Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: koivikko - 13.07.09 - klo:19:46
-
Mitä mieltä kumpi parempi?
Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.
-
Mitä mieltä kumpi parempi?
Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.
Mää oon joskus tuumannu näistä keskustellessa, jotta voihan niitä muita muokkaustapoja kokeilla, kun ne voi sitten kyntää kuntoon sen jälkeen. Nää on niitä JOS-muokkausmentelmiä, syksyllä sadonkorjuun aikaan keskustellessa lauseet alkaa: JOS olis ollu kuivempaa niin... JOS olis odottanu pitempään... JOS olis ruiskuttanu ennen... jne.
Ei vaan tosiasias pikkasen olen ihmetellyt mistä tulee vakaa usko suomalaisille viljelijöille uusien menetelmien kaikkivoipaisuuteen, niitä yritetään sitten soveltaa sellaisenaan kaikkiin maalajeihin, kasveihin, kelioloihin.
-
Mitä mieltä kumpi parempi?
Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.
Mää oon joskus tuumannu näistä keskustellessa, jotta voihan niitä muita muokkaustapoja kokeilla, kun ne voi sitten kyntää kuntoon sen jälkeen. Nää on niitä JOS-muokkausmentelmiä, syksyllä sadonkorjuun aikaan keskustellessa lauseet alkaa: JOS olis ollu kuivempaa niin... JOS olis odottanu pitempään... JOS olis ruiskuttanu ennen... jne.
Ei vaan tosiasias pikkasen olen ihmetellyt mistä tulee vakaa usko suomalaisille viljelijöille uusien menetelmien kaikkivoipaisuuteen, niitä yritetään sitten soveltaa sellaisenaan kaikkiin maalajeihin, kasveihin, kelioloihin.
Entä mistä tulee se usko että maatalous on saavuttanut huippunsa ja haitekkinsa kun kyntöaurat on keksitty.
Katsos kun tyytyväisyys vaan on kehityksen jarru. Jos aina olet tyytyväinen omiin tekemisiin, jää innovaatiot ja uusien asioiden kokeilut vähälle.
Toki sitten suomalaiseen luonteeseen kuuluu se että ei voida myöntää jos ei joku omista menetelmistä oikeasti toimi (vaikka sen itse tietäisikin)
Suorakylvön kanssa (kuten kevytmuokkauksenkin) kanssa ollaan kuitenkin vielä niin lapsenkengissä että en lähtis ihan täysin menetelmää lyttäämään. Onhan noita maailmallakin näkynyt aikojen sivu noita suorakylvöksiä joten luulisin että siitä saadaan ajan saatossa jalostettua Suomeenkin sopiva menetelmä. Saattaa osittain vaatia aika rankkojakin työtapojen ja tottumuksien muutoksia.
-
Ei ole oikotietä onneen. ;D ;D Lautasmuokkausta kokeillut :P
-
Itse oon suorakylvön kannattaja. Kyntäminen loppui kymmenen vuotta sitten, ku vessateessa loka-marraskuun vaihteessa kynnellessä märkää savea tuli mieleen että onko tässä järkeä.... No kukin tekee niinkun tykkää. Meidän satotasoon ei suorakylvö ole alentavasti vaikuttanut, vituiks meni jo aiemminkin... ;D Näitä uusia risukarhia eli olkiharoja vai mitänenyoli olis jännä kokeilla.
-
Olet ikuisten kysymysten ääressä. ;D
Tuo laahavannaskoneen soveltuminen kevytmuokatun kylvämiseen on vähän niin ja näin. Ainakin pehmeillä mailla, joilta sitä olkeakin tulee. Kestorikat lisääntyvät taatusti ja niiden torjuntaan pitää kiinnittää erityistä huomiota. Tosin kevytkin syysmuokkaus vähentää niitäkin, mutta omalla kokemuksella sanoisin, että sen minkä kyntämisen pois jättämisellä voittaa polttoaineissa ja työajassa menee lähes yksiin kasvaneen kasvinsuojelutyön ja -aine kulujen kanssa.
Itse ajan pääosin keväisin lautasmuokkaimella, pinnan rikki (3-4cm) ja multaan lietteen. Viikkoa ennen vetäsen glyfosaatin. Kiekkovannaskonetta varten maamuokkauttuu riittävästi kerta-ajolla, nurmelle menevät äestän lisäksi. Maat ovat runsasmultaisia hiesusavia, joilla pH on yli 6,5. Kevät- / kevytmuokkaukseen siirryin, kun mietin miten kevätkosteuden pystyisi paremmin hyödyntämään savilla. Kyntö katkaisee ikävästi kapilaarisuuden, teki sen sitten keväällä tai syksyllä. Parina viime keväänä oraat verrattuna naapureiden kyntömaihin on olleet huomattavasti paremmat ja sato tasalaatuisempaa, kun vihreitä ei ole joukossa. Yllättävää on ollut, että kasvitaudit eivät ole alkaneen lisääntymään (vielä ::)). Noita Weijon mainitsemia JOS lauseita ei ole itse tarttenut käyttää. Weijolla on tietty muutenkin eri ideologia muokkaukseen, kun hänellä tärkeintä on tehdä rikkojen torjunta oikein. Naapurin luomuviljelijät on alkaneet syksyllä heti puinnin jälkeen ajamaan pinnasta hanhenjalkakultivaattorilla noin 5 senttiin ja myöhään syksyllä, kun maa menee kohmeloon, niin kyntävät sen. Kasvustoista päätellen homma toimii.
Loppu kaneettina: Oikeen märälle pellolle ei kannatta mennä millään vehkeellä.
-
Itse olen kokeillut kevytmuokkausta lautasäkeellä ja kultivaattorilla. Ja kumpikaan menetelmä ei sovellu ainakaan savimaille. Multavammilla mailla tuntu toimivan paremmin, mutta ei sielläkään kyntämisen veroisesti.
Useempana vuotena kevytmuokkausta kokeiltiin ja joka vuosi sadot oli huomattavasti pienemmät kuin kynnetyillä mailla ja rikka ruiskutuksia joutu tekeen kielikeskellä suuta.
Suorakylvöäkin kokeiltiin kolmena vuonna parhailla kappaleilla noin parinkymmenen hehtaarin alalla. Mutta se se vasta surkee menetelmä ainakin näille savimaille oli. Hehtaarisadot laski sekä määrässä, että laadussa vuosi vuodelta. Ja meinas rikkojen kanssa mopo karata kokonaan. Mutta kynnöllä noikin pellot sai pelastettua. Eli kyllä tuossa suorakylvö systeemissä aika paljon vielä on kehittämisen varaa.
Muutenkin olen tuota suorakylvöä sivusta seurannut reilusti yli kymmenen vuotta. Elikä naapuri hankki ensimmäisen suorakylvökoneensa vuoden 1995 paikkeilla ja siitä asti on suorakylvöä harrastanut. Ja kylvi muummoassa meidän suorakylvö kokeilut.
Ja kyllä naapurinkin pellot on mennyt huonompaan suuntaan joka vuosi. Sato tasot on laskenut vuosi vuodelta ja useampaan vuoteen ei ole laatu riittänyt kuin rehuviljaksi. Ja nyt viime vuosien aikana pellot on päässyt niin pahasti rikkojen valtaan ettei ruiskutuksilla enää tahdo olla tehoa. Tiedä sitten johtuuko siitä, että on käyttänyt liian kauan samoja aineita ja rikat on tullut resistenteiksi.
Ja yksi asia mitä en usko alkuunkaan. On väitteet suorakylvön vesitalouden hyödyistä. Meillä on virekkäiset peltolohkot joittenka korkeusasema on miltei sama ja maan laatu aivan sama. Aina kun tulee kovia sateita ja pelloille tulee isoja lammikoita, niin meidän kyntämällä viljellyllä pellolla lätäköt imeytyvät muutamassa tunnissa, kun taas naapurin suorakylvetyssä pellossa lätäkköjen häviäminen kestää aina reilun vuorokauden.
Mutta tällä en halua täysin tyrmätä suoraviljelyä. Olen nähnyt todella hyviäkin jo kauan suoraviljeltyjä peltoja, joissa sato ja laatu eivät häviä paljoakaan perinteisellä tavalla viljellyille.
Mutta sen tyrmään, että suorakylvö sopii maalajille kuin maalajille.
Joten kyllä se on edelleenkin millä tahansa maalajilla kyntämällä viljeltävä maata, jos haluaa huippusadon sekä määrällisesti että laadullisesti.
Mutta semmoinen asia noista kokeiluista jäi, että puintien jälkeen ensin vedän kultivaattorilla ja sitten mahdollisimman myöhään kynnän. Näin on rikat saanut pysymään täysin kurissa. No meillä tietenkin rikkojen kurissa pysymisestä iso osa lankeaa hyvälle nurmikierrolle.
-
Mä oon kans kokeillu kaikkea mahdollista ja uudet aurat ostin tulevalle syksylle, keskiarvona kynnettyt lohkot huomattavasti parempia kuin kevytmuokatut ja suorakylvetyt, myös peltojen kuivaminen sateen jäljiltä kynnetyillä nopeampaa. Ja rikat ja ennen kaikkea juolavehnä, tuntuu kuin suorakylvökoneissa olisi johonkin piilotettu juolavehnänsiemen säiliö josta siementä riittää ja riittää....toki varmaan jossain olosuhteissa ja maalajeilla toimiva systeemi.
MK
-
Kyntö on järjen köyhyyttä.
-
Kevytmuokannu jonku vuoden,ei rikka ongelmia eikä satotasois ongelmia.En ole vannoutunu mihinkään yhteen lajiin:jos pitää kyntää,se tehdään.Jostain syystä kyntö vain on vähentyny vuosi vuodelta.Ittelle sopivin tuntuu olevan muokkaus syksyllä,keväällä joustopiikillä.Viljelykierto on hyväksi.
Suorakylvöö harrastanu osalla lohkoista pari vuotta.Tuntuu että silläkin voi saada normaalin sadon mutta täys epäonnistumisen mahdollisuus on suurempi.
Saman tuen saa vaikkei kyntäiskää ;D ;D
-
eiku 45 euroa suuremman
-
HtS, HsS savilla on kultivoitu seitsemän vuotta. Mielestäni on parantanut maan laatua huomattavasti. pellot kantavat enemmän kuin ennen. En ole huomannut kasvitautien ja rikkaruohojen dramaattista lisäystä. Ihan asiallisella kasvinsuojelulla ollaan pärjätty.
Kultivaattoreissa on eroa. Megadan tekee hyvän jäljen, mutta on varmasti raskas kone. Vaatii hyvät olosuhteet. Mulla on Potilan KK13 ja se on mielestäni muuten hyvä kone, mutta painoa on parisataa kiloa liikaa. Päinvastaisista näkemyksistä huolimatta, olen sitä mieltä, että kultivaattorin ei tarvitse olla painava. Oleellista on piikin rakenne. Potila käyttää Kongskilden lehtijousta ja sen maahantunkeutumiskyky on erittäin hyvä. 2000-luvun alun parina kuivana syksynä ei ollut ongelmia maahantunkeutumisen kanssa. 2004 oli hemmetin märkää ja silloin ongelmaksi tuli tukkiminen eli lauttaaminen. Otin sitten hanhenjalkasiivet pois ja ongelma poistui. En seuraavana syksynä jaksanut laittaa niitä paikalleen, koska se on varsin isotöinen ruljanssi. Eli pari syksyä tuli ajettua ilman hanhenjalkoja. En huomannut työjäljeljessä tai muutenkaan mitään mainitsemisen arvoista. Jälkiäes, hankopiikkinen vai mikä sen oikea nimitys lieneekään, on sellainen, että vaikka se kerääntyy kuraa täyteen, niin ei se menoa haittaa märässäkään. Hanhenjalka on vaakatasossa, kun taas Keski-Eurooppalaisissa koneissa se on voimakkaasti nostava. Luulen, että tämäkin seikka lisää vetotehon tarvetta.
Ollaan yleensä kultivoitu mielestämme aika syvästä, ainakin 10cm:stä. Ei siitä haittaa ole ollut. Sänkiongelmaan voi hakea apua sängen silppuamisella esim. niittokoneella. Ollaan yleensä kauransänget ajettu, mutta ei aina. Keväällä oljesta ei tainnut olla laahavannaskoneellakaan haittaa. Yksi kevät oli hankala, mutta silloinkin syy oli mielestäni, että mentiin pitelemään peltoja liian märkänä. Kuiva maa murentuu helposti ja oljetkin pääsevät paremmin läpi.
Pehmeissä maissa kultivointi ei toimi. Ostettiin lautasmuokkain osin senkin takia, että päästäisiin kynnöstä lopullisesti eroon. Kokemuksia on nyt kahden kevään osalta ja huononlaisia. Lautasmuokkain tiivistää ja käsittelee maata niin pinnasta, että ei ainakaan meidän tiivistyneet savet niele sadevesiä. Tänä vuonna selviä ja paikoin pahoja kasvustotappioita. Olen kääntynyt sille kannalle, että lautasmuokkain saa jäädä syksyllä talliin ja pellot kultivoidaan ja pehmeimmät lohkot kynnetään (vanhan isännän suureksi riemuksi).
Laajamittaiseen kyntöön ei ole paluuta. Sen verran paljon on positiivista kehitystä tullut kultivoinnin myötä viljelyyn. En mä oikein käsitä tai kai siinä provoakin on mukana, että kyntö olisi jotenkin ainutlaatuinen ja ainoa oikea menetelmä. Ei tosiaankaan. Ja kyllä mun mielestäni on myös terveellistä kokeilla uusia viljelymenetelmiä. Ei niistä oikein muuten pääse selvyyteen kuin itse kokeilemalla. Jokaisella on omanlaisensa peltolohkot ja ratkaisut pitää hakea sellaisiksi, että ne nimenomaan omille maille sopivat. Kyllähän tuo lautasmuokkain sopii oikein hyvin sellaisille lohkoille, jotka läpäisee luonnostaan vettä ja joilla oljesta ei tule ongelmaa.
-
Veikataan että kyntö nostaa päätään taas kun seuraavan kerran hieman viljojen hinnat nousee.
Lautasmuokkaus jäänee rinnalle ja siihen tulee jankkuri teriä mukaan.
Myös todellinen syväkultivointi tuonne 30 cm syvyyksiin nostaa päätään sekin.
Tehokas kyntö ei sinällään ole kovin kallista ja säästöä tulee kemikaalien käyttöön kestorikkakasveilla 8) :o ::)
-
Tylsää ja pitkäveteistä hommaa. Märkinä syksyinä puimuri ui. Päisteet yhtä kuralammikkoa. Pitää rasvoa kiekkoja.
Tulin apaattiseksi.
-
Kultivaattori hanhenjaloilla ja Överummit. Keväisin jos sänkeä jää ni sit lautasmuokkaimella. EI suorakylvöä. Perseestä ja syvältä, kuten joku vesilahtelainen kutsuu kepua.... ;D
-
Mä oon kans kokeillu kaikkea mahdollista ja uudet aurat ostin tulevalle syksylle, keskiarvona kynnettyt lohkot huomattavasti parempia kuin kevytmuokatut ja suorakylvetyt, myös peltojen kuivaminen sateen jäljiltä kynnetyillä nopeampaa. Ja rikat ja ennen kaikkea juolavehnä, tuntuu kuin suorakylvökoneissa olisi johonkin piilotettu juolavehnänsiemen säiliö josta siementä riittää ja riittää....toki varmaan jossain olosuhteissa ja maalajeilla toimiva systeemi.
MK
Jep sillon ku meillä viritellään äkeitä keväällä, niin suorakylvömiehet menee Glyfo kauppaan. ja virittelee ruiskuja.
Lautasäkeen vetäjät tuskailee et on liian märkää.. pakkaa pakkeriin.
Kultivointimiehet tuskailee turppaikkoa...
Ja kynnös vaan kuivaa... ;D ;D, Ja sit se onkin yhtäkkiä liian kuivaa...
Ei ainakaan lautasäes säästä polttoainetta ja aikaa eikä rahaa, ku tarttee ostaa myös isompi veturi sille, että saa kulkeen tarpeeksi lujaa, mutta makuasioista ei voi kiistellä vaan miten se oli.. ::)
-
Samalla vehnälajikkeella kylvöpäivissä melkein kahden viikon eron kynnetyn eduksi verrattuna omiin lautasmuokattuun, tähkälle tulossa 2 päivää - puinnissa? Olisko nolla? Tämä siis tänä vuonna, kun kyntömiehet hätäili ja kylvi siemenet kylmään maahan. Kummasti kuroo kiinni, kun lämpösummaa alkaa tulla, jos alla on kosteutta...
-
Kultivoinnilla on joutunut nostamaan etenkin kuivilla savimailla lannoitustasoja verrattuna kyntöön. Äestystarve lisääntyy myös jonkun verran ja villiheinäpaikat menevät usein täysin ryssäksi.
Silti kokonaisuutta ajatellen suurimman osan lohkoista kultivointi on ok homma. Kyllä fältit kannattaa kaivaa muutaman vuoden välein/lohko esiin. Epäsäännöllisen muotoisten lohkojen kyntäminen kysyy niskoja...
-
Kultivoinnilla on joutunut nostamaan etenkin kuivilla savimailla lannoitustasoja verrattuna kyntöön. Äestystarve lisääntyy myös jonkun verran ja villiheinäpaikat menevät usein täysin ryssäksi.
Ootko tosissasi? Mulla on päinvastaisia havaintoja.
-
Itse käytän kyntämistä, kun olen tämmönen pienviljelijä. Muuten näkyy täälläpäin lautasmuokkain olevan kovasti muodissa.
Tämmösenä sadekesänä omassa kaurassa alkaa nyt olla lakoa, ja näillä kevytmuokkaajilla variksen polven korkusta keltasta. Kevät oli tosin erittäin kuiva, ja pistin semmosen merkille, että kevytmuokatut orastu paremmin. Mutta kun vettä rupes kesäkuun alusta asti tulemaan, niin kun esterin perseestä,niin puntit tasottu, ja kynnetyt erottuu aika selvästi edukseen. Kuivana kesänä luulen kevytmuokkatun pärjäävän kynnettyä paremmin.
-
Kevennetty muokkaus ja suorakylvö on kehitetty eroosion kurissapitämiseen ja veden säästöön, toissijaisesti kustannussäästöihin. Täällä kotomaassa konemyyjät onnistuu kerta toisensa jälkeen myymään täppärille rautaa milloin miksikin patenttiratkaisuksi. Ja isäntä ostaa, korjatakseen jotain mikä ei ollutkaan rikki... ;D
Lautasmuokatut pärjää hyvin kynnetyille näillä hht ja kht mailla. Kyntöä nurmen lopetukseen.....
-
Mitä mieltä kumpi parempi?
Itselläni kultivaattori (megadan) ollu muutama vuosi ja kokemukset ovat olleet vaihtelevia. Syksyt olleet sateisia ja ei oo raktori jaksanu kunnolla puskea (115hv) ja onks se nyt putkipakkeri 600mm on täyttynyt aika helposti. Oon sitte osan kyntäny ja osan kultivoinu. Keväällä kuivuminen ei ole tuottanu ongelmia, mutta laahavannas kylvökone meinaa tukkeutua. Juolaheinä ja valvatti tuntuu kasvavan paremmin kevytmuokatussa. Tänä vuonna on ollut kasvun epätasaisuutta ja lehtien vaaleutta kevytmuokatussa pellossa.
Ravinteita on, ph ok ja salaojitus kunnossa. Osa pelloista on vierekkäin.
Onko teillä ollut samanlaisia kokemuksia? Itsestäni vaan tuntuu, että kyntäminen on parempi savimailla.
kyllä pelto kun pelto kannattaisi kerran kymmenessä vuodessa kyntää.
yksi kevytmuokattu lohko veti aika vaaleaksi mutta on jo toipunut. kynnetyt parempia
-
Eipä taida yhtä totuutta löytyä muokkausmenetelmästä, on niin suuresti kiinni maalajista, satotasosta ja viljeltävistä kasveista. Omalta tilalla nyt kahdeksas vuosi menossa kevytmuokkaukseen tutustumisessa.
Muokkaimena jäykkäojaksinen (ei siis perinteinen jousen päässä oleva hanhenjalkaterä) siipiteräkultivaattori, jossa laukaisulaitteet ja putkipakkeri. Konetyypissä vakuutti aikoinaan tehokas multaus, läpileikkaavat terät, repivä työtapa ja tasainen jälki. Kylvömuokkaus tehdään riittävän avaralla s-piikkiäkeellä ja kylvökoneessa kiekkovantaat siemenpuolella.
Yksi lohko on ollut ilman kyntöä nyt kahdeksan kasvukautta. Lohkon yläpää hiesua ja alapää hikevää runsasmultaista hienoahietaa. Ennen olis tarvinnu kylvää kahdessa osassa, suuresta kosteuserosta johtuen.
Alapää selvästi märkää kun yläpää jo oli liian kuivaa. Nyt yläpään multavuus on selvästi noussut ja samoin matojen määrä. Kylvö on onnistunut viimeisenä neljänä vuotena jo mainiosti ja kasvusto on ollut tasainen.
Silmämääräisetä arvioituna lohkon sisäiset satotasovaihtelut ovat tasaantuneet. Hiesuisimmat paikat on kuitenkin vielä tasausäestetty. Heinämäiset rikkakasvit ovat lisääntyneet selvästi kyntöön verrattuna, mutta eivät ole karanneet käsistä. Glyfosaattia tarvittaessa niskaan ja rypsiä kiertoon.
Pehmeimpien maiden kevytmuokkauksen ja kynnön välinen satovaihtelu tuntuu olevan aika paljon vuodesta kiinni, mutta siinä ei tunnu olevan mitään selkeää säännönmukaisuutta.
Omien kokemuksien mukaan rypsi kannattaa kylvää mielluummin kynnetylle kuin kevyt muokatulle. Kauran ja vehnän jälkeen kannattaa suosiolla kyntää oljet piiloon. Myös mallasohra on onnistunut kultivoituun ohransänkeen.
-
Kaikkea on tullut kokeiltua. Kaikissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Osa toimii tänä vuonna ja osa ensi vuonna. Tuskin tähän mitään absoluuttista totuutta löytyy.
Yksi yhteinen piirre eri vuosien välillä toki löytyy. Syyskyntö toimii aina. Se on raskas, se syö polttoainetta, se tehdään joskus huonoissa olosuhteissa jne.. Mutta siitä huolimatta se toimii. Aina.
Keväällä ostin A-Faberin minisiipiauran ja muokkasin sillä kaikki viljamaat. Ainakin vielä vaikuttaa hyvältä. Saa nähdä onko kynnön korvaajaksi? Aika näyttää kun syksyllä muokkaan sillä kaikki viljamaat.
Nurmen kyntöön siitä ei ole.
-
Montaa lajia muokkausta on kokeiltu ja naapurien edesottamuksia seurattu. Suorakylvömiehillä on ainakin tänä keväänä ollut ongelmia, jos ovat kylväajankohdan päättäneet Shellin kahviokeskustelujen mukaan, ainoastaan myöhään kylväneillä VM:n miehillä on hyvät oraat, hosujilla surkeat. Taitaa tämä asia olla kovasti paljon maalaji ja tila- kohtainen asia, molemmissa on hyviä ja huonoja puolia, mutta summa sumarun SomeBody77 sanoi kaiken tärkeimmän; jos pelto on märkää, ei sinne saa mennä sorkimaan millään. Vaikka sitten taas vanhat isännät sanoo, että parempi sian sorkkima syksyllä kuin kevätkyntö.. tiedä häntä sitten.
Minä ainakin ostin viis vuotta sitten uudet kääntöaurat, eikä ole kaduttanu yhtään.
Mutta mulla onkin niin jumalattoman hyvä äes ;D.......
-
Mutta mulla onkin niin jumalattoman hyvä äes .......
Onko sullakin Vanha Tive Äkeenä ?
Hienoa
th
-
Heh heh.....teroman epäilee nyt tätä asiaa varmaan vasten parempaa tietoaan.. ;D
http://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=9908.msg144443#msg144443
-
kyntäminen on varma menetelmä mieluummin investoi kunnon auroihin. olen ollut tyytyväinen lemkenin auroihin. tekevät hyvän jäljen vaikka maalajit vaihtelee paljon. viljelyssä on nurmea, viljaa ja rypsiä. hyvä viljelykierto pitää taudit ja rikat kurissa. monta eri muokkausmenetelmää lisää suotta kustannuksia. jälki pitää olla niin tasaista että saa kerta äestyksellä kylvettyä. lietteen multaukseen matala kyntö on myös hyvä ,menetelmällä saa jäljet tasattua. sänget tulee enimmäkseen kynnettyä syksyllä. nurmet keväällä.
-
kyntäminen on varma menetelmä mieluummin investoi kunnon auroihin. olen ollut tyytyväinen lemkenin auroihin. tekevät hyvän jäljen vaikka maalajit vaihtelee paljon. viljelyssä on nurmea, viljaa ja rypsiä. hyvä viljelykierto pitää taudit ja rikat kurissa. monta eri muokkausmenetelmää lisää suotta kustannuksia. jälki pitää olla niin tasaista että saa kerta äestyksellä kylvettyä. lietteen multaukseen matala kyntö on myös hyvä ,menetelmällä saa jäljet tasattua. sänget tulee enimmäkseen kynnettyä syksyllä. nurmet keväällä.
Kerta äestyksellä kylvettyä? Sää oot kukkamultamiehiä ihan selvästi. Plinttijankkoa kun joutuu joskus kihnaamaan 4-5 kertaa ja sit joutuu hakee jyrsijän kun muu ei auta.
-
Kyntö on järjen köyhyyttä.
Kiitos kiitos.
-
Onkos nevaviljeliöötä? Mitäs jos suorakylvää roudanpäälle? kait se yhtälailla onnistuu kuin kyntämälläkin?
Meinaan iteana se, että kun pintamaa lämpiää, ja vilja orastuu, se saa kostetutta sulavasta roudasta. Jos odottaa roudan sulamista, ja kuivumista, niin orastuminen on heikkoa ruutikuivassa pehkussa.
-
Riippuu siitä, kumpaa tavoittelee: kiloja vai euromääräistä tulosta. Ensimmäiseen sopii auratkin, jälkimmäiseen ainakaan meillä ei.
-
Kylällä yhden eturivin isännän mielilause on " Kevennetty muokkaus-kevennetty sato". Kyntävät joka syksy toistasataa hehtaaria, vaikka talossa on niin suorakylvökone kuin kiekkomuokkarikin, ja kaikkia ovat kokeilleet.
Tilakohtainen asia, turha taittaa peistä sen enempää.
-
Kylällä yhden eturivin isännän mielilause on " Kevennetty muokkaus-kevennetty sato". Kyntävät joka syksy toistasataa hehtaaria, vaikka talossa on niin suorakylvökone kuin kiekkomuokkarikin, ja kaikkia ovat kokeilleet.
Tilakohtainen asia, turha taittaa peistä sen enempää.
Samaa voisin sanoa, paitsi tuota kiekkomuokkainta en ole osannut ostaa kun ei ole koeajojen perusteella ollut mun juttu. Lapiorullaäes parempi.
Tänä vuonna oli kynnettyä paljon,lapiorullaäkeellä ajettua joku kymmenen hehtaaria ja suorakylvöä vähän,käytännössä ei lainkaan.
Sadot oli omasta mielestä ihan ok. luokkaa, rypsistä näyttää tulevan lähes tonnin enemmän hehtaarilta kuin suorakylvämällä ja vehnästä tuli viime vuoteen( joka oli kehno,kiitos sateiden ja suorakylvön) verrattuna keskimäärin yli 2 tonnai enemmän hehtaarilta ja leipävehnää vrt. viimevuoden kehno rehuvehnä.
Ihan helpolla en ala suorakylvämään näitä maita,tilakohtaista sanoisin. Saman valinnan on tehnyt lähes kaikki kunnan alueella olevat suorakylväjät. Tosin tällä viljanhinnalla ens vuonna kannattaa suorakylvää ne pellot joista suinkin saa "riittävän" panos/tuotos suhteen. Eli lähes suoraan laarista siemenet näille pelloille :P
-
Onkos nevaviljeliöötä? Mitäs jos suorakylvää roudanpäälle? kait se yhtälailla onnistuu kuin kyntämälläkin?
Meinaan iteana se, että kun pintamaa lämpiää, ja vilja orastuu, se saa kostetutta sulavasta roudasta. Jos odottaa roudan sulamista, ja kuivumista, niin orastuminen on heikkoa ruutikuivassa pehkussa.
Paras olisi kun saat maan mustaksi syksyllä. Pinta lämpenee ja sulaa suht aikaisin. Silloin ei tarvitse pelätä roudan sulamista ja kantavuuden loppumista.
Viime syksynä ajoin nevamaat tasojyrsimellä. Huhtikuun lopussa kylvin suoraan ihan tavallisella laahavannaskoneella. Kauraa tuli yli 6t/ha.
-
Onkos nevaviljeliöötä? Mitäs jos suorakylvää roudanpäälle? kait se yhtälailla onnistuu kuin kyntämälläkin?
Meinaan iteana se, että kun pintamaa lämpiää, ja vilja orastuu, se saa kostetutta sulavasta roudasta. Jos odottaa roudan sulamista, ja kuivumista, niin orastuminen on heikkoa ruutikuivassa pehkussa.
Paras olisi kun saat maan mustaksi syksyllä. Pinta lämpenee ja sulaa suht aikaisin. Silloin ei tarvitse pelätä roudan sulamista ja kantavuuden loppumista.
Viime syksynä ajoin nevamaat tasojyrsimellä. Huhtikuun lopussa kylvin suoraan ihan tavallisella laahavannaskoneella. Kauraa tuli yli 6t/ha.
Aivan.. Minä tosin teen kaikki kaurat vihantarehuksi, ja ostan viljan kuivattuna, kun ei vuosien jahkaamisesta huolimatta viä ole litistemyllyä, jotta vois ostaa tuoreena ja päästää telojen lävitte. Mutta yhtälailla se hyvä kasvusto olisi suotavaaa oli se sitte vihantarehuksi tai puitavaksi viljaksi..
-
No mä oon lykänny kaikki suoraan sänkeen viimeiset 5 vuotta. Sato työnsäästöön nähden mielestäni ok. 3-6 tonnia tullut. Keskisato varmaan 4 tonnin päälle joka riittää minulle, pellot kun ei niitä parhaita mahdollisia ole. Varmaan joku agronetin innokas kyntömies näiltäkin metsälohkoilta olis repinyt 5-6 tonnia mutta so what, 80 euroa/tonni me kaikki niitä kilpaa myymme teollisuuteen. Aika näyttää mihinkä muokkaamatta viljely vie, itse uskon että jos maata ei muokata niin maan matoset ym. aika tekee siitä muokkautuvaa. Mene ja tiedä sitten. Aurat ja kultivaattori on jo kuitenkin myyty.
-
Mulla semmoinen fiilis että seuraava buumi on
;
Raskas kevytmuokkaus
Kyntö
20,,,,45 cm jankkurointi joko yksin tai lautasmuokkaimen kanssa
www.agri.fi www.simba.co.uk 8) :-X
-
Maakunnassa tehty kierros osoitti että nyt on erillaiset kevytmuokkaushärvelit pop. On monenlaista jälkeä. Joku on kuin keväisen äestyksen jäljiltä, sitten löytyy lohkoja joissa on pään kokoisia morkuloita ja joissakin on selvät syvät uurteet piikkien tai hanhenjalkojen jäljiltä. Joillakin lohkoilla näky itse kone työssä. Nopeasti vilkaistuna eri merkkien välillä näytti Amazon tekevän kaikkein siisteimän jäljen. Kerta pieraisulla mustaa. Areksen jälki muistutti vanhaa rullakarhin jäljelle jättämää pahnakasaa. Multivan jälki oli siinä Areksen ja Amazonin välissä. Eipä sillä, ei noita oikein silmällä kunnolla pysty vertailemaan. Maalajit ja syvyydet vaikuttaa. Kaikenkaikkiaan näyttäs Amazoni olevan tällähetkellä se muokkaimien mersu, Carrier siinä hyvässä peesissä. Nii, kultivaattorit taitaa olla katoavaa kansanperinnettä.........
-
Carrierin perään olen kylvänyt kaksi kevättä. Sänkeen ajettu glyfosaatti n. 1,3 l/ha toukokuun toisella viikolla, Carrier kerta-ajo noin viikon päästä ja kylvö suoraan siihen. Ei valittamista, työmäärän ja polttoaineen säästö merkittävä. Teron esittämään systeemiin menee ne, kellä ei edes ole sitä taskulaskinta mihin ne patterit kerran vuodessa vaihtais. Konekauppiaalle tai sellaisena itseään pitävällehän tuo olisi jees; isännät ostais tarpeettomia vehkeitä ja maksais niistä ittesä kipeeksi. VILJAN HINTA ON YMMÄRTÄÄKSENI EDELLEEN N. 80 €/TN MIINUS RAHTI.
-
Nii, kultivaattorit taitaa olla katoavaa kansanperinnettä.........
Paitti meillä, mutta me ollaankin nykyään kansanperinteen vaalijoita. Lautasmuokkarit on edelleen suhteellisen uusi juttu. Annetaan kattoo vielä viisi vuotta ja kerätään kokemuksia. Muokkauskoneet on mitä suurimmassa määrin maalaji ja peltokohtainen homma. Jossain toimii ja jossain ei.
-
Jos savimaata haluaa väkisin syksyllä kaapia, niin kyl mää pidän leveillä hanhenjaloilla varustettua kultivaattoria parhaimpana ratkaisuna. Tämmösenä kuivana syksynä toki lautasmuokkainkin toimii, mutta jos tulee märkää, niin se on moro. Heti puinnin jälkeen n 4cm ajettuna toimii lautasmuokkain kans.
-
Mun mielestä nuot pikkukiekkoiset kuten Carrier,catros, multiva, ares jne sarjaan kuuluvat ovat hyviä ? kevät- laitteita. Tai sitten juuri tuohon heti puinnin jälkeen tehtävään pöllytykseen vrt nykymuodin mukaiset olkiharavat potilat yms.
Syys muokkaamiseen taas isot lovetut kiekot ja painavat laitteet sekä juuri nuot joissa on piikkejä joko yksin tai yhdessä lautasten kanssa,,,,,,,,,
Kyntöähän ei mikään korvaa kuin hetkellisesti muutamaksi vuodeksi. ???
:o 8) ::)
-
<<<painavat laitteet>>>
-niin näiden omistajille saa sitten muutaman vuoden päästä myydä sen jankkurin..?
<<<Kyntöähän ei mikään korvaa kuin hetkellisesti muutamaksi vuodeksi>>>
-miten tämä korreloi sen kanssa, että joillain tiloilla on suorakylvöä tehty menestyksekkäästi (=hyvä satotaso) jo vuosikymmeniä..? ???
-
4-5 metrin jyrillä poletaan maata. Siinä veturina 6000-9000kilon jössikkä. Voi kauheeta, on siinä se peltolieron suolisto toiminta kohillaan kun 15tonnia laittaa vauhtia ruuansulatukseen. Vielä pahempaa kun se tehdään keväällä. 3metrinen lautashärdelli on siinä kintaalla et tohtiiko sinne mennä mässyttää. Varsinkaan keväällä. Tosiaankin toi jankkurointi voi olla ajankohtasta jossaki vaiheessa ja uusintaojitus.
-
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
-
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.
-
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.
Sen mä tiedän että kolme kertaa enemmän tulee valmista pintaa kertavedolla tolla lautasella.. ;D
-
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.
Esim. 3,5m kivipekka kulkee 23 lautasen ja kokoleveyden mittaisen kumipakkerin varassa, kun taas aura neljän siiven ja kapean kannatinpyörän varassa, niin eiköhän tuo pikkasen tasota painoeroa. Lisäksi, kuten sanoin traktori kulkee pellossa harvemmilla väleillä ja paripyörillä. Eikä tuo muokkaus-syvyyden ero varmasti ole käytännössä mikään 15cm, vaan alle 10cm tai jopa vaan 5cm, mikä minusta ainakin kuulostaa aika pieneltä erolta vaikuttaakseen merkittävästi.
-
Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.
Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?
-
Veikkaa, että Valtteriin tehdään remonttia jossain vaiheessa isolla rahalla :-\
-
Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.
Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?
Se on näennäismuokkausta.
-
Matalamuokkausvehkeet on tarkoitettu matalamuokkaukseen. Ei lautasmuokkaimella kuulu muokata yli 8cm syvyyteen, eikä kultivaattorilla yli 15cm. No näyttää jotkut agronoomit kyntävän joka vuosi melkein 30cm:n. Sitten ihmettelevät, kun pH laskee.
Toisessa naapurissa muuten 6850 Valtra näytti vetävän 6m leveää Multivan lautasmuokkainta... Onko se kevytmuokkausta?
Se on näennäismuokkausta.
Hyvä jälki tuli, en käynyt potkimassa mutta veikkaan noin 3cm muokkaussyvyyttä. Multa tuli pintaan ja oljet alkaa mädäntyä.
-
Pari asiaa tässä keskustelussa mietityttää, kevytmuokkauksen vastustajien argumenteissa. Jos muokkaa lautasmuokkaimella n.10-15cm syvyyteen tai kyntää pellon n.20cm, niin mitä ratkaisevaa hyötyä pellon rakenteelle on tuosta reilu 5cm:stä. Toinen asia on, että valitetaan kun painavalla koneella vedetään lautasmuokkainta, mutta eihän ne auratkaan itsellään kulje. Kun kynnetään esim. neljäsiipisellä auralla, niin eikö pelto tule tallattua yhtä taajaan tai taajempaan kuin vaikka 3,5m lautasmuokkarilla ja lautasmuokkarilla käytetään sentään vielä paripyöriäkin.
Se kyllä kevytmuokkaksessa on varmasti haittana että pahnoja jää enemmän pintaan, jolloin tautipaine kyllä kasvaa.
3m lautasmuokkain painaa n.2500kiloa lisäpainoilla. 4 siipiset kääntikset maksimissaan 1500kiloa. Kumpi nyt sit tiivistää enemän? Kyntö 25cm, 1500kiloa vai pinnan lääpintä 10cm, 2500kiloa. Ajokertoja saattaa tulla jopa 2 lautasmuokkaimella.
Esim. 3,5m kivipekka kulkee 23 lautasen ja kokoleveyden mittaisen kumipakkerin varassa, kun taas aura neljän siiven ja kapean kannatinpyörän varassa, niin eiköhän tuo pikkasen tasota painoeroa. Lisäksi, kuten sanoin traktori kulkee pellossa harvemmilla väleillä ja paripyörillä. Eikä tuo muokkaus-syvyyden ero varmasti ole käytännössä mikään 15cm, vaan alle 10cm tai jopa vaan 5cm, mikä minusta ainakin kuulostaa aika pieneltä erolta vaikuttaakseen merkittävästi.
Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?
-
Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?
Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...
-
Pellon tallaus on monisyinen asia, johon ei varmaan selkeää patenttivastausta ole.
Monasti kuulee esimerkiksi, että keväällä voi hyvin ottaa ison lietevaunun pellolle, kun siinä vaan on isot renkaat, niin ei jää jälkiä pellolle, eikä siis sotke.
Niinpä, mutta ei ne isot renkaat sitä koneen painoa vähennä.
Agronomi-neuvoja evp. Seppo Lohtaja konkretisoi asian kerran niin, että jos traktori painaa 5000 kiloa, ja pitäisi ajaa painorajoitetulle sillalle, jonka maksimikuorma on 4900 kiloa. Auttaako asiaa jos hakee traktoriin paripyörät? traktorin paino jakautuu laajemmalle, mutta paripyörien kanssa se painaa 5700 kiloa.
Noin kärjistettynä esimerkkinä.
Routa korjaa jonkin verran asiaa, siksi en olisi niinkään huolissani kumpi tiivistää peltoa enemmän kyntö vai lautasmuokkaus.
Enempi mietityttää ennen kasvukautta kevätnahkeaan peltoon ajetut terragatorit..
Ajatusleikkinä, funtsatkaahan, jos maa tiivistyykin alhaalta ylöspäin! kun nykyisiä hirmuyhdistelmiä on tintattu pelloilla 20 vuotta, ja ohitetaan tiivistymäkerroksessa salaojasyvyys.
Mitäs sitten tehdään?
-
Kotkaniemessä oli menossa joku tallauskoe, ainakin lyhyellä tähtäimellä isolla pintapaineella ja pienemmällä kuormalla ajaminen näkyi kasvustossa heti, sen sijaan isolla painolla ja pienellä pintapaineella (telakaivinkone) ei näyttänyt vaikuttavan mitenkään. Pitkäaikaiset vaikutukset voi tietysti olla erilaiset, aika näyttää.
Ison lietevaunun kanssa tuli olosuhteiden pakosta tänäkin vuonna peltoa tallattua todella aikaisin, silti kasvustossa näkyi merkkejä ainoastaan edellisen syksyn puimurinjäljistä.
-
Näitä maaperätutkijat ilmeisesti Alakukun Laura etunenässä ovat vuosia tutkineet mitä aiheuttaa.
***Alakukul on ittel Lexioni kotona, että se siitä tallauksesta.
***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.
-
Näitä maaperätutkijat ilmeisesti Alakukun Laura etunenässä ovat vuosia tutkineet mitä aiheuttaa.
***Alakukul on ittel Lexioni kotona, että se siitä tallauksesta.
***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.
Pinppa on nyt asian ytimessä.
-
***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.
Ja lautasmuokkari nostaa maata koko työleveydeltään. ::) Tiedetään että seuraavaksi joku sanoo, että muokkarissa on pakkeri mikä painaa maan taas piukkaan. Mutta kyllä se maa vaan kuohkeaa on koko muokkaus-syvyydeltä/leveydeltä muokkarin jäljiltä, ettei se pakkeri kovin paljon maata tiivistä. Päisteissä muokkari kyllä taas kulkee pakkerin varassa, minkä tiivistysvaikutus on mielestäni pientä verrattuna siihen, että ison traktorin paripyörättömien takarenkaiden päällä on lisäpainona esim. neljäsiipisen kääntöauran paino.
-
Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?
Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...
Mites pintapaine? Vertaa 650 tr.rengas paine 0,8bar ja kovakumipakkeri?
-
Se kumipakkeriko sitten ei jyrää sitä jälkeä?
Kyllä 3,5m leveydeltä. Laske montako kiloa tulee per työleveysmetri ja vertaa kyntämiseen...
Mites pintapaine? Vertaa 650 tr.rengas paine 0,8bar ja kovakumipakkeri?
Tästä nyt saa ikuisen väittelyn... ;D
Ainakaan pakkeri ei uppoa jos traktori uppoaa, joten veikkaan että pakkerissa on pienempi pistekuorma.
-
***Kyntöhän ei suurimmalla osalla työleveydestä tallaa lainkaan vaan nostaa maata ylöspäin.
Ja lautasmuokkari nostaa maata koko työleveydeltään. ::) Tiedetään että seuraavaksi joku sanoo, että muokkarissa on pakkeri mikä painaa maan taas piukkaan. Mutta kyllä se maa vaan kuohkeaa on koko muokkaus-syvyydeltä/leveydeltä muokkarin jäljiltä, ettei se pakkeri kovin paljon maata tiivistä. Päisteissä muokkari kyllä taas kulkee pakkerin varassa, minkä tiivistysvaikutus on mielestäni pientä verrattuna siihen, että ison traktorin paripyörättömien takarenkaiden päällä on lisäpainona esim. neljäsiipisen kääntöauran paino.
Lautasmuokkari tiivistää koko leveydeltään
-
Vaikka Lohtajan Seppo onkin hyvä jätkä, hän ei kuitenkaan ole agronomi.
Mutta itse asiasta: pintapaineen ja akselipainon ero on tässä jo kerrattu. Pintapaineen ongelmat näkyvät heti ja ovat helpohkosti korjattavissa. Akselipainon aiheuttamat ongelmat tulevat sinne muokkauskerroksen alapuolelle eivätkä ole korjattavissa. Kosteusoloiltaan sopivana kesänähän on ihan sama, miten jankko käyttäytyy, mutta jos on liian vähän tai liikaa vettä, niin ongelmia seuraa. Saattaa olla, että tämä näkyy vain joka kolmas tai joka kuudes vuosi. Pieniin akselipainoihin satsaaminen vähän sellaista vakuutus- tai turvavyölogiikkaa: välitöntä hyötyä ei välttämättä ole, mutta keskimäärin homma kannattaa.
Petri
-
Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.
Maataloustutkimuksen (?) mukaan pintapaineen alentaminen auttaa vain pintakerrosta. Vain akselipainon alentaminen auttaa syvemmälle. Maaperä toimii siis pellolla kuormituksen alla alaspäin suppenevana kartiona, joka summaa kaiken yläpuolisen kuormituksen tiettyyn syvyyteen. Rakennuspuolella taas maaperä toimii kuorman alla alaspäin laajenevana kartiona, joka siis tasaa yläpuolisen kuorman sitä laajemmalle, mitä syvemmälle mennään. Näin siis karkeasti.
Saivarrellaan vähän. Mikä pitää saman massan (=esim perävaunun teli tai traktori) peräkkäisten akseleiden etäisyys olla toisistaan, jotta maaperä erottaa ne eri akseleiksi, ja kiittää, eikä ymmärrä niitä yhdeksi erittäin löysäksi vyörenkaaksi, joka taas on pahasta? On tästä tainnut mm. KM:ssä olla juttuja takavuosina erilaisten graafisten esitysten kera. Mutta on kyllä mittausmenetelmissä vika, jos kuorman jakaminen suuremmalle pinta-alalle ei mittauksissa syvemmällä näy.
-
Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.
Kyllä varmaan tuo kuusi tonnia on karkea yleistys, kun joskus on pyydetty jotain rajaa. Mutta ei silti sulje pois sitä perushavaintoa, että ylisuuret kuormat tiivistävät pohjamaata ja aiheuttavat näin riskin tulevaisuuteen.
Ihan toinen juttu sitten on, onko keskipitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto esim. 8 metrin vai 3 metrin äestysleveys niihin liittyvine vetokoneineen? Lannan levityksessä taas nykyaikainen levityskalusto levityskalusto vs. vanhan taakseen puodottavat kotimaiset levitysihmeet. Jne jne, tällaisista olisi joskus kiva nähdä asiaan syvemmin perehtyeiden pohdintoja, ei pelkästään niitä, jolla moderniin kalustoon investoineet puolustavat vekseliään.
Petri
-
Vaikka Lohtajan Seppo onkin hyvä jätkä, hän ei kuitenkaan ole agronomi.
Hmmm... vosin vaikka vannoa, muta lienen sitten sekoittanut henkilöllisyyden johonkuhun muuhun..
-
Tinttaamisesta tuli mieleeni taas tuo nykyaikainen lietteenlevitysurakointi, lietettä näillä valtavilla koneilla liukkaasti pelloille ajetaan. Koneen paino täydellä kuormalla on siinä 45 tonnia, ja alla vain kolme akselia. Olkoonkin että siellä on ne 1050 kummit alla ja ajetaan rapuohjauksella, siinä on sitten 15 tonnia akselia kohden. Pintaan ei jälkiä jää, mutta mitä siellä alempana tapahtuu? Ainakin pihamaalla painui viime vuonna kaivettu salaojan kuoppa melkein 40 senttiä, tekis mieli kaivaa auki ja katsoa kuinkapaljon on putki notkollansa. Niin että onko tuo mammuttirenkain ajelu moisilla kuormilla "pois silmistä, pois mielestä" meininkiä??
-
"jota Liukkaasti pelloille ajetaan"..hehheh..ei taida aueta kuin paikallisille..
Silti tuo luonnehdinta "pois silmistä, pois mielestä" on tosi hyvä, kun paikallisille mammuttirengas-uskovaisille alkaa puhua akselipainoista ja niiden vaikutuksista, tuntuu että niille melkein paniikki iskee, ja aletaan puhua säästä..
-
Jonkinmoinen ristiriita tässä keskustelussa on.
Kyllä varmaan tuo kuusi tonnia on karkea yleistys, kun joskus on pyydetty jotain rajaa. Mutta ei silti sulje pois sitä perushavaintoa, että ylisuuret kuormat tiivistävät pohjamaata ja aiheuttavat näin riskin tulevaisuuteen.
Ihan toinen juttu sitten on, onko keskipitkällä aikavälillä parempi vaihtoehto esim. 8 metrin vai 3 metrin äestysleveys niihin liittyvine vetokoneineen? Lannan levityksessä taas nykyaikainen levityskalusto levityskalusto vs. vanhan taakseen puodottavat kotimaiset levitysihmeet. Jne jne, tällaisista olisi joskus kiva nähdä asiaan syvemmin perehtyeiden pohdintoja, ei pelkästään niitä, jolla moderniin kalustoon investoineet puolustavat vekseliään.
Petri
Nyt on 5vuotta tehty rehut karhottamalla 15m yhteen ja silppurilla korjattu pois, niin tuntuis että maat on paljon paremmassa kunnossa kynnettäessä ku ennen. Silloin korjattiin karhottamatta noukkarilla. Toki nurmissa myös nykyään apilaa myös melko runsaasti.
Tuo lietteen levitys kyllä hirvittää näillä multaimilla, kun vaunut vaan kasvaa ja työ leveydet kapenee verrattuna letkulevitykseen. Lisäksi vetotehoa tuntuvat myös ottavan aikalailla.