Taitaa olla taas molemmat oikeassa. Savessa vesi nousee kapillaarisesti korkealle/syvältä, mutta liian hitaasti.
Näinhän se on, mutta täydellistä täystuhoa savella saa odottaa aika helvetin pitkään.
Tällä palstalla saviseudun viljelijöiden itkut sään ym. tekijöiden aiheuttamista ongelmista näyttää kuitenkin hyvin koomiselta täältä pohjoisesta katsottuna.
Jos huhtikuussa on satanut viimeksi niin sekö näkyy vasta juhannuksena? No täällä se näkyy moreenimailla jo viikon sisään viimeisestä sadepisarasta. On käynyt silleenkin että kun toukokuussa ei satanut milliäkään vettä niin syksyllä piti kylvää kaikki kylvökset uusiksi (paitsi ne joita onnistui kastelemaan tarpeeksi) koska nurmi ei kasvanut.
Sitten nuo lammikkokuvat... ei jösses sentään kuinka pienestä jaksetaan olla huolissaan jos pari aaria vettä keskellä peltoa hetkellisesti on viemässä tilaa konkurssiin niin sitten joutaakin mennä.
Savi kun on loppujen lopuksi mullan jälkeen ehkä se helpoin maalaji.
Noh, totta on, että
hyvärakenteinen maa , eli juuri tuo kyntöviilukuvan lohko, tuotti tarkalleen 3360 kg/ha Ryhti-kauraa, noin 4 ha:n lohko. Vuosi ei ole ihan varma, mutta 1993 on jäänyt mieleen. Sademäärät ovat kyllä almanakassa, jos kaivaisi joskus. Toukokuun 3. päivän ja heinäkuun 22. päivän välisenä aikana tuli 2,5 mm vettä ! Vappuna satoi, sen muistan, ja heinäkuun lopulla melkoisesti ukkosia. Elokuu oli taas tosikuiva. Salossakin sentään tuli parikymmentä milliä oraille. Kuuset kuivasivat ja koivut kellastuivat.
Ryhti puitiin jo elokuun alkupuolella
, ja muistan puintikosteuden olleen meidän muistin mukaan ihan varastokuivaa. Kilot tietää, koska elukat oli juuri laitettu pois, eli myyntikuitista laskettiin. Samalla aukealla oli jotain muunmerkkistä lujakortista lyhyttä kauraa, hietarinteillä, kesällä näkyi päivä päivältä selvästi valkoiseksi muuttuva pelto, ylärinteestä alkaen, kun pohjavesi poistui maasta alarinteeseen. 1 kpl Junkkari 90 kärryn kuormaa kauroja tuli 10 ha:lta.
Siis pitkäkortisen viljalajikkeen kuivuudekesto tuli silloin nähdyksi perin pohjin.
Tuosta komiikasta, 2000-luvulla Metla, jolla ei ole tarvetta jääräpäisesti vakuuttaa ketään siitä, että ilmat eivät olisi muuttuneet sademäärien osalta, havainnoi, että Etelä-Suomen ja Viron kuusikot ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta keskiseen ja pohjoiseen Suomeen verrattuna, ja esim. 2003 kuusia alkoi kuolla kuivemmilla kasvupaikoilla, ja 2006 oli viikkoja, jolloin kasvu pysähtyi kokonaan kuivuusstressin vuoksi. Näitähän sitten ei ole tallattu auroilla eikä kyntöanturoilla, eli ilmojen haltijalle siis voi sen reklamaation heittää
Pohjoisen lumivarantoalueiden ihmiset eivät omalta osaltaan pysty tajuamaan sitä, että vaikka käytössä olisikin helppohoitoinen ja hyvin vettä pidättävä maalaji, niin kuivuus voi kestää kolmekin vuotta, niin kuin viimeisessä 2000-luvun pohjavesipumppaamoiden ehtymistilanteessa Salon seudulla.
-SS-
