Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.09.09 - klo:07:49

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 24.09.09 - klo:22:19

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 24.09.09 - klo:13:58

Hitto on  helppoa.

Paljonkos on heittoa rehunäytteissä  vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin.  yllättävän paljon.

Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.

Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.

Tuohan on ihan pakko hankkia! Ja on varmaan kalibroitu tuoreelle sekä esikuivatulle säilörehulle, oljelle, heinälle  ja appeelle!

mikä järki tuossa on ku artturi analyysi maksaa vain muutaman kympin ja viljavuuspalvelu varmaan analysoi myös valmiin appeen..

Lainaus käyttäjältä: Arska - 25.09.09 - klo:10:30

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 25.09.09 - klo:07:49

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 24.09.09 - klo:22:19

Lainaus käyttäjältä: viiri45 - 24.09.09 - klo:13:58

Hitto on  helppoa.

Paljonkos on heittoa rehunäytteissä  vaikka samasta rehusta näytteen ottaakin.  yllättävän paljon.

Helppoo ku appeen teko. Sillä rupesin kyselemään yksinkertaista kuiva-aineen mittausmenetelmää, sais edes jonkun selkeän faktan, josta vois miettiä asioita eteenpäin.

Keenan -tiloille on välitetty niitä lämpölampulla kuivaavia ka-mittareita. Markkinoilla on myös laite jolla voi tehdä säilörehuanalyysin ihan itse muutamassa minuutissa. Tämä kone maksaa jotain 18000€ +alv.

Tuohan on ihan pakko hankkia! Ja on varmaan kalibroitu tuoreelle sekä esikuivatulle säilörehulle, oljelle, heinälle  ja appeelle!

mikä järki tuossa on ku artturi analyysi maksaa vain muutaman kympin ja viljavuuspalvelu varmaan analysoi myös valmiin appeen..

Nii-in . Tätä samaa yritän tälle Jorahalle sanoa.

Nähtävästi kannattavuus on liian hyvä, jos tuollaisia hommataan. 

Lainaus käyttäjältä: Vastaranta - 24.09.09 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: JoHaRa - 24.09.09 - klo:08:02

Energiasta... Osa kertyvästä energiasta on ns. "paperienergiaa", joka näkyy lähinnä rehufirmojen esitteissä.

Tarkotatko sitä Raision ihmekonetta, joka valmentaa kaurat niin timmiin kuntoon että energiaa löytyy vaikka muille jakaa. Vissiin se on sama masiina, kun puristaa rypsiin lisää valkuaista 

En tiedä mikä se kone on jolla rehujen energia-arvo nostetaan. Mutta se näkyy olevan kaikilla täysrehutehtailla. Vissiin viljan kypsennys ja valmentimet nostavat viljan jo muutenkin liian sulavan tärkkelyksen sulavuutta ja näin saadaan muutama prosentti lisäenergiaa. Paperille siis. Naudoille tästä ei ole mitän hyötyä, mutta rehureseptien suunnittelussa ihan valtava ero.

Mutta rypsin valkuainen voidaan nostaa oikeasti. Lämpökäsittely poistaa öljyä joten valkuaisen osuus rehussa kasvaa.

Kylläpä oli tuo JoHaRan kirjoituksen ensimmäinen kappale asiaa ja viimeisen päälle. Mutta tuo toinen kappale rypsin valkuaisen nostosta palautti asiantuntemuksen takaisin maan pinnalle. Vai että rypsin olemassaoleva valkuaispitoisuus voidaan nostaa... Ja vieläpä oikeasti... On tainnut olla erään pörssiyhtiön agentti pirtin pöydän päässä istumassa...

Rypsi on rypsiä ja sillä selvä. Tietenkin sillä on eroa, onko rypsi rouheena vai puristeena. Puristeen hyödyt voi jokainen katsoa MTT:n rehutaulukot -kirjasesta, jos sattuu kiinnostamaan.

Kylläpä oli tuo JoHaRan kirjoituksen ensimmäinen kappale asiaa ja viimeisen päälle. Mutta tuo toinen kappale rypsin valkuaisen nostosta palautti asiantuntemuksen takaisin maan pinnalle. Vai että rypsin olemassaoleva valkuaispitoisuus voidaan nostaa... Ja vieläpä oikeasti... On tainnut olla erään pörssiyhtiön agentti pirtin pöydän päässä istumassa...

Rypsi on rypsiä ja sillä selvä. Tietenkin sillä on eroa, onko rypsi rouheena vai puristeena. Puristeen hyödyt voi jokainen katsoa MTT:n rehutaulukot -kirjasesta, jos sattuu kiinnostamaan.

Lämpökäsittely muuttaa kyllä rypsin koostumusta. Käyttökelpoinen proteiini lisääntyy, raakavalkuainen sinänsä ei muutu. Käsittelyn hinta vaan ei taida olla hyödyn arvoinen. Ja rasvan poistaminen rypsistä nostaa taatusti lopputuotteen raakavalkuais%, kysehän on matematiikasta. Valkuaisen absoluuttinen määrä ei tietenkään muutu.

Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.

JA... Onhan 18000 € jostain NIR-koneesta aika paljon. Olenko usuttanut jotakuta sellaista ostamaan... Mutta JOS minulla OLISI iso karja ja haluaisin siirtyä koko ajan kohti parempaa ruokintaa niin voisin itse henkilökohtaisesti olla kiinnostunut hankkimaan tuollaisen koneen kimppakäyttöön. Kyllä se maksaisi itsensä takaisin parantuneena ruokintana ja tulisi ainakin otettua tarpeeksi näytteitä. Maalla käytetään rahaa turhempaankin..

Onhan Artturikin "ihan kiva" arvio karkearehun teoreettisesta sisällöstä jos näytteen vaan viitsii ottaa ja vielä järkevästä paikasta.

Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.

JA... Onhan 18000 € jostain NIR-koneesta aika paljon. Olenko usuttanut jotakuta sellaista ostamaan... Mutta JOS minulla OLISI iso karja ja haluaisin siirtyä koko ajan kohti parempaa ruokintaa niin voisin itse henkilökohtaisesti olla kiinnostunut hankkimaan tuollaisen koneen kimppakäyttöön. Kyllä se maksaisi itsensä takaisin parantuneena ruokintana ja tulisi ainakin otettua tarpeeksi näytteitä. Maalla käytetään rahaa turhempaankin..

Onhan Artturikin "ihan kiva" arvio karkearehun teoreettisesta sisällöstä jos näytteen vaan viitsii ottaa ja vielä järkevästä paikasta.

pitäähän tohon koneeseekin näyte viitsiä ottaa + viittiä puhdistaa + kalibroida

Joo, rypsirouheessa öljyä on edelleen 4-6% mutta lämpökäsitellyssä lähellä nollaa. Eli tällöin kuiva-aineesta laskettuna valkuainen nousee. Olkoon matemaattista kikkailua tai ei. Mutta näin se vain menee. Samalla OIV nousee kuten AD tuossa mainitsi.

Tuohan on selvä asia, suhteellinen osuus nousee, mutta absoluuttinen ei. Mutta kun se tosiasia tuntuu kääntyvän välillä mitä ihmeellisimpiin tarinoihin, kun sitä kertoo agentti...  Lehmähän toimii pötsimikrobiston kautta, joka tuottaa maitoa jopa ureasta ja sanomalehdestä... Siis kärjistetysti sanottuna, ettei kukaan ala saivartelemaan 

Jos lehmä osaisi lukea, niin osaisiko se lypsää paremmin rehulla, jonka ry-arvo olisi korkeampi kuin verrokin??? 

No onhan siinä absoluuttisestikkin enemmän valkuaista/ kuiva-aine. Eipä tämä käsittely tietysti valkuaista lisää, mutta sen pitoisuus jäljelle jääneessä rehussa on suurempi. Käytännössä lämpökäsiteltyä rypsiä voi ruokkia noin 15% vähemmän kuin käsittelemätöntä saadakseen eläimeen saman OIV-kertymän.

Ja terminologiaa. Kun käytän täällä sanaparia "lämpökäsitelty rypsi" niin tarkoitan oikeasti lämpökäsiteltyä tavaraa. Kuten esim. ExPro-nimellä joskus myytyä. Salmonellan ehkäisyyn käytettävä lämpökäsittely on eri juttu.

Puriste... ihan "kiva" asia vähän käytettynä. Ongelmana tuossa on korkea öljypitoisuus joka aiheuttaa karmeitä pötsiongelmia korkeina pitoisuuksina. Puristeessa on kyllä paljon energiaa  Lieneekö sitten kovin käyttökelpoista.

Ry-arvo on aika naurettava suure. Se ei huomioi säilörehussa fermentoitumisen myötä syntyneitä maitohappoja energialähteenä ja siksi kaiketi muurahaishapoilla on niin suuri osuus säilöntäainemarkkinoistakin. Hapot kun säilövät rehun suurinpirtein sellaisena kuin se korjataan, entsyymi ja maitohappobakteerit taas edesauttavat fermentoitumista. Sillä onko säilörehu muurahais- ja maitohappopitoisuus 35g/kgka tai 75 on valtava ero tuotannossa, mutta rehuyksikkömäärä kuiva-ainekilossa on sama.

Tuo on asiaa. Rehun käyminen kannattaa siirtää naudan mahoihin, odotankin että mullikat alkavat kasvaa paremmin kun siirryin noihin säilönta-aineisiin.

Nostetaanpa asiaa ylös.

Onko kukaan laskeskellut energiakorjattua maitomäärää jaettuna syödyllä kuiva-ainekiloilla ja millaisia hyötysuhteita löytyy? Ameriikanlehdistä löytyy huikeita hyötysuhteita, Posilacilla kiristettyjä. Ilmankin pitäis päästä 1.5 maitokilon tuntumaan per ka-kilo. Samaa näyttäs wanha matulaskelman, kun 0.68 ry-tä on käytetty maitokiloa kohden erillisruokinnan aikana. Miten tähän ja tästä yli päästään appeella?

Tuo laskenta on osana Keenanin neuvonnassa. Parhaat tulokset ovat 1.68 kiloa maitoa kilolla kuiva-ainetta. Suomen keskiarvo erillisruokinnassa siis jotain 1,32 kg maitoa/kgka ja apetiloilla noin 1,20.

Minä tiedän miten tuohon päästään, mutta se tieto ei kuulu listaan "ilmaiseksi kierrätettävät vanhat ajatukset"  Homma perustuu hyvään suunnitteluun ja oikeaan kuiva-aineen koostumukseen. Suunnittelu alkaa naudan syntymästä ja jatkuu katkeamatta kunnes lehmä jostakin syystä poistetaan. Eläimen hyötysuhde paranee ja mahdollistaa paremmat tulokset.

Jenkeillä on kyllä käytössä myös mukavia pikku kemikaaleja joilla lehmän tuotantoa voidaan ohjailla aika kivuttomasti.