinen ratkaisu on oikeudenmukainen. Ne jotka myyvät osuuskunnan kautta, saavat jälkitiliä. Ne, jotka eivät myy joko lainkaan tai ohi osuuskunnan, eivät sitä saa. Osuuspääoman korkona nekin, jotka eivät ole viljakaupassa hyötyneet osuuskunnassa, saisivat muiden myynnistä tuottoa.

Lainaus käyttäjältä: Kalevi Paskaperse - 10.11.17 - klo:10:39

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 10.11.17 - klo:09:22

Lainaus käyttäjältä: SKI - 10.11.17 - klo:09:02

Lainaus käyttäjältä: 4viljanpuuro - 08.11.17 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: ceylon - 08.11.17 - klo:17:03

Miten tää toimii?ja kuinka hyvin?maksaa sen liittymis maksun ja sen jälkee tulee s postia silloin tällön?

Jäseniltä perittävä osuusmaksu on 300 euroa ja liittymismaksu 100 euroa. Osuusmaksu palautetaan säännöissä mainitulla tavalla jäsenyyden päättyessä. Voi maksaa myös pelkän liittymismaksun.

Sitten saat tunnukset nettisivuille johon voit laittaa myytävät viljaerät että osuuskunta tietää mitä on tarjolla.

Sitten jos sähköpostiin tulee sopiva hinta niin ilmoitat vaan sähköpostilla että saa tulla noutamaan. Ostaja maksaa rahdin kuten muussakin laillisessa kaupassa.

Myös jälkitilit ovat mahdollisia eli osuuskunnan voitto jaetaan takaisin tyyliin 4€ per myyty tonni.

Firmassa on 1 mies töissä joka neuvottelee ostajien kanssa hinnoista ja tarpeista. Joten ultrakevyellä organisaatiolla mennään. Onhan siinä eroa verrattuna Avenaan jonka TJ sai 144 954€ 2016.

Ruotsin ja Tanskan viljelijät valtaavat maatalousalan toimijoita mutta suomiviljelijä kärvistelee huonojen hintojen kanssa ja antaa rahat väliportaan "asiantuntijoille" joilla on varaa istua päivät kopeissaan.

Tuossa alleviivattuna kohta jossa mielestäni kyseinen osuuskunta menee hiukan metsään. Osuusmaksu kaikille sama, kuitenkin osuuskunnan mahdollisten voittojen jako menee toimitettujen tonnien mukaan..eli pienemmän tilan näkökulmasta hyöty on todennäköisesti aika pieni. Jos jäsenmaksu olisi sen 100€ ja osuusmaksu x€/ha ei olisi ongelmaa tuossa jakotavassa.

Osuuskunnan osuusmaksu ei voi olla periaatteella x€/ha. Osuuskunnan jäsen on aina luonnollinen henkilö, eikä hehtaari voi olla sitä. Osuusmaksu on sama kaikille henkilöille. Tietyin perustein voidaan maksaa lisäosuuksia, jolloin osuuspääomaa saadaan nostettua ja maksaja voi saada korvausta osuuspääoman korkona. Kulutusosuuskunnissakin esim S-bonukset jaetaan ostoksien mukaan joten se joka ostaa enemmän, hyötyy enemmän. Samoin maito-osuuskunnat maksavat voitot jälkitileinä. Tässäkin asiassa Viljaosuuskunnan osalta on minustakin reilumpaa, että joka myy enemmän, myös hyötyy enemmän.

Kylläpä se vaan Metsäliiton osuusmaksu on nimenomaan hehtaariperusteinen, mikäpä muukaan se voisi olla.

Hmmm... Näköjään siellä on lunastettava hehtaareita vastaava määrä osuuksia kyllä. Sikäli oma ymmärrykseni näyttäisi olevan virheellinen. Olisiko kysymys osuuskuntalain muutoksesta jokunen vuosi sitten, en tiedä.

Siltikin tuo jälkitili- tyyppinen ratkaisu on oikeudenmukainen. Ne jotka myyvät osuuskunnan kautta, saavat jälkitiliä. Ne, jotka eivät myy joko lainkaan tai ohi osuuskunnan, eivät sitä saa. Osuuspääoman korkona nekin, jotka eivät ole viljakaupassa hyötyneet osuuskunnassa, saisivat muiden myynnistä tuottoa.

Periaatteena on ihan oikein tuo jälkitilitys myytyjen tonnien mukaan kunhan myös osuuskunnan jäsenmaksuperiaatteet noudattaisivat samaa kaavaa. Pienempien tilojen on melko turha lähteä mukaan kun saatava hyöty on melko pieni.

En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee

Seepra

Olisiko hintaero samanlainen jos osuuskunta alkaisi nousta pääasialliseksi toimijaksi Suomessa. Muilla aloilla "markkinahäirikön" toiminta tyypillisesti asettuu ajan myötä samoihin uriin, kuin ennen valtausta oli tilanne. Miten lie tämmöisen osuuskunnan.

Varmaan kyseisellä osuuskunnalla on mahdollisuuksia tulla koko Suomen toimijaksi. Voisihan sinne jäsenmaksun pyrkiä maksamaan ihan kannatuksen vuoksi. Varmaan aloituspaikkakunnan lähiympäristön viljelijät tuntevat toisensa ja välittäjän, ja systeemit, rahdit ja kuljetusliikkeet paremmin, ja itse jää vähän niin kuin ulkopuoliseksi sivustaseuraajaksi. Voi jäädä viljakuorma lastaamatta, jos perävaunu on jo 20 m pitkä ja pitkällä aisalla, ei sata tarttua oves

Mitens tämä Scandiavian Grain Company ? Eikö se ollutkaan 100% ratkaisu viljamarkkinoihin ?
-SS-

Olisiko hintaero samanlainen jos osuuskunta alkaisi nousta pääasialliseksi toimijaksi Suomessa. Muilla aloilla "markkinahäirikön" toiminta tyypillisesti asettuu ajan myötä samoihin uriin, kuin ennen valtausta oli tilanne. Miten lie tämmöisen osuuskunnan.

Mitä ongelmaa? Kun vanhat ketjut on nyt onnistuttu myymään ulkomaille, niin uusi kotimainen voi kasvaa niiden tilalle. Sitten myydään se ja tulee taas uusia.

En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee

Seepra

Tuolla yhdellä osuusmaksullako saa ainaisjäsenyyden?

Lainaus käyttäjältä: seepra12 - 10.11.17 - klo:13:31

En nyt kyllä ymmärrä miten pienen tilan saama hyöty on pieni. Laitetaan esimerkki, tila myy 40 tonnia viljaa ja saa 8 euroa paremman hinnan kuin omamyyjältä ja vielä mahdollisesti 4 euroa jälkitiliä per tonni. Eli 40*12= 480 euroa, yhden vuoden myynnillä tulee kuitattua osuus ja liittymismaksu ja jää vielä rahaa muutamaan kauppareissun. Mitä Hankkijalta olisit saanut, lippiksen ja suuria tarinoita kahvipöydässä. Viljelijät poraa kulmakunnan kahviloissa ettei homma kannata ja sitten ei kuitenkaan olla valmiita tekemään mitään sen eteen että saataisiin tuloja nostettua. Aika monessa torpassa olisi syytä katsoa peiliin ja miettiä onko mahdollista tehdä jotain muuta kun itkeä kuinka huonosti menee

Seepra

Tuolla yhdellä osuusmaksullako saa ainaisjäsenyyden?

Osuusmaksu + liittymismaksu aikaisempien viestien mukaan 300+100. Osuusmaksun saa pois, jos eroaa (ja osuuspääomaa ei ole syöty toimintaan). Liittymismaksua ei saa takaisin. Osuuskunnan jäsenyyttä haetaan ja hallitus tai muu säännöissä määrätty instanssi hyväksyy tai hylkää hakemuksen. Ja voi myös erottaa tarvittaessa. Näin yleensäkn osuuskunnat toimivat. Itse en kuulu Viljatavastiaan, mutta muutamaan muuhun osuuskuntaan kylläkin.

Päivän ostotarjous:

Ostotarjous myllykevätvehnä toimitettuna (jätän nyt mainitsematta ostajan)  177€/tn +- laatu.

Alla olevista vastaanottovaatimuksista poiketen valkuainen min 13%

Toimitukset voivat alkaa heti.

Kuulostaa, että  hakee viljelysopimuksia Manu kevätvehnälle syksyksi 2018. Kuivempana kesänä pääsee 16-17 % valkuaiseen.

-SS'-

Tuohan meikälle passaisi. Ei lisälannoituksia ym. Ei tuota vissiin saa. Joku vanha laji?

Tuohan meikälle passaisi. Ei lisälannoituksia ym. Ei tuota vissiin saa. Joku vanha laji?

Saa, ainakin luomualalla Manu II on viljelyssä, korkean valkuaispitoisuuden ja hyvien
sakolukuominaisuuksien takia. Manu on kuitenkin vielä TOS-maksun alainen, ei siis
edes mikään vanha lajike, eli vuodelta 1994.

Meillä sitä viljeltiin jonkin verran, EU:n tulon aikoihin, no, leipävehnän ja
rehuvehnän hintaero sittemmin laski niin pieneksi, että laiskisti omaakin
ajattelua, ja tilalle tuli satoisampia lajikkeita, Manussa oli kyllä niin
korkeat valkuaiset, että ei kehtaa edes mainita.

Että 400 sakoista, 85 kg painavaa, 17% kevätvehnää kovasti MUKA halutaan,
mutta kun todellisuudessa sellainen huippulaatu on maksimissaan 15 euroa
kalliimpaa kuin 120 sakoinen kasitonnari -Amaretto, niin eipä juuri puolentoista
tonnin laatusatoa viitsi edes keväällä vaivautua kylvämään.

Kun naapureidenkin takia pitää pikkupalstaltakin ainakin kolme kertaa kuorma tuoda,
ei onnistu Manulla.

-SS-

On tämäkin taas ongelmallista.

Mikäs peijooni nyt närästää?

Eiks Suomessa ole riittävästi viljan ostajia, niitä isoja meinaan?

On tämäkin taas ongelmallista.

Mikäs peijooni nyt närästää?

Eiks Suomessa ole riittävästi viljan ostajia, niitä isoja meinaan?

No jos tämä kyseinen osuuskunta saa huhun mukaan houkutelluiksi
viljan käyttäjät makselemaan rahdin, se on jo iso hintaero jollekin
kaurankahulle, kun pitäisi hakelava olla, että saa täydet painot.

Sitten seuraava etappi on, että tämä ossuuskunta saisi houkutelluksi
viljan ostajat hoitelemaan kuivauksetkin itse, niin johan rupeisi
viljanviljely kannattamaan; voisi myyrä vettä 150 euroa tonni.

Tai jotain.

-SS