Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:17:21

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...

Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 06.01.15 - klo:22:11

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 06.01.15 - klo:17:21

Raktori kärryineen on myös aika haastava saada menemään pienestä lävestä kun on niin paljon kattottavaa. Leimaavia kohtia kun on raktorin etupyörä, Raktorin takapyörä, tukitassu ja sitten kärryn pyörä ja viimeksi se pisin tukki. Itseasiassa vie aika paljon energiaa että tällainen taittuu jyrkästä mutkasta ilman kolhuja.

Minusta ajouria ei kannata yrittääkään mitoittaa niin ahtaiksi että juuri ja juuri pääsee läpi kieli keskellä suuta. Se on itsensä huijaamista ja kiusaamista. Siinä yleensä sitten vaan nuljutaan juurenniskat ja juuret kun yritetään mennä 20 cm marginaalilla.
Toisinaan syyllistyn tuohon virheeseen itsekin - ja sitten viimeisellä kuormalla kolhitaan kuitenkin ja vielä se parempi puu niistä kahdesta...

Ei niitä ylijyrkkiä mutkiakaan pitäisi niin paljoa tulla etteikö nyt muutamaa puuta raatsi lohkolla poistaa.

Tässä hiljattain harventelin motolla yhen palstan mikä oli tehty aikoinaan "nuukasti" ja ajourat tehty raktorille mahdollisimman kapeat. Nyt sitten tuli vähän levitettyä että sopi kulkemaan mutta jokaisesta uranreunapuusta täyty tehä kuitu ennen tukkia, monet puut oli aika pahasti kolhittu yli 2m korkealta. Helpolla tosiaan tahtoo tulla turhan kaposia uria.

Nykyisin uudet koneet tahtovat olla vähän turhan kalliitakin siihen nähden mitä niiden työ tuottaa. 500 000 e motolla jos tehdään pieniä harvennuksia, siinä pientä kiirettä pitää...

Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.

Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.01.15 - klo:08:20

Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.

Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.


Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.

Lainaus käyttäjältä: nissan - 07.01.15 - klo:10:03

Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle

Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.

Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.

Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.

Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.

kukkaan koskaan laskenu tuota kuitupuun hakkuuta niin että laittas omalle työlle edes jonku hinnan, vaikka vain sen normipalkan 13 e/h, traktorille edes sen 20e tunti, siihen sitte kärry ja kuormain ja satunnaiset rikot...mitä jää jäljelle vai joudutaanko mennänkö spekulaatiohin tulevasta paremmasta tukkisaannosta verrattuna motomiehen tekemään ja metsäkaluston maatalouskäyttöön...jotenki tuntuu ettei edes nuffin kalustolla normi tunari pääse lähellekkään kannattavuutta

Yksi huomio mikä jäi käsittelemättä, on sammakkojalkojen vakaus, pitääkö paikkaansa että ovat vakaammat kuin teleskoopit etäältä nostettaessa? Mittakuvistahan se selviäisi, mutta niitä ei valitettavasti ole tarjolla.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 08.01.15 - klo:08:44

Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.

Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.

Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.

Kuulostaa siltä että olet samalla puolella tätä kuvioo eli se joka saa jotain jos jää. Sun kannattaa haastatella eri ihmisiä koska epäilen että samaa ajatusta löytyy.

Näitä harvennusvirheitä löytyy kahdenlaisia eli näitä normijuttuja mitä tässäkin korjaillaan eli joka puolelta on kyllä harvenneltu mutta jäävä tiheys heittelee liikaa eli ajoourat ja niiden läheisyys on harvaa ja sitten urien välillä keskivaiheilla on selvästi tiheämpää. Tämä alue kun on sekä kalliimpi ja hankalampi työstää.  Sitten on näitä paljon pahempia tapauksia jotka on yleisempiä hankalissa maastoissa ja tulee useiten vastaan kun runkoluku on on suuri ja puusto pientä. Loppoutulema on vaan tosi harmillinen kun se jäävä puusto jää kasvuttomaan tilaan.

Ja ajourista sen verran että jokaisella motolla saa uran aikaiseksi jota ei millään kuormankantovehkeellä seurata. Pikkumoton haamuuraa on täysi työ seurata tyhjällä raktorillakin. Tarkoitushan on kuitenkin tehdä mahdollisimman helppo ura jossa jäävä puustoa on kuitenkin riittävästi.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 08.01.15 - klo:09:14

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 08.01.15 - klo:08:44

Toivotan vilpittömästi onnea yritykseen. Olen vaan huomannut että jopa kokoluokkaa JD 1270 tai Ponsse Ergo edustavilla koneilla saa tehtyä senverran mutkittelevat ajoreitit että maataistelukalustolla saattaa olla vaikeuksia seurata perässä puustoa vaurioittamatta.

Itse olen laskenut että ei ole varaa teettää noita ensiharvennuksiakaan liki nollatuloksella. Mitä tässä parina viime vuotena on tullut teetettyä yhteensä n. 1200 mottia harvennusta, niin taksat on vaihdelleet 9-11,5 euron/m3 alv. 0 välillä. Ja tekijät on valittu siten, että taitavinta tekijää haetaan mitä on vaan saatavilla. Kun hankintahinnat on kuidulle olleet päälle kolmenkympin, niin omalle, tehottomastikin tapahtuvalle ajolle jää vielä ihan kohtuullinen korvaus.

Tuo tapaus jossa hakkuu-urien välinen keskikohta on jäänyt liian sakeaksi, kuulostaa erikkotapaukselta. Ei sen perusteella tointane koko nykyistä korjuukonekantaa ja menetelmiä kyseenalaistaa. Ei kaikki hakkuukonekuskit ole seppiä syntyessään eikä välttämättä kehity hyväksi harjoituksen kauttakaan, mutta kun pimeällä ja tuntemattomassa metsässä joutuu touhuamaan, niin tuollaisetkin mokat on hyvin mahdollisia. Ja uskoisin että ajatus noiden sakeiden puskien jättämisessä on se, että niitä ei lähdetä onkimaan siinä pelossa, että jääviin puihin tulee siinä touhussa vaurioita.

Kuulostaa siltä että olet samalla puolella tätä kuvioo eli se joka saa jotain jos jää. Sun kannattaa haastatella eri ihmisiä koska epäilen että samaa ajatusta löytyy.

Näitä harvennusvirheitä löytyy kahdenlaisia eli näitä normijuttuja mitä tässäkin korjaillaan eli joka puolelta on kyllä harvenneltu mutta jäävä tiheys heittelee liikaa eli ajoourat ja niiden läheisyys on harvaa ja sitten urien välillä keskivaiheilla on selvästi tiheämpää. Tämä alue kun on sekä kalliimpi ja hankalampi työstää.  Sitten on näitä paljon pahempia tapauksia jotka on yleisempiä hankalissa maastoissa ja tulee useiten vastaan kun runkoluku on on suuri ja puusto pientä. Loppoutulema on vaan tosi harmillinen kun se jäävä puusto jää kasvuttomaan tilaan.

Ja ajourista sen verran että jokaisella motolla saa uran aikaiseksi jota ei millään kuormankantovehkeellä seurata. Pikkumoton haamuuraa on täysi työ seurata tyhjällä raktorillakin. Tarkoitushan on kuitenkin tehdä mahdollisimman helppo ura jossa jäävä puustoa on kuitenkin riittävästi.

Kannattaiskohan nyt vähän perehtyä siihen asiaan vähän enemmän.
Itse en nää mitään eroa työmenekkiin tai hankaluuteen hakataanko uran vierestä vaiko täydellä puomilla.
Täydellä puomilla hakataan "puomin alle" jolloin päästään suhteellisen pienillä puomin liikkeillä. Muuten kaadan yleensä aika paljon uralle päin jolloin jää se puun vetäminen uran yli kokonaan pois ainoa että koura täytyy viedä puun taakse.

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 07.01.15 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.01.15 - klo:08:20

Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.

miten noi puut ajetaan, jonkinlanen peruskone pitää olla jotta ronkkii puut pois

Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.


Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.

Lainaus käyttäjältä: nissan - 07.01.15 - klo:10:03

Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle

Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.

Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä

Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.

Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.

Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.

Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.

niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo  vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.01.15 - klo:23:35

Lainaus käyttäjältä: Hervast - 07.01.15 - klo:22:47

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 07.01.15 - klo:08:20

Kyllä ensiharvennuksilla oolisi viellä paljon miettimisen arvoista konetyöhön. Omasta mielestäni kokoojauraverkosto pitäisi saada harvemmaksi ja pienemmäksi. Kuitenkin kokoojaurat niin isoja että koneet mahtuu menemään. Toinen mihin pitäisi keskittyä paljon on että harventamattomia kohtia ei saisi jäädä. Lopputuloksena tavoiteltaisi mahdollisimman tasaista melko tiheää mettää josta otettaisi sitten seuraavalla kierroksella vasta ainespuuta ja mieluiten tukkia. Kuitenkin jokainen tekee tyylillään mutta meille ei taida ihan heti metsäyhtiöt päästä tekemään ekoja harvennuksia kun heidän kalusto ei ole moiseen soveltuvia.

miten noi puut ajetaan, jonkinlanen peruskone pitää olla jotta ronkkii puut pois

Tuo sinun konsepti alko kiinnostamaan senverran, että tekaseppa joskus käytännön koe. Etsit jollekin sopivan kokoiselle kuviolle mieleisen tekijän, joka tekee hakkuutyön esittelemälläsi tavalla. Sitten lasket kustannukset mitä tuli maksamaan. Voin ihan mielenkiinnosta käydä pyörähtämässä kattomassa miten erinomaista jälkeä metsään on syntynyt.
Veikkaan että käytännössä et löydä tekijää joka tulis tekemään noilla ohjeilla harvennusta millään järkevällä mottitaksalla. Toinen vaihtoehto olis suorittaa hakkuutyö tuntityönä ja siinäkin voisi olla melko suuri vaara, että tienestipuoli jäisi hakkuun ja kuljetuksen jälkeen suht ohraiseksi.


Kuten edelläkin sanottiin, eivät ne kapeat ajourat ole mikään taikasana tuottavuuden parantamiseen. Tehokkaat koneet ovat tietyn verran leveitä ja tähän leveysmittaan on laskettava lisäksi 30-40 sentin etäisyys molemmin puolin kasvaviin puihin juuristo- ja runkovaurioiden välttämiseksi. Käytännössä myös haamu-urille poikkeilu ja ylimääräinen kurvailu kasvattavat ajorille vaadittavaa leveyttä.

Lainaus käyttäjältä: nissan - 07.01.15 - klo:10:03

Nythän on semmonen rahapula isänillä,että harvennus ikästä puuta hakataan avohakkuulle

Juu kyllä tyhmemmänkin järki sanoo, että hulluutta on kakkosharvennuksen kokoluokkaa olevaa, kasvavaa metsää hakata aukoksi. Pahin rahantarve taitaa olla tuosta tulkiten olla tornatorilla.. Itse en saa tuossa touhussa millään laskettua kannattavaksi sitä, että tukkiosuutta ei kasvateta isommaksi. 2. harvennus ja kasvatusta vaikka 5 vuotta, niin sillä tuotolla olis vähänkin rehevämmällä maapohjalla jo uudistuskulut ja ensimmäinen raivaus kuitattu.

Ei tätä tartte testailla mitään kun sitä on tehty jo vuosikausia. Muistaakseni hakkuu oli jossain 12-15 egee motilta. En nyt viitti laskua ettiä

Sen verran tilanne muuttuu jatkossa että pyrin itte ajelemaan puut jatkossa raktoripelillä.

Käytännössä siis pienehkö sampo tekee ajouran ajokoneelle sopivaksi ja melko suoraksi. Sitten se puikkelehtii haamua takaisin ja menee taas haamua toiseen päähän jonka jälkeen tekee ajouran taas melko kulkukykyiseksi takaisin. Maasto tuo sitte eri variaatioita kokoajan mutta pääasia että moto olisi käynyt joka kolkan läpi.

Äsken tehtiin moinen ja kun noin 30% piti ennakkoraivata niin hakkuun ja ajon sekä raivauksen ja kemeratukien jälkeen noin 450 motin leimikosta jäi muutamia tonneja tuloja eli ei mitään hirveästi mutta pointina on että 15 vuoden päästä saa yhtiö räimiä omat uransa jolloin joka puusta tulee tukkia ja silloin pitää myös tulla kuutioita.

Nyt on lähivuosina yksi projekti jossa samainen motomies joutuu käymään korjaamassa yhtiön jälkiä ajamalla haamu-urat normi urien väliin. Siinä ajourien keskikohta on jäänyt niin tiheäksi että ei voi odottaa tarpeeksi pitkään jotta koko puusto olisi uusinta-hakkuuseen valmis. On ihan siinä kintaalla että joutuuko ollenkaan rtekemään tämän siistimisen jälkeen harvennusta vai saako seuraavaksi tehdä päätehakkuun.

niin joo ja siis nykyisen toiminnan suurin ongelma on ajokalusto joka joutuu kamppailemaan kuutiotaksoilla jolloin on ihan ymmärrettävää että haetaan isompaa kuorma-tilaa joka tuo  vääjäämättä leveyttä ja painoa mikä johtaa leveämpiin pyöriin ja teloihin ym.