Agronet
Keskusteluaiheet => Metsätalous => Aiheen aloitti: icefarmer - 31.08.17 - klo:23:09
-
mikä tuohon ajaa, taitamattomat motokuskit mitkä tekee tuolla menetelmällä vähempi vahinkoa kuin yrittämällä harventaa oikeaoppisesti :-\ :-\ :-\ :-\
https://www.luke.fi/uutiset/kaytavaharvennus-tehokas-menetelma-nuorten-mannikoiden-ensimmaiseen-koneelliseen-harvennukseen/
-
mikä tuohon ajaa, taitamattomat motokuskit mitkä tekee tuolla menetelmällä vähempi vahinkoa kuin yrittämällä harventaa oikeaoppisesti :-\ :-\ :-\ :-\
https://www.luke.fi/uutiset/kaytavaharvennus-tehokas-menetelma-nuorten-mannikoiden-ensimmaiseen-koneelliseen-harvennukseen/
Puun hinta, koneiden koko. Tällä puun hinnalla ei kannata erikoistua mihinkään harvennushakkuisiin pelkästään. Eikä hommata niille omia kone ketjuja. KUitupuun ja pienempien tukkien hintaa pitäisi nostaa reilusti että koneyrittäjälle jäisi myös lapaseen jotain. Ei kukaan teetä harvennuksia jos tulee 1000€/hehtaari lasku perässä ja puut lähti.
-
Mulle ei ole parin lukukerran jälkeenkään avautunut, kuinka tämä menetelmä toimii.
-
Niin kun ei sitä missään kerrottu :D
Voi jesus näitä mehtäpuolen pölvästejä ylhäältäpäin annettuine ohjeineen.
Tuommosen käytäväharvennuksen vois nimetä suoraan ponsseharvennukseksi. Niillä ergoilla ja beevereillä kun ei saa kunnon tähtäyslinjaa kouralle, ja ensimmäinen homma on avata väylää kuten muilla harvennuskoneilla pahimmissa raivaamattomissa pusikoissa.
Taitavat kuskit tekee tuottavasti hyvää jälkeä ihan perinteisellä menetelmällä. Miks tuokin homma pitäis tasapäistää jollain ponssekuskeille sopivalla työmenetelmällä ?
-
Taimikonhoidossa on testattu jo kauan sitten käytäväperkausta koneellistamisyritysten yhteydessä. Eli tehdään käytäviä joilta kaikki raakasti pois, välit saavat jäädä koskematta. Käytävien sijoittelulla ja tiheydellä vaikutetaan lopputulokseen.
Käsitin että harvennuksessa hakattaisiin ajoura kuormatraktorille, siitä käsin harvesteri tekis näitä käytäviä poikkisuoraan sivuille joilta kaikki puut pois ilman mitään valikoiluja ja hamuiluita, antaa mennä vaan. Puiden laatuapteeraus jäisi sitten seuraavan harventajan huoleksi, joka tietysti tapahtuu huomattavasti hitaammin puiden vikoja tuijotellessa.
Tämä käytävämeininki sopisi siis vain ensiharvennuksiin kun populaa on mistä ottaa ja jättää eikä jätettävän ja otettavan puuston laadusta ole niin tarvis välittää. Nopeaa ja tehokasta, tähänhän ne pyrkivät.
-
Mulle ei ole parin lukukerran jälkeenkään avautunut, kuinka tämä menetelmä toimii.
ajataan metsään käännetään puomi suoraan sivulle ja kaadetaan ihan kaikki puut jotka osuu kouraan kun jatkot lykätään ulos, puomia ei liikuteta sivusuunnassa. sitten ajetaan vaikka neljä metriä ja toistetaan edellämainittu. tehdään siis käytäviä metsään välittämättä poistettavien ja jäävien puiden laadusta.
tuossa on hyää kuva
http://www.tts.fi/images/stories/metka/aineistot/Systemaattisen_harvennuksen_vaikutus_puuston_jatkokehitykseen.pdf
-
Mielenkiintoinen menetelmä. Täytyy pitää mielessä, että omissa metsissä tuon käyttö on kielletty. Toi vaatii toimiakseen tasaisen taimikon, jossa ei ole puustoryppäitä tai muuten epäonnistuneita kohtia. Tullaankin taas siihen, että taimikon perustaminen ja oikea-aikaiset raivaukset ovat onnistuneen metsänhoidon perusta. Kukaan itseään kunnioittava harvesterikuski ei tuohon kovin helpolla lähde. Täytyy ottaa suoraan koulun penkiltä tulevia miehiä puikkoihin, jotka uskovat ohjeita.
-
mikä tuohon ajaa, taitamattomat motokuskit mitkä tekee tuolla menetelmällä vähempi vahinkoa kuin yrittämällä harventaa oikeaoppisesti :-\ :-\ :-\ :-\
https://www.luke.fi/uutiset/kaytavaharvennus-tehokas-menetelma-nuorten-mannikoiden-ensimmaiseen-koneelliseen-harvennukseen/
Kai se siellä teidän kulmilla riittää että kiertää ne hehtaarin 3 runkopuuta edes jostain suunnasta ;D
-
Mielenkiintoinen menetelmä. Täytyy pitää mielessä, että omissa metsissä tuon käyttö on kielletty. Toi vaatii toimiakseen tasaisen taimikon, jossa ei ole puustoryppäitä tai muuten epäonnistuneita kohtia. Tullaankin taas siihen, että taimikon perustaminen ja oikea-aikaiset raivaukset ovat onnistuneen metsänhoidon perusta. Kukaan itseään kunnioittava harvesterikuski ei tuohon kovin helpolla lähde. Täytyy ottaa suoraan koulun penkiltä tulevia miehiä puikkoihin, jotka uskovat ohjeita.
kyllähän tuo tekee varsinkin ensiharvennuksella sen tienvarsiefektin jossa puut tuppaa olemaan toispuoleisia mikä ei ole ihan hyvä juttu tykkylumipuita ajatellen, tietenkin myöhäisellä ensharvennuksella tilanne ei niin paha kun selkeästi kilpailun voittaneita puita jo löytynee :-\ :-\ :-\ :-\
-
Mun mielestäni tämä on yhtä vaikea juttu kuin yläharvennus. Vaikea toteuttaa onnistuneesti keskimääräisessä rääseikössä. Tarvitaan juuri oikea kohde.
-
Täysin asiaan kuulumaton hajatelma..
Hautava kärvennys-->tuhkauurna....
-
mitenkähän tuo onnistuis rehevälle pohjalle tulleeseen mäntytaimikkoon jos ens harvennus vaan kylmästi tuolla käytäväharvennuksella vaikka vähän leveillä käytävilläki ja käytävään kuusentaimet kasvamaan, pääsiskö siinä jatkuvan kasvatuksen alkuun tai saisko siitä edes kuusimetsän jäämään kun mänty ainakin paksuutta kasvaa kun ravinteita riittää ja vahvaa oksaa kun kuitenkin raivaussahaa käytetty :-\ :-\ :-\ :-\
-
Kyllähän tämä on seurausta metsäteolisuuden sisäsiitoisesta kartellista! "Kerran oli eräs ihminen ehdottanut kahvipöydässä nevoteltaessa työntekiöiden eduista ja muista että josko olisi metän omistajienkin vuoro? Oli vain saanut paskan ivallista naurua osakseen!"
Nyt sitten etitään kaiken maailman harsintaa ynm. käytäväharvennusta ongelman ratkaisuksi kun se ens harvennus pitää jollain 20 tonnin loppuhakkuu koneella tehdä kun kenenkään eikannata ens harvennuksille erikko konetta laittaa. Kuitupuun hinta ja metsurin palkat on siinä suhteessa että jos joku miestyönä erehtyy teettämään, niin konkka tulee heti.
-
Eikä nykymetsurit saa enää valmista aikaiseksi. Istutus ja raivaus on ne pääasialliset hommat.
Koneitten hintojen taustalla on, että ne tehdään kalliissa maissa. Täytyisi virolaisten kiinnostua asiasta, että saadaan hintoja alaspäin.
-
eipä tosiaan nuo virolaiset ole innostunnu tekemään noita pikkukoneita mettään kun tekee jo laaukkaitakin koneita kuletukseen.. kärrit+ kuormaajat!
-
Ei se niin heleppoa ole tehdä toimivia motoja. Ohan nää kotimaan 3 markkinaykköstä jo yli 30 vuotta harjoitelleet ja edelleen niistä löytyy ongelmia kun ne laitetaan oikeisiin töihin.
Ponssen skorppiokin kuulema klopajaa runkonivelistään 6000 tuntia ajettuna, siitä vaan tulee turhaa kulunkia jos tuonkin paikan joutuu huoltamaan ennen aikojaan.
-
Mun mielestä on suorastaan sääli että metsäyhtiöt ei osaa ohjata kalustoa kohteen mukaan vaan kaikki puu pitää kaatua samalla koneella. Itte ainakin koen että tää pienharvesteri on ihan käypä laite ensiharvennuksiin ja mahdollisesti joukkokäsittely oikein pienpuuhun jos energiaksi menee. Haamuilla ja kevyellä harvennuksella saavutetaan se tavoite että puusto lähtee kasvuun.
-
Ongelma on, että siitä pienpuun kanssa nysväämisestä pitäis maksaa äkkiä tuplahinta. Ei massateollisuutta kiinnosta muu kuin raaka-aineen hinnan painaminen mahdollisimman pieneksi.
-
Monta vaunullista tulee idästä järeää kuitupuuta siinä ajassa kun joku isäntä korjuuesimiehelle purnaa jollakin Komatsu 951sellä raiskatusta ensiharvennuksestaan tai nillittää puun hinnasta. Eikä puhettakaan onko tuontipuut hakattu kuinka lempein ottein, käytäviltä tai ilman.
-
Ongelma on, että siitä pienpuun kanssa nysväämisestä pitäis maksaa äkkiä tuplahinta. Ei massateollisuutta kiinnosta muu kuin raaka-aineen hinnan painaminen mahdollisimman pieneksi.
nokun ei oikeastaan. Nykyäänkin saadaan jopa mhy:n kautta pienpuu nysvääminen kannattavaksi niinkin että viellä ennakkoraivaus kuuluu osana joukkoon. Jostain syystä ei vaan isot puunostajat ymmärtäneet sen tärkeimmän imagoedun eli että eka harvennus tehtäisi jollain muulla kuin päätehakkuu motolla. Tollanen pikkumoto ja ajokone kulkeekin aika paljon vähemmällä kuin iso moto ja ajokone.
-
Esimerkiksi nämä saa "virman miehiltä" vain räkäset naurut: https://jarcrac.com/ Tunteja tulee muttei kiintoja. Jäljestä viis, eihän moni enää metsässään käy kun kaiken voi hoitaa kerrostalosta käsin.
-
Yksi syy miksi ajokoneina on tietyn kokosia koneita on se, että pikkutirrit on vaan liian lujilla kun niillä kuskataan puita täysiä mällejä. Ja onhan joku 810 Deerekin senverran hengetön peli, ettei tarvi kummosta mäkeä ettei enää jaksa viedä täyskokosta kuitunippua.
Motohan ei niitä jälkiä tee, jos siis jättää ne haamu-urapelleilyt väliin.
-
Ongelma on, että siitä pienpuun kanssa nysväämisestä pitäis maksaa äkkiä tuplahinta. Ei massateollisuutta kiinnosta muu kuin raaka-aineen hinnan painaminen mahdollisimman pieneksi.
taimet, istutuksen ja perkaukset maksaa mo, kun taas pystykaupalla ostetun ekan harvennuksen korjuusäästö valuisi sellufirmojen kukkaroon. Päätehakkuun laatutappio taas tulisi mo:n vahingoksi...
Jos harvennuksesta mo:lle maksettava tulo paljon pienenee, niin pelkkä puiden kaataminen ilman korjuuta tulisi hyvin harkittavaksi vaihtoehdoksi....siinä pysyy ravinteet, eikä tule vaurioita puunajosta.
-
Ei ensiharvennukselle nykykoneilla ole oikein muita vaihtoehtoja kun haamu-urahakkuu ja sitten asialliset ajourat ja kunnon kone ajamaan. Tällöin ajouran varressa on kunnolla keppejä ja saadaan hakattua riittävän aikaisin se 50 viiva 80 mottia hehtaarilta pois jotta se mettä pystyy oikeasti kasvamaan ja järeytymään.
Kaluston pitää vaan olla aika asiallista koska maasto on usein metsäistä ja koneilla keikutaan kivikoissa.