Edelleen, erikoisviljely erikseen. 3-5 vuoden välein tehtävä 5 tonnin kalkitus tekee sen puolensataa euroa hehtaarille jatkuvaa kustannuspainetta, jollei jonkun pihapiirissä sitten ole kalkkisivutuotteita puskevaa tehdasta. Ja pH 6.2 jälkeen ei sopivien viljalajikkeiden sato nouse enää vastaavasti.
Totta kai jos esimerkiksi sokerijuurikasta ja voimaperäistä nurmea, hyödyt ovat selvät, ja tuotantopalkkiolla ja eläinlisillä ostelee kalkkia vaikka joka vuosi. Mutta ei >7 pH:n viljanviljely yksistään viheltelyä ole, esimerkiksi melkein kaikki hivenet pitää silloin ruiskuttaa lehdille, puutosoireita alkaa näkyä, jostakin syystä. Sitäkin tuossa on harjoiteltu.
No, kalkkihommia voi ehdottomasti harrastaa kiinnostuksen vuoksi, asun itsekin melkein kalkkikaivoksen päällä, on niinkö meidän kaupungin yksi merkittävä elinkeino. Itselle tulikin pihalle tuoreeltaan Nordkalk Agritran rakeistettua kalkkia, sepäs on oikea lyhyiden vuokrasopimusten pelastaja, kallista kuin kulta, mutta voi levittää pintamultaan esimerkiksi kylvön yhteydessä. Nopeavaikutteinen.
http://www.nordkalk.fi/tuotteet/kalkkikivijauhe/nordkalk-atrigran-rakeinen-kalkki/
-SS-
En tiä.
Mun mielestä vanha oppi siitä, että maa pitää olla perustaltaan hyvässä kasvukunnossa, jotta siitä saadaan hyvät sadot, pitää edelleenkin paikkansa. Ja ne perusasiat ovat kunnossa oleva vesitalous, oikea ca/mg -suhde sekä oikea ph-arvo. Ja hankalaa se on esim. ph-arvoa pitää kunnossa ilman säännöllistä kalkitusta, jonka ylläpidoksi on keskimäärin vaadittu keskimäärin 1000 kg kalkkia /ha/vuosi eli vaikkapa 5000 kalkkia 5 vuoden välein.
Älytöntä ruiskia kalliit aineet maksimipanostuksilla peltoon, jos perusasiat eivät ole kunnossa. Sama kuin laittaisi taloon yksisauvaisen tammiparketin, vaikka antura painuu maahan 10 senttiä vuodessa.
Jos jokin näistä vanhoista perusteista on muuttunut nykykoohotuksessa, muuttukoon, mutta mä en ajatteluani muuta. Jos on perse niin auki, ettei raha riitä kalkitukseen eli maan kasvukunnosta huolehtimiseen, kalkitse edes joku lohko kasvukuntoon, laita siihen viljaa maksimipanostuksilla ja ne lohkot, joihin pinkka ei riitä kasvukunnon huolehtimiseen, jätä ne riista- tai muuksi hömpäksi.
Ja turha itkeä jostain lehtilannoitustarpeesta silloin, kun ph on seiskan tasolla, kun ne litkut on viljanviljelyn kokonaiskuluissa jotain pilkun jälkeen.