En oikein nyt tiedä, mikä Västankvarnin materiaaleissa sitten on niin väärin. Samaa asiaa tutkittiin MTT:n taloustutkimuksessa vuonna 2004, ja saatiin myös viitteitä siitä, että vuokrapellot ja tietyn maalajin maat eivät tuottaneet kalkituskuluja takaisin, varsinkin kun tuet ovat saman suuruiset kaikilla maalajeilla.
Tällä hetkellä 35,4 % käytössä olevasta maatalousmaasta on vuokrattua. MTT selvityksessä 37, vuodelta 2003, tehtiin kannattavuuslaskenta kalkituksesta ja fosforilannoituksesta, ja todettiin, että maatalousden murros tukipainotteiseen matalahintajärjestelmään muuttaa tilannetta sillä tavalla, että vuokrapeltojen taloudellisesti optimaalinen fosforilannoitus ja kalkitus poikkeavat siitä, mikä on taloudellisesti optimaalista omilla pelloilla. (Myyrä, Ketoja, Yli-Halla. Pellon hallintaoikeuden yhteys maanparannuksiin - esimerkkinä kalkitus ja fosforilannoitus)
Minua syytetään vanhoihin muisteloihin jämähtämisestä ? No on näitä näköjään muitakin. No tämä kalkituksen kannattavuus -myytti vapaan lannoituksen ja 1500-3000 markan tonnihintaisten viljojen ajalta on myös kovin historian painolastissa uiva, huomatkoon jokainen itsessään 1980-luvun epäjumalien perässä juoksevansa. Lannoitemarkasta kolme markkaa takaisin !
Tärkeä yhteenveto kalkituksen kannattavuudesta julkaistiin niinkin kaukana historiassa kuin vuonna 1993: Kemppainen E. Jaakkola, A. Elonen P. Peltomaiden kalkitustarve ja kalkituksen vaikutus viljan ja nurmen satoon . Jokioinen 1993. Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652.
Siinä oli kokeissa pH 4,2 - 6,2 maita, joita kalkittiin enemmän tai vähemmän. Viljana käytettiin ohraa, joka on happamuudelle ehkä herkin. Ohran tonnihinta oli 234 € ja kalkituksen hinta noin 33 €/tn levitettynä. 30 vuotta vanhoja Köylijärven kalkitussuosituksia ylläpitoon 5 tn/ha viiden vuoden välein olisikin ehkä syytä uudistaa, ja tutkia, mitä etuja antaisi esimerkiksi happamuudensietoisiin ohralajikkeisiin siirtyminen.
Minulla itselläni ei ole tässä oma lehmä ojassa, olen noudattanut orjallisesti Köylijärven kalkitussuosituksia, koska ei ole rahasta kiinni nääs, ja olen tiennyt jo kauan, että tämä kalkkisouvi ei tule maksamaan koskaan itseänsä takaisin, säänvaihteluiden aiheuttamat tappiot, rajoitettu lannoitus, alle 150 euron ohranhinnat, nurmien kilpailukyky tukimielessä jne.
Nin, minähän en ole noita numeroita keksinyt. Laajaa vuokraviljelyä harjoittavat ovat tuon tienneet, ei paljon kalkkikone ole vuosikymmeninä liikkunut. Yleensä vasta maakauppojen jälkeen.
-SS-