Tässä Turun seudulla on katovuoden ainekset olemassa. Toukokuun sadekertymä on 1 mm. Oraat ovat hemmetin epätasaisia ja osa jyvistä itää kun saavat seuraavaksi vettä päällensä. Ei ole oikeastaan eroja, onko kylvetty laaha- vai kiekkovantaalla. Ainoastaan sängellä olleissa maissa on kosteutta jäljellä. Saviset paikat on aivan ruutikuivia, vähän multavammat paikat on orastuneet normaalisti.

Syysviljat ovat lopettaneet kasvunsa ja halkeamat ulottuvat jo Kiinaan asti. Lajin helppous viehättää.

Näin on.

Äkkiä se muuttuu. Vähän ennen kylvöä oli sänkimaa vielä niin märkää, että painui jalan alla. Sitten kuivui ihan yks kaks kylvökuntoon. Kylväessä jyvät meni painatuksella muokkausta syvemmälle, varmasti kovaan maahan, sen oikein näki ja tunsi, että lautaset tekivät työtä ja kosteampaa sieltä nousi. Siltikin orastuminen on vähintäänkin hyvin eriaikaista. Niin on niilläkin, jotka tasasivat kyntöpeltonsa heti, kun maa kantoi ja kylvivätkin heti kohta perään.

Viikonlopun sateen todennäköisyys on heikko. Ei näillä kulmilla nykyisin enää edes ukkosta. Hyvä niin, 

Olettekos nähneet ns.aitosuorakylväjiä liikkeellä töissään? Itse en ole havainnut ainuttakaan, suorakylvetty kyllä on mutta aina jotenkin
 " raa*****un" maahan.

Olen nähnyt. Näillä nurkilla aitosuorakylvetty enemmän kuin vuosiin. Nyt on kyllä maakin suosinut suorakylvöä.

Niin, näyttää siltä, että "myöhäinen" kevät ja nykyisenkaltainen kesä yhteensovitettuna ei sovi syysviljalle. Lannoitus olisi tehtävä viimeistään huhtikuun puolivälissä, jotta ennen vappua tuleva kevätsade sulattaisi apulannan. Tällöin viljan tulisi lisäksi olla jo kovassa kasvussa, jotta se hyödyntäisi veden ja ravinteet. Kun syysvilja vasta heräilee viimeisen sateen jälkeen ja lannoitus tehdään ruutikuivaan, joka jatkuu ja jatkuu, ei suuria kannata odottaa.

Tänä vuonna näkee lisäksi taas sen, ettei syysvehnä oikein paikkaa itse itseään heikosti talvehtineissa kohdissa. Näin käy aina, kun on heikommin talvehtinutta kasvustoa.

Vielä ei tekisi mieli sanoa, että peli on jo pelattu, mutta onhan se. Ei tullut häävisti syysvehnää viimekään vuonna. Talvituhot olivat pienet, mutta kuivuus suuri. Tänä vuonna saa olla tyytyväinen, jos edes vähän enemmän kuin puolet tulee siitä, mitä viime vuonna tuli.

Kevätviljojen kuivumista odotellessa...

Monimuoto - riista, seuraavalla siemenseoksella: populaatioruis, joukkoon hiukan auringonkukkaa ja muutama ämpärillinen elevaattorimontusta kauhottua rypsiä.

Oli nyt keväällä  yllättävän paljon ihan mallikkaan ruishalmeen oloinen, lisäksi lokakuulla korjasin rypsiä myös siitä. Ajoin lannoitetta vain osalle alaa, siinä ruis ei selvinnyt yhtä hyvin, tuli syksyksi liian reheväksi ? Nyt pelto on käsitelty glyfosaatilla ja odottaa suorakylvöä.


-SS-

Oletko puhunut rahtikylväjän hommiin? 

Ei satelliitti vieläkään tunnista syysvehnälohkoja kasvipeitteiseksi... Noo, onhan se paikoin vähän huonoa, mutta siltikin niin, oli lähdettävä kuvauskeikalle. Vieläkin näkyi sulamattomia lannoiteryynejä, vaikka joku väitti, että se parin millin tihku ne kokonaisvaltaisesti sulattaisi. Maa oli halkeilevaa ja kovaa kuin betoni, varsinkin hiesuinen savi. Ihan sai varoa, ettei taita nilkkaansa jossakin kovettuneessa multapaakussa. Kyllähän syysvilja tarvitsisi viikon sadejakson juuri nyt - sellaista ei vain taida olla näköpiirissä.

Monimuotoisuuskasvit, kuten riistapelto, täytyy säilyttää 15.9. asti. Hiukan höllennystä viime vuoden lokakuusta, mutta aika jämptille menee syysvehnän kanssa...

Maanparannuskasvien tuen saadaksesi lohkolla on tarvinnut olla viime vuonna ns tuotantokasvi. Maanparannuskasvit saa päättää 2kk:n päästä kylvöstä, joten ehdit hyvin syyskylvöille. Näitä erikoiskasveja kylvettäessä on tarkistettava myös viime vuonna käytetyt torjunta-aineet ja niiden jälkikasvirajoitteet. Itse kylväisin maanparannuskasviksi kuminaa - tekee ensimmäisenä vuonna syvän paalujuuren, eikä kasvata juurikaan maanpäällistä massaa, joten muokkaaminen maahan on helpompaa.

Valmiiden maanparannusseosten ongelma on, että niiden hinnat on keksitty niin korkeaksi, että kaikkine muokkaus- ja kylvötöineen tulee äkkiä avokesanto jo kannattavammaksi.

Olisi pitänyt silloin huhtikuun ensimmäisellä viikolla, kun pelto ei kantanut kuin saappaat, heitellä pari pikkusäkkiä apulantaa koeruuduksi. Nyt näkisi sitten aikaisen lannoituksen eron. Kyllähän tuo 8pv sitten tullut 3mm hieman orasta virkisti, mutta kyllähän nyt näkee eron niissä pelloissa, jotka ovat saaneet karjanjätöstä katkeamatta vuodesta toiseen kuorman paikkaansa. Toista se on niillä, jotka ovat säkkitavaran varassa, eivätkä pysty keksimään lanta-analyysiarvoja.

Kirppoja jos on, niin ohralla torjuntakynnys ylittyy, kun lehtien pinta-alasta on 1/2 syöty.

Joo, kyllä syysviljat tarvitsisivat nyt ihan kunnon sateet. Sama homma nurmilla. Mutta aikaikkuna kevätkylvösten kannalta hankala. Olisi saanut sataa jo aiemmin.

Sängen kun riipaisee auki, äestämään pääsee melkein puolta nopeammin kuin normaalina keväänä. Eikä kannata liian kauaa odotellakaan, sen verran lohkeilee sitä kovaa kokkaraa pinnasta. Muutenkin tuntuu, että kuivuminen on varsin nopeaa, varjoisat mettänrannatkin niin kuivia, etten muista milloin olisivat olleet yhtä kuivia samaan aikaan muun pellon kanssa. Syvemmällä maassa on vielä kosteutta, onneksi. Jyrääminen on vielä harkinnassa, saas nähdä, kuinka käy.

Viljan viljely on tätä nykyä niin kannattavaa hommaa, ettei kukaan vilja-aitan lähettyvillä harkitsekaan mitään nurmimoskaa. Asennevammaako?

Sänkeä kun kähjää auki, niin tuntuu, että onpa helposti muokkautuvaa savea - no onhan siinä sitäkin, mutta sitten on sitä kovaa kokkaraa. Varpajyrä on äkeessä, muttei ihan pieneksi silti mene. Ei mene hiesuinenkaan maa kertaäestyksellä tomuksi. Syysmuokatuista tuntuu tulevan multaa helpommin. Sänget eivät ole vuosikausiin muokkautuneet näin vaivalloisesti, onko niitä vuosikausiin näin paljon ollutkaan.

Ei ole vielä alkanut täysrähinä paikallisilla viljelijöillä. Joku on jo kylvänyt, mutta yllättävän hiljaista ollut. Pakko oli vähän sänkeä koettaa kähjätä, vähän hiesuisempi maa kyseessä, kovemmat savet saa vielä vähän odottaa. Ihan siksikin oli pakko vähän jotain touhuta, että saisi edes pienen sateen tulemaan... Jos nyt olisi ollut syysmuokattua, olisin äestänyt kylvökuntoon, mahdollisimman hienoksi tomuksi...

Mututuntuma on kylläkin, ettei mitään merkittävää sadetta tule ennen juhannusta.

Ei saa maanparannuskasvin tukea, jos on ollut viime kautena riistapeltona. Riistapelto ei ole ns tuotantokasvi.