Niin kyllä koulussa olisi tärkeä opetella myös miten käytännössä lypsin toimii mutta vähintään yhtä tärkeää on myös saada tietämystä nyky tekniikasta. Puhutaan kuitenkin tulevasta navetasta eikä nykyhetkestä. Siksi nämä isot kalanruodot ja karusellit on opetusmielessä toisaalta aika tärkeät. koska tulevaisuuden navetat on juuri niitä. Itsellä on kuitenkin ko oppilaitoksen navetasta muistikuva että meitä oli 5-8 navettavuorossa ja pääasiallinen toimeenkuva oli keksiä tekemistä koko ajalle. Sen takia tehtiin paljon turhanpäiväistä. Nyt kuitenkin lypsetään robolla ja pääasiallinen toimenkuva on poikimisten hoito ja kiiman tarkkailu sekä rehun ja sonnan kantaminen. Sen takia joku 300 lehmän karusellipihatto vois olla hyvä koska siellä tulis tarpeeksi niitä erikoistapauksia johon koko navetanpito perustuu. Väitän meinaan että navettaa voi pitää 10 vuoden päästä vaikka osaa vain välttäen lypsää kunhan selviää poikimavaikeuksista, osaa antaa kalkkia, osaa tunnistaa kiimat, osaa piikittää lehmiä ja laittaa tuubit sekä muuten pystyy lukemaan lehmiä. Lypsy on siirtymässä toissijaiseksi

Mulla on ollu tänä vuonna lähes 10 työssäoppijaa täällä ja kaikki sanoo samaa, ainoa asia, mitä ovat koulutilalla oppineet, on makuuparsien kolaaminen.... ja navettavuoro on vähän niinkun pakkopullaa, siellä ei viihdy.

Täällä meillä saavat sitten tehdä kaikkea, tiineystarkastuksista lähtien. Syksyllä oli kolme tyttöä, jotka to-jakson loppupuolella hoitivat navettaa kolmistaan minun kolmen päivän loman ajan. Poikimiset ym. hoituivat heiltä siinä missä muutkin työt. 

Minusta koulutilojen navatat pitäs yksityistää ja saada siihen hommaan enemmän tekemisen meininki. Ei oo tän alan imagolle hyväks, jos opiskelijat saavat negatiivisen mielikuvan lehmien hoidosta heti alkuunsa. Oppilaat kun kuitenkin tykkäävät tehdä, eikä vaan kattoo vierestä kun kone toimii tai yksi tekee. 

Silloin kun meikäläinen oli maatalouskoulussa ja oli niitä navettavuoroja, niin eipä niistä paljon mitään käteen jäänyt. Lypsykarjatilalta olevat laitettiin sikoja hoitamaan ja muut sitten lypsylle. Silloin toki koulussa oli vanha parsinavetta, nykymeiningistä en tiedä. Edelliskesänä meillä oli harjoittelijatyttö, jonka kotona oli sikoja, mutta silti navettatyöt onnistuivat mahtavasti. Vieläkin käy tekemässä lypsykeikkoja, kun sattuu kerkiämään.

Menee jonkinverran ot kun puhun peltohommista mutta niissä asia on helpompi selittää.

Mun mielestä kouluopetuksella on kyllä aika suuri tarve nimenomaan nippelitiedon opetuksessa. Ryhmiä tarvitsisi olla kaksi eli ne jotka ei hallitse raktoria kunnolla jotka keskittyis käytännön työhön eli vaikka kylväis 5 ha per nuppi niin että hytissä olisi joko opettaja tai yksi oppilas. Jäis se leikkiminen pois ja hommia tehtäis kunnolla. Ne taas jotka ovat jo muutenkin kylvänyt koko ikänsä sais enemmänkin keskittyä turvalliseen koneen kytkentään, työsyvyyteen, Koneen säätöihin, kiertokokeeseen jne. Toki opiskelu ei olisi ehkä niin kivaa mutta opeteltais sitä missä on puutteita. Valitettavasti ainut peltohomma mikä opetettiin kunnolla oli sarka-auroilla kyntö. Yksi päivä käytettiin alotusten ja lopetusten tekemiseen sekä aurojen säätöön kiitos siitä kuuluu isolle V:lle.
Navettapuolelle vähän sama eli keskityttäis lypsyasentoihin ja tekniikkaan sekä mattoruokkijoiden,kioskien ym sielunelämään.

Kommentoin pikaisesti tänne luettuani ihmettelyä miksi koulutus tilalle tulee robotti jne. Korostan, että mitään ei ole päätetty, vaan työryhmä miettii kuumeisesti sopivinta ratkaisua...olisiko eläinliikenne vapaa, ohjattu jne. Minun pieneksi projektityön palasekseni vain sattui lohkeamaan tämä FeedFirst. Monet muut asiat ovat samoin pienen palapelin tasolla ja suunnittelun asteella. Vaikka mustaa valkoisella ei minkään osalta ole tietääkseni niin kuitenkin ajatuksena on säilyttää opiskelijoiden lypsytaito ja navettaan ollaan suunnittelemassa myös asemalypsyä opetuskäyttöön pienemmällä eläinporukalla robotin oheen. Tämä juuri siksi, että tulevaisuudessakin robonavetan kasvatit myös pääsisivät tissinkoitolle.

Kuten edellä on kommenttia että jos maidontuottajilta kysyttäisiin millainen tulisi olla opetusmaatilan navetta niin luulisin jo tämän keskustelun perusteella että vastauksia tulisi. Tuossa isomman luokan karuselli tai takaalypsyasemassa on kyllä puolensa, mutta sitten ne oppilaat oppivat vain sen tyylin. Robottinavettahan on muuten tosi hyvä kun siinä tarvii opetella sitä tärkeää karjasilmää! Ensin katotaan tietsikalta open tai karjamestarin kanssa ne lehmät joilla on jotain huomauttamista niiden käyttäytymisestä ja otetaan tuloste mukaan (eiköhän sellaisen huomautustulosteen saa niistä), sitten lähetään ettimään ne lehmät henk. koht että mikä niitä vaivaa. Tässä opitaan sitä tärkeintä eli lukemaan lehmää. Tavan navetassa sitä ei varmaan opetettaisiin yhtä paljoa. Se on oikeasti ehdottomasti paras asia minkä robotit ovat tuoneet lypsykarjatalouteen. Toki tarvitaan sitä yhtälailla muissakin navettatyypeissä, robottinavetassa se vaan korostuu kun sitä lehmää ei tavata edes lypsyllä.

Sitten on viellä yksi perjaatekysymys että halutaanko opettaa perusasiat minkä pystyy tekemään hehtaarin peltotilkulla ja 10 lehmällä sekä 2 paikkasella asemalla vai halutaanko opettaa tulevia tilan pyörittäjiä joilla on hallusaan keskimäärin 200 ha peltoa ja 200 kpl lehmiä. Mustialassa ainakin aikanaan tuntu että ei osattu opettaa suuruuden suoraviivaisuutta. Sen takia se 200 navetta voisi olla hyvä että oppilaat saisivat laatia suunnitelman millä koko paletin saa pyörimään aina huoloista ja ylläpidosta yksittäisen lehmän hoitoon. Voisi avata silmiä vaikka olisi varmaan suht vaikea opettaa mutta eikai tämä elämä helpoksi ole tarkoitettukaan.

Pääsee meinaan varmasti yllättämään monet se ylimääräinen työmäärä minkä tollanen navetta vaatii ainoastaan että kalusteet ja koneet pysyy ehjänä.