mielenkiintoista. Mites sitten tämä patokynnys on toteutettu noin käytännössä. jollain oli poistoputki vaan jonkinverran korkeammalla kuin kuilun pohja. Kuitenkin jos tekee sananmukaisen kynnyksen niin millanen  kannattaa tehdä. Eli kuinka pitkä, pitääkö se olla jotenkin viistetty, jne.

Kynnysten hyöty häviää, jos eivät ole tiivitä.

Jos tekee min. 40 cm patoja, ei tarvitse kaatoa. Mitä enemmän saa negatiivista kaatoa, sen parempi on.

Kuilujen patokynnyksen on oltava vähintään 40 centtiä korkeita kuilun pohjasta. Patokynnyksen reunalta pääkuilun pohjaan on oltava vähintään 70 senttiä. Eli jos lähdetään tekemään syviä kuiluja n. 2 metriä, niin se vaatii rakennuspaikalta paljon! Joko isot maansiirto työt että saadaan tarvittavat vähimmäis syvyydet  kuiluihin tai sitten rakennuspaika kannattaa valita rinteeseen semmoiseen paikkaan missä ei tarvitse kauhesti massoja vaihdella ja niitä vaihdettavia massoja voidaan käyttää rakennuspaikalla täyttöinä.

Sitä minä en tiedä mitenkä toimii slalom ilman patokynnyksiä matalilla kuiluilla.

Serkku mihellä uudesnavetas slalom vaikeuksia on ollut kierron kans mutta ne käyttää pirun paljon kuiviketta että voi olla siinä syytä

Serkku mihellä uudesnavetas slalom vaikeuksia on ollut kierron kans mutta ne käyttää pirun paljon kuiviketta että voi olla siinä syytä

Menee aikansa kun betoni on imenyt itsensä täyteen vettä.

Jos tekee min. 40 cm patoja, ei tarvitse kaatoa. Mitä enemmän saa negatiivista kaatoa, sen parempi on.

Tästä hiukan tarkentaisin. Niille joilla ei ole lietelantakokemusta. Siis jos on 400-500mm kynnykset sillä päästään n30m patoväliin ilman suurempia riskejä et alkaa lanta "pohjaamaan". Toki on pidempiäkin. Kokemukseni mukaan -70/80 luvun navetoissa tehtiin aika säännönmukaisesti vastakallistusta ja oleellisesti matalampi kynnys (100-150mm, tai padotus, joka taas toinen juttu) Nykyisin ei niin tavallisia, johtunee yleistyneistä elementtikuiluista kun lementtien tekeminen on helpompaa kun kaikki samanlaisia ja kynnysversiot erikseen.

Suomeksi siis mitä korkeampi kynnys, sitä pidempi voi olla kuilu. Vastakallistus ajaa samaa asia kuin korkeampi vesitiivis kynnys. Kynnyksen pudotuspuolen tiputus tulee olla niin korkea että kuiluissa liikuvat laatat/paakut tippuu tai katkeaa eikä jää niin et toinen pää jää padonreunalle ja toinen lilluu massassa. 

Näin siis kuivalantahistorian omaaville, omana kommenttinani.

Paljonko pitää olla korkeuseroa navetan lattian ja lietealtaan pohjan välillä, että liete kulkee ilman pumppaamista?

Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.

1,5-2 m syvä kokooja ja 40cm kynnys jne...

Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.

 Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.

^ siihenhän sais custom rst sulku venttiilin 

Lainaus käyttäjältä: sommerfelt - 04.07.13 - klo:22:43

Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.

 Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.

Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana 

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 04.07.13 - klo:23:17

Lainaus käyttäjältä: sommerfelt - 04.07.13 - klo:22:43

Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.

 Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.

Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana 

Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun

Lainaus käyttäjältä: Ojala - 05.07.13 - klo:17:20

Lainaus käyttäjältä: Täpinäreiska - 04.07.13 - klo:23:17

Lainaus käyttäjältä: sommerfelt - 04.07.13 - klo:22:43

Ite tekisin nyt ritilän alapinnan ja lietesäiliön yläreunan samaan tasoon. Saa hyödynnettyä molemmat lietetilana. Itellä on pumppukaivo systeemiä ja sitte säiliö syvemmällä mitä ritilät. Liikkuu ilman kierrätystä kun tekee tarpeeks korkeat patokynnykset. Väh 40cm.

 Säiliö ei täyty. Kourujen paine ei riitä.

Säiliö vois olla vaikka 60cm ritilän pinnan tasosta vapaasti valuvassa ja matalakouru/shhalom sydeemisä 120 ritilän pinnasta alempana 

Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun

Kuulemma lehmiltä piti sahata sarvet etteivät puhko pärekattoa

Virheistäkö sä olet oppinu,vai joko alkaa Ojalan navetas liete liikkuun
[/quote]

Mitä, eikö liete liiku edes variolla pumppaamalla 

Kohtuullisella louhinnalla näyttäis saavan lietealtaan yläreunan metrin alemmas pihaton lattian tasosta, eikös sen pitäis valua ilman pumppua?

0-louhinnalla +3metriä alle päätykuilun