Agronet
Keskusteluaiheet => Kasvintuotanto => Aiheen aloitti: seegeri - 20.03.19 - klo:17:55
-
Joko
-
Joko
Jo
-
Ei ihan vielä, mutta kauhea into on. Ei meinaa saada pidettyä aisoissa.
(https://media1.tenor.com/images/fe5883378405fd1ae4ffdb6428509ff2/tenor.gif?itemid=3540693)
-
EI..
-
Ei.
-
Miks pitäis, vielä liian kylmää seisoskella lajittelijan vieressä. Sen muutaman päivän homman ehtii tehdä nykyistä lämpimämmilläkin ilmoilla.
-
Ei pyöri kun ei oo peittausaineet vielä tullu. Ja on niin kylmäkin.
-
Lajiteltu jo viime vuoden puolella. Ei lajittelijan vieressä tarvitse jatkuvasti olla. Riittää kun kerran tunnissa käy katsomassa että kaikki on niin kuin pitääkin.
-
Lajiteltu jo syksyllä puintien jälkeen.
-
Lajiteltu jo syksyllä puintien jälkeen.
Tuossa olisi järkeä lajitella jo syksyllä. Se edellyttäisi viljan myyntiä jo syksyllä, että lajitellut viljat mahtuu siiloon. Itsellä lajittelen keväällä ne viljaerät jotka eivät mahdu rekkojen kyytiin. Ja lajittelun jälkeen teen sertisiemen ostokset. Nähtäväksi jää minkälaista kuivan kesän sertisiementä sieltä tulee, olen jo tilannut ne..
-
Lajiteltu jo syksyllä puintien jälkeen.
Tuossa olisi järkeä lajitella jo syksyllä. Se edellyttäisi viljan myyntiä jo syksyllä, että lajitellut viljat mahtuu siiloon. Itsellä lajittelen keväällä ne viljaerät jotka eivät mahdu rekkojen kyytiin. Ja lajittelun jälkeen teen sertisiemen ostokset. Nähtäväksi jää minkälaista kuivan kesän sertisiementä sieltä tulee, olen jo tilannut ne..
Itsellä siemenillä varattu tietyt siilot, mihin siemenet puinneista suoraan menee.
Sitten kun lajittelu alkaa, otan siilo kerrallaan lajittelijan siiloon tavaran. Ja lajitteliasta takaisin siiloon. Ei tarvi kyttää koska siilo on täynnä.
-
Viime vuoden 2018 sato oli silmämääräisesti ja aistinvaraisesti arvioiden kuivaa, homeetonta ja tauditonta.
Voisiko/kannattaisiko tehdä johtopäätös että kylvösiemenen peittaus on nyt tarpeetonta? Mitä laboratorioiden tutkimustulokset
näyttävät?
Olin kerran 1990 luvulla mukana tilan oman kylvösiemenen tutkimuksessa. Vastaus oli että näyte on puhdas ja peittaus on tarpeeton.
Torjunta-aineiden käytön edellytyksenä on että perustuu todettuun tarpeeseen. Varmuuden vuoksi ei torjunta-aineita saa käyttää.
-
Viime vuoden 2018 sato oli silmämääräisesti ja aistinvaraisesti arvioiden kuivaa, homeetonta ja tauditonta.
Voisiko/kannattaisiko tehdä johtopäätös että kylvösiemenen peittaus on nyt tarpeetonta? Mitä laboratorioiden tutkimustulokset
näyttävät?
Olin kerran 1990 luvulla mukana tilan oman kylvösiemenen tutkimuksessa. Vastaus oli että näyte on puhdas ja peittaus on tarpeeton.
Torjunta-aineiden käytön edellytyksenä on että perustuu todettuun tarpeeseen. Varmuuden vuoksi ei torjunta-aineita saa käyttää.
Monena vuonna menty ilman peittausta. Tautiainetta sitten kasvustoon jos kasvusto on siinä vaiheessa sen näköinen, että potentiaalia on. Yhtenä vuonna sitten peitattiin kaikki no vuosi sattui olemaan 2017 ja se nyt meni penkin alle muutenkin, että vertailua ei ole. 2018 oli sitten jo päätös luomuilusta (lusmuilusta) niin ei enää jaksanut panostaa. Kuivana vuonna tuuppasi sitten keskimäärin sellasen 4 tonnin sadon läpitte. Ei tietysti pärjää Agronetin sadoille, mutta eipä ole hömppiäkään kuin promille luokkaa..
Eikä pyöri lajittelija vielä. Ekaksi täytyisi aurata piha ja seuraavaksi siirtää vehnät lajittelijan siilosta johonkin ja sitten voisi aloittaa.. Ei paljon lajiteltavaa kun paljon nurmea kasvamassa. Eikä taida oikein välttämättä tarvettakaan olevan. Vehnä ja papu pitäisi erotella toisistaan, jos ei sitten yleinen lupa pätkähdä voimaan. Silloin voisi kylvää tavanomaisia ja säästää sv1:set parempaan ajankohtaan...
-
Vähän käy kateeksi luomuviljelijöitä. Me tehoviljelijät aloitamme jo keväällä myrkkyjen kanssa lutrailun, se jatkuu pitkin kesää rikka ja tautiruiskutuksilla, syksyllä vielä glyfotukset. Ja koko ajan olemme siinä uskossa että tämä on ihan välttämätöntä, koska panosfirman kasvuohjelmapäällikkö niin vakuuttaa.
-
Kun olen käynyt puimassa isännällä joka viljelee yksipuolisesti pelkkää vehnää, ruiskuttaa keväällä pelkkää mcpa:ta, välillä syksyisin glyfoa. Niin kyllähän on ollut vaan surkiat kasvustot vuodesta toiseen.
Jännä nähdä jos joskus itse viljelen noita maita niin mikä on ero kun vähän viitsii panostaa.
-
Kun olen käynyt puimassa isännällä joka viljelee yksipuolisesti pelkkää vehnää, ruiskuttaa keväällä pelkkää mcpa:ta, välillä syksyisin glyfoa. Niin kyllähän on ollut vaan surkiat kasvustot vuodesta toiseen.
Jännä nähdä jos joskus itse viljelen noita maita niin mikä on ero kun vähän viitsii panostaa.
Kaikki rohkenee epäillä että sille isännälle jää kuitenkin aika mukavasti viivan alle ,paitsi sinä kuitenkin otat ne rahat puinnissa siltä pois ;D
-
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.
Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.
https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf
-SS-
-
Lajittelijat pyörii,jositävää siementä on. Serti siemenen hinta pistää miettimään.
-
Lajittelijat pyörii,jositävää siementä on. Serti siemenen hinta pistää miettimään.
Syksyllä sai viljasta ennätys hintaa, jopa 100e/t keskimäärästä parempaa hintaa.
Nyt sertisiemen sen 80-100e/t normaalia kalliimpaa.
-
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.
Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.
https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf
-SS-
Olen seurannut yhtä peltokokonaisuutta, joka on ollut syysviljalla jo niin monta vuotta, että en edes muista koska on ollut jotain muuta. Kasvustot on olleet tosi vaihtelevia, usein vallan surkeita. Pääsääntöisesti syyskylvön onnistuminen on kuitenkin ollut se ratkaisevin tekijä. Esim. tänä keväänä oikeinkin helakanvihreät ja tukevat oraat (tässä vaiheessa).
-
Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna.
-SS-
Atlantin takana vehnän mustatyvi ("take-all", kertonee hieman taudista...) pudottaa sadot juurin 2-4 vuonna jopa puoleen, mutta hiljalleen (noin kymmenessä vuodessa) satotaso nousee noin 80-85% monipuolisen viljelyn sadosta, koska ko. taudin antagonistit kehittyvät myös ja pienentävät näin tautipainetta.
-
Pääsiäisen seutuun pitää kaivaa esille.
-
Kotkaniemen koetilalla oli 20 vuotta kestänyt syysvehnän peräkkäisviljelyn koe. Keskisato oli vähintään noin 4 tonnia, eli ei viljelykierron puuttuminen välttämättä ole niin vahvasti satoa pilaava kuin luullaan. Brittein Saarilla on ollut myös näitä vehnäkokeita, ja satotaso on pudonnut 2. ja 3. vuotena, mutta palannut takaisin suuremmaksi 4. ja 5. vuodesta eteenpäin. Toki suurin sato on ollut 1. viljelyvuonna. Rehuviljojen alhainen hinta verrattuna vehnään on kannustanut peräkkäisviljelyyn joissakin tapauksissa.
Epäilen, että ravinteiden riittävyys ja maan yleinen viljavuus ei ole ollut kohdallaan. Brittein Saarilla kun vehnäsatoja pidetään hyvänä vasta yli 12 tonnin hehtaarisadoilla, on aika hyvä ohjekin löydettävissä sikäläisessä neuvonnassa lannoituksen ja tautitorjunnan ajoitukseen: tähkäaiheiden muodostumisen edistäminen, ja syntyneiden jyväalkioiden säilyttäminen elossa loppuun asti vaatii millimetrintarkkaa seurantaa ja paapomista.
https://cereals.ahdb.org.uk/media/185687/g66-wheat-growth-guide.pdf
-SS-
Olen seurannut yhtä peltokokonaisuutta, joka on ollut syysviljalla jo niin monta vuotta, että en edes muista koska on ollut jotain muuta. Kasvustot on olleet tosi vaihtelevia, usein vallan surkeita. Pääsääntöisesti syyskylvön onnistuminen on kuitenkin ollut se ratkaisevin tekijä. Esim. tänä keväänä oikeinkin helakanvihreät ja tukevat oraat (tässä vaiheessa).
Kierto missä pelkkää syysviljaa on myös pidemmän päälle ongelmallinen rikkakasvien suhteen, maailmalla ollaan ihan purjeissa herbisideille kestävien heinämäisten rikkojen kanssa..