Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.
  • Tavallinen aihe

Aihe Seoskasvustot  (Luettu 25561 kertaa)

Maalaispoika

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2644
  • Nothing runs like a deere
Vs: Seoskasvustot
ku kattelee maailmalta appeen teko videoita niin suurimmassa osassa laitetaan olkea mukaan..
mullillaki olkea kannattais vähän laittaa mukaan, varsinkin jos on jokin teollinen sivutuote käytössä..

Niinpä. Muuuttta täällä kaikki on parempaa. Ruohokin. "olkea ei tarvita" toistaa kuoro konsulttien, muutaman vääräuskoisen koiran räkyttäessä vastaan. Riittää kun tekee nurmen vanhana, tulee kuitua. Ei tarvita olkea........

;D ;D ;D

5 vuotta on olkea mennyt appeeseen, vaikka kaikissa ruokinnallisissa tilaisuuksissa se onkin tuomittu. :D
Sääliä saa pyytämättäki, kateus pitää ansaata.

SomeBody77

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4301
  • Ensin rahahommat, sitten omille pelloille
Vs: Seoskasvustot
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?
Ensin rahahommat, sitten omille pelloille

mlahti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2445
Vs: Seoskasvustot
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

johtuu. ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.

iskra

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 11786
Vs: Seoskasvustot


. Ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.
[/quote]

  Niin,muissa asioissa se viive on vaan 5-10 vuotta,tutkijathan heräävät vasta sen jälkeen kun näitä juttuja on viljeliät jo muutaman vuoden itse kokeilleet,sitten vielä firmat rahoittavat niitä tutkimuksia  että saisivat niistä tuloksista tukea markkinoilleen..

arzyboy

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 4314
  • Autetaan miestä mäessä...
Vs: Seoskasvustot
Iskra puhuu asiaa ;)

Petri

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5278
Vs: Seoskasvustot


. Ja siitä että ovat ajastaan 20 vuotta jäljessä.

  Niin,muissa asioissa se viive on vaan 5-10 vuotta,tutkijathan heräävät vasta sen jälkeen kun näitä juttuja on viljeliät jo muutaman vuoden itse kokeilleet,sitten vielä firmat rahoittavat niitä tutkimuksia  että saisivat niistä tuloksista tukea markkinoilleen..
[/quote]
Ex-tutkijana tunnistan ongelman. Varsinkin viimeiset 10-20 vuotta tutkimuskin on elänyt supistuvien resurssien aikaa, ainakaan koto-Suomessa tutkijan vapaus tutkia on aika näennäistä, projektirahoitusta on oltava, jos meinaa lyijykynää kummempaa resurssia töihinsä tarvita. Näitä uusia juttuja tulee, kaikkiin niihin tarttuminen veisi Suomen maataloustutkimuksen resurssit suunnilleen kaikki. Suuri osa näistä on päiväperhoja, niiden todellisten innovaatioiden syvempi kahlaaminen jäisi tekemättä, puhumattakaan että tutkimus itse tiedelähtöisesti saisi jotain uutta aikaiseksi.

Kyllä viime kädessä yrittäjä itse on vastuussa tekemisistään, pikemminkin voisi toivoa, että tutkimus keskittyisi enemmän ihan perusasioihin. Perustutkimusta voi aina soveltaa, mutta liian soveltavaa tutkimusta ei voi siirtää mihinkään muuhun yhteyteen. Perustutkimuksen tulkitseminen eri tilanteisiin vaatii tietysti ammattitaitoa sekin - neuvonnan piti johonkin maailmanaikaan olla se siinä välissä, mutta unohdetaan tämä nyt...

Petri

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Seoskasvustot
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Seoskasvustot
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D

Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.

mlahti

  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 2445
Vs: Seoskasvustot
Kertokaas ny asiantuntijamestarit, että johtuuko neuvonnan penseä suhtautuminen appeeseen ja etenkin oljen käyttöön apeessa, siitä että ruokintamallit pohjautuvat parsinavetoiden erillis yksilöruokintaan...?

Ei kun se perustuu siihen että aperuokinnassa on kaksi vaihtoehtoa
1. Kaikkien lehmien ruokinta on kunnossa
2. Kaikkin lehmien ruokinta on pielessä

Erillisruokinta on helpompi laskea, aina siinä sattumalta johonkin luokkaan osuu oikeinkin  ;D Vähän niinkuin ampuu pumpullisen Trap-hauleja varpusparveen-> aina joku jää vaikka ei tähtää ollenkaan  :D

Syy on nimenomaan se että erillisruokinta voidaan laskea nykyohjelmilla "automaattisesti", aperuokinnoissa täytyy ainakin olla tietävinään yhdysvaikutuksista ja syöntikyvyistä  ;D

Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.

tuorerehua kun kuitenki pitää tehä (tekokustannus on suunnilleen sama) niin hyvällä tuorerehulla voi korvata kallista viljaa

Adam Smith

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 10972
  • Gee!!
Vs: Seoskasvustot
Minkä takia nämä assistentit haluavat tuorerehun aikaisessa ja 'väkevässä' vaiheessa. Paskahan silloin lentää kuin varpusparvi  takaseinään.   Sitten pitää antaa kuivaa heinää tai olkea rauhoittamaan rikkinäistä vatsaa. Eikö vieläkään sallita antaa rehun hiukan vanhentua ja lyödä monta navettakärpästä yhdellä iskulla ja vähemmällä vaivalla?  Luulisi jäävän viivan allekkin paremmin. Lääkärin käynit vähenisivät. Rehuntekostressi pienenisi.
Siksi että rehuarvo on aikaisessa vaiheessa korkeampi. Korjaamalla vähän ja useasti tulee maitoa enemmän hehtaarilta. Paska ei lennä, koska seokseen lisätään kuitua tarpeen mukaan. Ei niin että kuitua tehdään kaikesta rehusta ja sitten ostellaan väkirehuja. Jos kuitua puuttuu, sitä voidaan lisätä. Liikaa ei saada rehusta pois, vaan seurauksena on huonompi rehuhyötysuhde eli enemmän rehua tarvitaan samaan määrään maitoa. Lisäplussana enemmän paskaa.

Vanhalla nurmirehulla ja kovalla väkirehuprosentilla se ell tienaa ja suuri kertakorjuun tonnimäärä lisää sääriskiä. Nurmella kolme korjuukertaa pienentää tai paremminkin hajauttaa sääriskiä, koska korjuu kestää lyhyemmän ajan. Kolmen päivän pouta on todennäköisempi kuin viiden........
                   
*****ilu on jokamiehenoikeus ja syytteen saa vasta se joka lyö.

sjk

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1784
Vs: Seoskasvustot
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

landehande

  • Agronetin kehitysryhmä
  • Mestari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 5390
  • verkuilla tulevaisuuteen
Vs: Seoskasvustot
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

Eikös juuri tuo 'sikaruokinta' naudalla aiheuta märehtijän vatsasysteemille stressitilan ja sitä myöden kaikenmoisia sairauksia ja sitämyöden tuotannonkatkoksia ja tulonmenetyksiä lääkintäkuluineen?  Pitääkö siltä elukkaraukalta ottaa se viimeinenkin tippa maitua irti ja samalla lyhentää sen tuottavaa aikaa muutamaan vuoteen. Meneehän melkein kaksi vuotta ennenkuin ensimmäiset litrat herutetaan ja jos lehmien keski-ikä jää n. viiteen vuoteen, niin kovin lyhytkatseiselta homma näyttää. Jospa se lehmä hieman vanhentuneella nurmirehulla lypsäisikin seitsemän-kahdeksankin vuotta.  Laskevatko assistentit mitenkään tälläisiä ikä/sapuskaoptimia lehmille?

JoHaRa

  • Vieras
Vs: Seoskasvustot
Tuohon pitää kommentoida,minkä takia ei olkea neuvojien mielestä saa käyttää.Suomessa ruokinta perustuu,nautojen ruokinta,yksinomaan pötsiin.Lehmän oikeapuoli on unohdettu kokonaan,kaikessa.Nautoja ruokitaan kuin sikoja,siitä sikaruokinta.Lehmällä tiettävästi on ja on ollut neljä mahaa.Juoksutusmaha ja pötsi elää"symbioosissa" keskenään.

Eikös juuri tuo 'sikaruokinta' naudalla aiheuta märehtijän vatsasysteemille stressitilan ja sitä myöden kaikenmoisia sairauksia ja sitämyöden tuotannonkatkoksia ja tulonmenetyksiä lääkintäkuluineen?  Pitääkö siltä elukkaraukalta ottaa se viimeinenkin tippa maitua irti ja samalla lyhentää sen tuottavaa aikaa muutamaan vuoteen. Meneehän melkein kaksi vuotta ennenkuin ensimmäiset litrat herutetaan ja jos lehmien keski-ikä jää n. viiteen vuoteen, niin kovin lyhytkatseiselta homma näyttää. Jospa se lehmä hieman vanhentuneella nurmirehulla lypsäisikin seitsemän-kahdeksankin vuotta.  Laskevatko assistentit mitenkään tälläisiä ikä/sapuskaoptimia lehmille?

Tähän voisi kirjoittaa jotain mutta en taida jaksaa, täytyy angstailla vähän just nyt  >:(

lavali

  • Konkari
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 1777
Vs: Seoskasvustot
oon kans seurannu sivusta erään isännän "äpäreen" keruuta (3satoa)
niin syksyllä ei oo  läjää sen enee, ku toisella joka tekee 2satoa vaa kesäs. sitte ostetaan paalirehua jarruksi ;D että paska ei aivan roiskuusi ritilän väliin en tiärä mitä jää heillä viivan alle??

kannokko

  • Tulokas
  • Jäsenryhmäluokka:
  • Viestejä: 17
Vs: Seoskasvustot
ohra,virna,wester,150kg,50kg,5kg/ha.d-arvo 672,kuiva-aine 479,raakavalkuainen143,kuitu459,me10,4,oiv86,pvt,18,syönt,120,me ind,121 Minkälaista tavaraa olette saaneet vilja-herne säiliksestä.Vois kokella sitäkin.Westerisen jätän jatkossa pois,