Sitä voisi kokeilla. Smillaa ja proximoa sekaisin. Päivät ovat aika lähellä toisiaan.

Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt. Kuulin et dimetoaattiakin olisi jossain kestänyt. Karmeeta jälkeä on

Kysymys kuuluu tosiaan täyttääkö sivuversot vielä pääversolta jäävän tilan ja satoa tulee. Mun ekat alkaa kukkia, pikkuhiljaa kun pääversotuhoja, mut nää pari viikkoo myöhemmin kylvetty on katuja. Tässä just täyttelen ruiskua. Avaunt, pari desiä decis megaa, zoomia ja sitoa kun ei oo silvet goldia.

Mistä se on lähtenyt tuo ajatus, että Avaunt tarttis vielä kiinnitteen kumppaniksi? Ei käyttöohjeissa ole mitään mainintaa kiinnitteestä.

Nyt petita lähti kasvuun.  On siellä matoja lehdillä ja ötököitä popsimassa kukkanupput.  Toinen ruiskutus nyt avauntilla jos ei tuu ukkosta.

Ja viereiselle lohkolle aijon kylvää syysrapsia.

Kävin ruiskuttamassa ja käänsin muutaman rypsin lehteä. Siellä oli etanoita!

Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.

Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..

Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.

Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa.  Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin  kiusaamassa.  Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.

Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.

Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.

-SS-

Tämä rypsin ja rapsin sekaviljely alkaa myös kiinnostaa, raitoina esimerkiksi. Olisko mahdollista, että pitkälle kehittyneet rypsit veisivät rapsikuoriaisten ohessa myös kaalikoin mielenkiinnon. Sitten kun munivat ja toukat kehittyvät ja koteloituvat, jäisi kolme-neljä viikkoa rapsille aikaa mennä lituvaiheeseen, jolioin taas kaikki systeemiset aineet ja vahvat pyretroidit ovat käytettävissä.

Helpoin asia olisi järjestää niin, että laittaisi vanerista väliseinän, ja sitten toiseen päähän kylvökonetta ne rypsinsiement, parista putkesta esmes. Sitten yksi tai kaksi luukkua kiinni, että jää selvä väli rapisn ja rypsin välille. Edestakaisin ajaessa olisi rypsiä vajaa  metri, ja kummallakin puolella väli ja loput rapsia.

Clearfield lajikkeitakin löytyy kumpaakin lajia.

-SS-

Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.

Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..

Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.

Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa.  Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin  kiusaamassa.  Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.

Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.

Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.

-SS-

Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen.

Joo tää oli provo

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.06.16 - klo:01:31

Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.

Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..

Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.

Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa.  Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin  kiusaamassa.  Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.

Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.

Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.

-SS-

Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen.

Joo tää oli provo

Tuo saattaa olla totisinta totta jossain vaiheessa, ikävä kyllä. Lueskelin noitten ötökkätainnutteiden myyntitekstejä ja erään purkin kyljestä jäi mieleen että käyttö 60 metriä lähempänä mehiläispesiä ainoastaan pesän omistajan luvalla. Meidänkin kylän eräs eturivin myöhäisen kylvön rypsimestari on järjestämässä koko kylän kattavaa mehiläispöntötystä, kyseli josko allekirjoittaneen peltoladon päähän saisi laittaa pönttöjä myöskin. Onneksi en tuolloin vastannut suorilta sekus pistätte... Tässä tapauksessa pitää mehiläispesän omistajan joko hyväksyä se että niitä aineita pitää saada käyttää koko rypsi/rapsi alalla tai sitten pistää ne pönttönsä muualle kuin sinne peltoladon viereen. Tietty jos ne mehiläiset oppii sotimaan kaalikoita ja kirppoja vastaan on tilanne aivan eri 

Ei tehoa oikeen mikään ihan varmuudella kuin avaunt.

Suolaa haavoihin. Taisin tehdä aikamoisen vahingon itselleni. Nyt lienee parasta, ettei käy lähelläkään rapsipeltoa ennen pahkahomeruiskutusta...

Pahkahomeesta tuli mieleen kalkkihome



Oletteko kukaan tehneet tästä havaintoja lähivuosina Itse en ole nähnyt yhtään 22 vuoteen.

Lainaus käyttäjältä: Köntys - 27.06.16 - klo:07:13

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 27.06.16 - klo:01:31

Se, että muitta mutkitta tartutaan dimetoaattiin, jospa ehkä toimisi, ja ruiskutetaan kaikilla mahdollisilla systeemisillä aineilla ja vahvoilla pyretroideilla jo alkanutta kukintaa, osoittaa sen, että ei myyntipäällysten teksteillä eikä Tukes rajoituksilla ole (eikä varmaankaan saisikaan olla) käytännön merkitystä, silloin kun viljelijällä on hätä sadostaan. Eivät nämä meikäläisen muutamat aarit ole ongelma, syökööt sitten, jos ei kuusi kännäruiskutusta riitä, mutta näin naapuriläänin rajalla yhdenkin noin 70 ha pellon, joka kaikki madonsyömällä rapsilla. Siinä on jo siemeniin ja kaikkiin erilaisiin Clamokseihin mennyt aika pitkä sentti. Varmasti viljelijä ruiskutta vaikka keskellä päivää, jos saa vaikutusta. Kopse käy mehilläispesien lentolaudalla kun pökertyneet pörriäiset eivät jaksa kuin pudota pesälle.

Suosittelisin, että kukaan ei erehtyisi ostamaan 2016 vuoden hunajaa, kyllä se puskiainen löytää sen muutamankin puoliksisyödyn kukan, vaikka päältä ei ole vielä kirkkaankeltainen se pelto..

Tästä asiasta on varoitettu muutamassa ulkomaisessa kirjoituksessa, että jos syysöljykasvien viljely yleistyy kevätöljykasvien rinnalla, ovat ensimmäiset sukupolvet tuholaisia valmiina hyökkäämään aikasisin kylvettyihin kevätkylvöisiin öljykasveihin, ja lopuksi sitten luomujen viivästettyihin kasvustoihin ja riistapeltoihin. Koko ajan on optimaalista murkinaa tarjolla.

Näin kävi Ruotsissa, sama tulee käymään eteläisessä Suomessa. Pohjanmaa on niin pitkällä ötökän lentää, että se ehkä muodostuu öljykasvien pääviljelyalueeksi, niin kuin tähänkin mennessä. Viimeksi vuonna 2013 Kaakkois-Suomen rapsisato tuhoutui. Useampaan kertaan 2008 - 2010 Uudenmaan läänissä vaivaa. Keskisatojen romahdus kertoo tästä oireesta, että sitä ei edes ole tunnistettu. Kukkii ensin, sitten ei. Luullaan, että sää pilaa kukinnan. Boorinpuuute. Rikinpuute. Ravinteiden puute. Väärä pH. Ihan mikä vaan muu, kuin harmittoman näköinen koiperhonen. Eikä ajatella, että ne miljoonat pienet vihreät toukat, jotka käyvät latvassa, mutta loikkivat vartta alas piiloon heti kun epäilevät jotakin uhkaa, niin nekö sen kukkavarren rujouttaa.  Ne muuten olivat tänään tosi vikkeliä, kun kävin  kiusaamassa.  Rapsikuoriainen köllii latvassa koko ajan, se kiinnittää huomion. Mutta niitä vihertäviä lieroja ei edes näy kaukaa, ja menevät ylös alas vartta, kun niitä vähän aikaa seuraa.

Kasvinsuojelulla on aivan säälittävää ajatella löytyvän pitempiaikainen ratkaisu, GMO muunnellut koiraat ja houkutuskasvit lienevät parempi ratkaisu. Tai sitten peltokanankaalin risteyttäminen rapsin kanssa, kuulemma kaalikoi iskee mieluimmin peltokanankaaliin, mutta siinä on jokin aine, joka hidastaa merkittävästi kaalikoin lisääntymiskiertoa. Etsiskelin jo netistä, saako siemeniä - ei näköjään. Eli pitää alkaa lisätä itse. Monimuotoisuuspiennar voisi olla sellainen, jonka kylvää jo edellisenä vuotena peltokanankaalille, jos tietää rapsilohkon. Myös lehtikaaliko se nyt oli, niin houkuttaa kaalikoita.

Sitten jos tuuri käy, on ötökkäparvien vaellusreitin syrjässä, niin voi tulla rock'nroll-sato hyvinkin, ilman mitään kasvinsuojelua.

-SS-

Onhan se toisaalta väärin, jos paikkakunnalla on esimerkiksi yksi mehiläistarhaaja, sen ehdoilla joutuu menemään kaikki kunnan viljelijät ja menettämään satonsa kestoörkkien suihin. Ja usein tuo mehiläistarhaaja on palkkatyönsä ohella mehiläisharrastelija. Se yksi harrastelijatarhaajahan vie niitä pönttöjä ympäri kuntaa, peltoaukeiden laidoille, joten kaikki viljelijät saa olla varpaillaan ton harrastelijan takia. Samanlaista toisten mailla loisimista kun porotalous, ja lailla suojattu. Maajussit joutuu käräjille heti jos yksikin yhdyskunta delaa, vaikka jussi suojelee omalla maallaan olevaa satoaan, laki on harrastelijatarhaajan puolella. Viljelijä joutuu korvaamaan harrastelijatarhaajalle menettämänsä tappiot oletetun huippuhunajasadon mukaan ja jalostetut rotumehiläiset. Lisäksi maajussi menettää sadon lisäksi ympäristötuen.

Joo tää oli provo

Tuo saattaa olla totisinta totta jossain vaiheessa, ikävä kyllä. Lueskelin noitten ötökkätainnutteiden myyntitekstejä ja erään purkin kyljestä jäi mieleen että käyttö 60 metriä lähempänä mehiläispesiä ainoastaan pesän omistajan luvalla. Meidänkin kylän eräs eturivin myöhäisen kylvön rypsimestari on järjestämässä koko kylän kattavaa mehiläispöntötystä, kyseli josko allekirjoittaneen peltoladon päähän saisi laittaa pönttöjä myöskin. Onneksi en tuolloin vastannut suorilta sekus pistätte... Tässä tapauksessa pitää mehiläispesän omistajan joko hyväksyä se että niitä aineita pitää saada käyttää koko rypsi/rapsi alalla tai sitten pistää ne pönttönsä muualle kuin sinne peltoladon viereen. Tietty jos ne mehiläiset oppii sotimaan kaalikoita ja kirppoja vastaan on tilanne aivan eri 

Joo, mulla on tosiaan pöntöt 20 metrin päässä rapsimaan rajasta. Jos ei tätä mehiläistarhaajaa olisi tällä seudulla, niin varmaan ajelisin huolettomammin aineita kasvustoon. Kyllä tää tosi paljon rajoittaa touhuamista, mutta kun ei kehtaa aina olla kieltämässä joka asiaa. Ehkä on sitten parempi, että luopuu tästä öljykasvihommasta, vehnän kanssa ei ole tällaisia ongelmia.

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Mitä nuo pajupuskat auttaa kirppa-, rapsikuoriais- ja kaalikoi-ongelmiin?  Ja tuosta houkutuskasvista... Tuota voikukkaa tuntui taas tänäkeväänä olleen valtateitten varret keltaisenaan, siinä houkutuskasvissa nuo kuoriaisinvaasiot vain pääsi moninkertaistumaan. Ja jos rypsiä sekoittaa rapsin sekaan, pääsee rapsille antamaan sen "viimeisen voitelun" pari viikkoa liian aikaisin, koska rypsi alkaa kukkaamaan aikaisemmin. Kirpoille ehkä auttaa sekoittaa vähän peittaamatonta siementä peitatun sekaan, josko ne kirpat söisivät sitten vain ne peittaamattomien taimet.

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Kyllähän pölyttäjät sinäänsä ovat tervetulleita rapsi ja rypsikasvustoon, mutta ainakin toistaiseksi on mielelestäni enemmän rajoittavia tekijöitä kuin niitä positiivisia puolia. Heti kun löytyy yhtä luotettavia ja tehokkaita keinoja tuholaisten varalle olen täysin valmis luopumaan niistä helkkarin kalliista aineista. Ja luulema ettei niistä pölyttäjistä olisi tänä(kään) vuonna ollut hyötyä jos kaalikoit ja kirpat olisivat saaneet mellastaa mielinmäärin pellolla. Ei siellä kukinnan aikaan enää olisi ollut mitään kukittavaa...

Outoa ajattelua erityisesti öljykasvien kasvattajilta, jos harmitellaan mehiläisrajoituksia. Mitä eroa itse asiassa on, jos satoa tulee 500 kg/ha, koska kuoriaiset ja koit ovat syöneet kasvit, tai että jos satoa tulee 500 kg/ha, koska pölytys on epäonnistunut pölyttäjien puutteen vuoksi? No ehkä aktiivinen ruiskuttaja menettää vielä enemmän ehkä turhien ruiskutusten vuoksi. Olen aikoinani itsekin kokeillut. 6 ruiskutusta eri ötököitä vastaan. Satoa tuli kyllä välttävästi verrattuna naapurin kahteen ruiskutuskertaan, mutta taloudellisesti tuli kyllä pahasti takkiin. Uskoisin minäkin toimivimman ratkaisun löytyvän houkutuskasveilla, ja ehkä myös luontaisilla vihollisilla. No olen luomussa, mutta ehkä jollain aikataululla voimme oppia keinot luonnollisempaan torjuntatapaan, opetamme sitä sitten mielellämme teille kemiallisille viljelijöille. Esimerkiksi paju on todettu hyväksi ruokalähteeksi kimalaisille ja ilmeisesti mehiläisillekin alkukeväästä, kun muuta kukkivaa ei vielä juurikaan ole. Ehkä kannattaisi antaa osan ojien penkoilla ja metsänreunoissa kasvavien pajujen kasvaa, eikä hävittää totaalisesti.

Paju ja voikukka ovat tärkeimmät pölyttäjien ravintokasvit keväällä. Ehkä luomurypsilän kannattaisi tosiaan jättää osa pelloista pajuille, kuten jo huomaamattaan tekevätkin