Jos kerääjäkasvien viljelyä ei kannata tehdä ulkokultaisesti vain muotovaatimukset täyttävästi; perusteena kerääjäkasvin todelliset  hyödyt, niin silloin se kannattaa ottaa käyttöön myöa ilman ympäristökorvausta, ja ajoittaa ja toteuttaa optimaalisesti oman mielen mukaan, vaikka sitten monivuotisena...

-SS-

Kyllä, kerääjäkasveja kannattaisi pitää kierrossa mukana.
Se mitä tuossa aijemmin tarkoitettiin on se, että ei kannata pelkästään tuentakia tuohon ryhtyä. Eli joko kunnolla ja siitä saa sen tuen, mitä se sitten sattuu olemaankaan tai sitten antaa vaan olla. Maailmalla on kylvökoneita jopa puimurin pöydäntakana jolloin saadaan siemen siihen pahnakerroksen alle. Pikku pneumalla tämä olisi aika helppo toteuttaa, mutta kuten todettua aika pieni on tuo kylvöikkuna satokasvin perään. Kuitenkin ruistakin voidaan kylvellä pitkälle syyskuuhun, niin luulisi sieltä nopeakasvuisen heinänkin pukkaavan. Tuosta johtuu se päivämäärä ihmettely. Toisaalta taas vaikka 15. 9. voisi olla jo jotenkin perusteltavissa?

Valkoapilan TOS viljely varmaan on melko haastavaa, toisaalta noin 1ha siemenviljelys riittää 100 ha kerääjäkasviviljelyyn. Pitää vaa kehittää sopiva korjuuketju jonkun 300 kg:n keruu toisaalta saattaisi mennä perinteisenä käsityönä.

Maatalousministeriön siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta mutta se löytyy myös netistä. Nuo vanhat Tammiston siemenjalostuksen aikuiset ohjeet ovat aivan toimivia edelleen. Ehkä rikkaruohojen torjunta on edennyt kitkemisestä ja haraamisesta helpompaan suuntaan. Olisikohan joillakin taloilla apilahiertimiä vielä jäljellä ?

-SS-

siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta

Äkkiseltään syntyi päänupissa vähän outo mielleyhtymä...

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 18.01.15 - klo:20:32

siemenviljelyoppaan kaivoin isän arkusta

Äkkiseltään syntyi päänupissa vähän outo mielleyhtymä...

Semmoinen matka-arkku. Sota-ajan tavaraa ja 1920 -1956 kirjallisuutta. Mm mehiläishoidon oppaita maatalouden pikkujättiläinen  sota-ajalta lähinnä...

Aika hyvin pärjäilisi niillä opeilla paitse DDT ei enää voi käyttää 

-SS-

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

Mun mielestä mitä järkeä tuota on muokata syksyllä se ideahan siinä just on, että kerää ravinteita varsinaisen satokasvin jälkeen. Ja ainakin etelän talvet ovat sellaisia, että eivät ole alkaneet kunnolla edes tammikuussa.
Ainoa, että muokkaus syksyllä olisi mahdollista jos kylvää syyskasvia, mutta lokakuun alussa nyt ei kylvetä kuin korkeintaan vehnää.

Olisiko ehdot pitänyt muotoilla jotenkin näin, että mikäli peltoon ei kylvetä syysviljaa peltoa ei saisi muokata syksyllä ja kylvää saisi puinnin jälkeen. Jos taas kylvää syyskasvin kerääjä kylvettävä viimeistään kesäkuussa ja muokata saa heti kuin tarpeellista syyskylvöä varten.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 19.01.15 - klo:06:16

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

Mun mielestä mitä järkeä tuota on muokata syksyllä se ideahan siinä just on, että kerää ravinteita varsinaisen satokasvin jälkeen. Ja ainakin etelän talvet ovat sellaisia, että eivät ole alkaneet kunnolla edes tammikuussa.
Ainoa, että muokkaus syksyllä olisi mahdollista jos kylvää syyskasvia, mutta lokakuun alussa nyt ei kylvetä kuin korkeintaan vehnää.

Olisiko ehdot pitänyt muotoilla jotenkin näin, että mikäli peltoon ei kylvetä syysviljaa peltoa ei saisi muokata syksyllä ja kylvää saisi puinnin jälkeen. Jos taas kylvää syyskasvin kerääjä kylvettävä viimeistään kesäkuussa ja muokata saa heti kuin tarpeellista syyskylvöä varten.

Pitää muistaa että herran pelko on viisauden alku, et ei sitä voi niinku järkiperäisesti ajatella noita tukihommat, muuten ei olis enään herran pelkoa...
Jos lukasee noita arvailuja ja esityksiä mitä herraskaiset kirjuutellu juumassin pään menoksi tulevaksi 5v. Kaudeksi, niin onko koko touhussa järkeä???
Se on muuten kunnon vanhan ajan meininki ku on 5v. Kaudet ja leimaa ja lippua ja lappua pitää täyttää niin p.......sti, että joku eugeni tuloo sitte kaikille tasapuolisesti ja yht aikaa. Enään ei puutuko kk valtion kustantama vodkapullo joka jampalle.
taitaa jäädä maksun puolelle, jos joutuu laittaa huiskia ym. Et saa kylvettyä kerääjät peltoon. Meinaan tuosta hyödystä,et jos kylvää myöhäisimpään sallittuun aikaan ja kääntää heti ku mahdollista, niin onko järkevää, maassa tuskin ehtii tapahtua kovin mullistavia tuona aikana.

Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet?  ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira,  jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.

Ei tietenkään kannata kerääjäkasvimielessä kylvää keväällä niitä, jos aikoo kylvää syysviljan. Eihän siitä silloin maksetakaan. Itse kuitenkin laitan torjuakseni luomussa rikkoja ja myös muiden hyötyjen (ehkä oletettujenkin) vuoksi. Itsellä menossa testi, miten käy kun kylvää timoteitä ja apilaa rukiille aluskasviksi jo syyskylvön yhteydessä. Silloin voisi seuraavalta syksyltä nostaa vielä kerääjäkasvipalkkion.

Tuolla aikarajoituksella tietysti haetaan sitä, ettei kerääjäkasveista tulisi näennäistoimenpidettä. Toki parasta olisi, että se muokataan vasta keväällä. Siksi kerääjäkasvit sopivat minusta erityisen hyvin suorakylväjille ja kevätkyntäjille. He saavat toimenpiteestä selvästi parhaan hyödyn. Itsellä haasteena keksiä keino, millä saisi rikat pysymään kurissa pelkällä kevätmuokkauksella. Tässä voisi kerääjäkasveilla olla tärkeä merkitys.

Eikö käytännössä ole helpin vetäistä vain lautasella puintitappiot itämään? Ja pistää vaikka pikkuviskalla raiheinää sekään.

15.8 on sikäli ymmärrettävä raja, että jos muokkauksen voi aloittaa 1.10, niin ehtisi edes vähän kasvaa. 15.9, ehtisi kasvaa vain pari viikkoa. Jos aikaraja olisi myöhempi, tulisi todennäköisesti pakko säilyttää kasvusto kevääseen asti.

Voi kai tuon noinkin ajatella. Oikeastaan en keksi mitään syytä miksi vaivaisi itseään noilla kylvöillä ja muokkaisi syksyllä. Siinä menettää oikeastaan kaiken mitä tuo kerääjä voi onnistuessaan tarjota. Mutta jos tuo päivämäärä kikkailu on siksi, että sillä saadaan tuo kerääjä syystoimenpiteeksi ja kasvipeitteisyys talvitoimenpiteeksi, eikä ne näin ollen toisiaan kumoa niin sitten siinä on tavallaan vedetty kotiinpäin. Tuntuu kyllä uskomattomalta jos näin olisi...

Itsellä menossa testi, miten käy kun kylvää timoteitä ja apilaa rukiille aluskasviksi jo syyskylvön yhteydessä. Silloin voisi seuraavalta syksyltä nostaa vielä kerääjäkasvipalkkion.

Itsellä on myös testi, heinälaji on Apera spica-venti . On orastunut mukavasti, kun ruismaa tuli jään alta esiin. Olisiko riittävä tiheys ? Viherpeittävyys sängellä on erinomainen, lisäksi itsekylvää elokuun alkupuolella uutta orasta juureen. On todella sitkeä, ei tarvitse ostaa uutta siementä, vaikka kyntääkin.

Nyt vaan tarvitsee tietää, onko kerääjäkasviksi hyväksyttyjen heinälajikkeiden joukossa. Olisi kiva yllätys, tietämättään oikeaa rahakasvia kasvattaneensa. Kuvan alalla ainakin kahdeksan orasta.



-SS-

Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet?  ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira,  jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.

Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ? Jonkun vaaksanpituisen piipan massa on kyllä sen verta vähäinen, että menee mittaustarkkuden alapuolelle todennettava vaikutus. Eli vaikutus on omasta motivaatiosta kiinni, sen on sitten huomaavinaan seuraavana vuonna, jos haluaa sen huomata. Ah kyllä tuli ainakin säiliöllinen enempi tältä pellolta, juu ja oli parempaa viljaakin.

Silti vuosien väliset erot voivat olla ylikin 2000 kg/ha, rukiilla jopa 4000 kg/ha, yksinkertaisimmillaan säiden ja sadekuurojen osumisesta kiinni. Niillä alueilla, joilla kuivat ja kosteat vuodet vaihtelevat voimakkaasti, peittyy jokin kerääjäkasvin vaikutus kohinaan. Se hyöty ravinnetasetoimenpiteestä oli, että osaa suhtautua omien viljelytoimenpiteiden vaikutukseen enemmän järjellä kuin haihattelemalla. Mutta se 100€ tukirahaa on selvää seteliä vuodesta riippumatta.

Jos ei muuta hommaa kesäksi ole, niin marssii pellot läpi kampea pyörittäen. Kyllä siittä palkan saa, ja kesän aikana ehtii melkoisen aukean kylvää, eikä ole iso investointi satasen tulolle, semmoinen kampi. Meillä semmoinen olisi jo valmiiksi ollut, mutta heitin roskikseen juuri pari vuotta sitten kun rotta söi puuosat sekä sen pussin. Kyllä meillä sillä heinänsiementä viskottiin. Joskus ihan pienenä siilattiin heinäladon pohjalta siementäkin, sitä oli lattialla yllättävän paljon.

Alopinsiementä en ole keräillyt, äitini on sitäkin hommaa tehnyt 30-luvulla  ja 40-luvun alussa, pussi kaulassa ja puntarpään päitä riivittiin sinne. Tarkoitus olisi itse mennä ojanpyörtänöitä tsekkaamaan, jospa saisi kerääjäkasvikokeita silllä tehdyksi. Isolla talkooporukalla hyvinkin pari säkillistä keräisi päivän aikana ? Pitääpä käydä haastattelemassa mammaa.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 19.01.15 - klo:09:28

Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet?  ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira,  jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.

Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ?

-Lyhennys-

-SS-

Eiköhän selvimmin nuo kerääjän edut tule esille muistelemalla niitä kertoja, kun (naapurin) syysvilja tuhoutui talvella ja  jostain syystä näytti maa murenevan risukarheen alla mukavaan kylvökuntoon? Nämähän ovat se selkeä puoli, nuo tukihommat sitten arpoo ihan tulkinnan ja tulkitsijan mukaan. Jos ei sitten itse ole tulkki.

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 19.01.15 - klo:17:10

Lainaus käyttäjältä: Tupajumi - 19.01.15 - klo:09:28

Mikä järki on kerääjäkasvin keväisessä kylvössä, jos aikoo syysviljaa kylvää? Kyllä kai se pääkasvi ne ravinteet ottaa käyttöönsä ja syysvilja käyttää jäljelle jääneet?  ja muutenkin, eikö ihanne olis se, että joka tapauksessa se pääkasvi tehokkaasti käyttää kaikki ravinteet mitä irti saa? On siis kerääjäkasvi ikään kuin koira,  jolle annetaan ruokailun jälkeen pöydästä tähteeksi jääneet ruuat.

Keskustelu menee aina hakoteille, jos aletaan keskustelemaan, mitä MUUTA hyötyä itse toimenpide antaa kuin sen 100€/ha korvauksen ?

-Lyhennys-

-SS-

Eiköhän selvimmin nuo kerääjän edut tule esille muistelemalla niitä kertoja, kun (naapurin) syysvilja tuhoutui talvella ja  jostain syystä näytti maa murenevan risukarheen alla mukavaan kylvökuntoon? Nämähän ovat se selkeä puoli, nuo tukihommat sitten arpoo ihan tulkinnan ja tulkitsijan mukaan. Jos ei sitten itse ole tulkki.

Joskus harrastettiin syyskyntöjen jälkeen tasausäestystä. Keväällä äestys oli helppoa, maa kosteampaa ja pintakokkareet olivat murentuneet. Kasvustossa näkyi huomattavan hyvänä orastumisena. Mäkipelloilla kuitenkin huomattiin se sama riski kuin nykyisillä kevytmuokatuilla, keltainen velli lähti liikkeelle talvisateissa.

Tuo murenevuus siis tulee esimerkiksi suorakylvön sivuvaikutuksena ihan itsestään.

-SS-