Ja sitten oli se linjanäytteenotto - 1 näyte jokaista 10 ha kohti, ja 3 vuoden välein.
LHP/kesannot ei tartte näytettä.
Ainakin norminäytteenotossa - jos on sitoutunut ympäristötukeen - on otettava näyte kaikilta peltolohkoilta, olivat ne sitten tukikelpoisia tai ei, viljelykasvi ei vaikuta (paitsi puutarhakasvit erikseen).
Petri
Joo, tuo on kyllä huonosti tunnettu mutta ajaa ympäristötuessa asiansa...
Maa- ja metsätalousministeriön asetus
3 §
Näytteenotto
Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvän näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä. Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Peruslohkoista, jotka ovat enintään 0,5 hehtaarin suuruisia, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa kahta peltohehtaaria kohti
. Linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi, näytteenoton tiheydeksi riittää yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti.Ja sitten niistä mistä ei tartte ottaa...
246/2009
2 §
Viljavuustutkimus
Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista ja hoidetuista viljelemättömistä pelloista, joita ei lannoiteta, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Sellaisilta pelloilla sijaitsevilta erityistukisopimuksiin sisältyviltä aloilta, joille ei makseta ympäristötuen perustoimenpiteiden tukea, ei tarvitse tehdä viljavuustutkimusta. Viljelemättömistä pelloista sekä viljelijän hallintaan tulevista pelloista, joista ei ole voimassa olevaa viljavuustutkimusta, on kuitenkin otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely aloitetaan. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta.