Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1] 2 3 ... 13

Viestit - Ana

Kasvintuotanto / Vs: Ruiskutusurat
: 27.02.16 - klo:23:04
Onko ruiskutusurien suosio hiipunut, kun aika vähän niitä nykyisin näkee. Muutama tila tekee urat systemaattisesti, mutta muutama on näköjään luopunut niistä

Eikai se mihinkään oo hiipunut?? Vähäistä ollut näillä seuduin aina. Tosin ymmärtää kyllä suosion vähenemisen, jos/kun automaattiohjaus ruiskutustraktorissa ja leveä, +30m, puomi. Kolmen metrin kylvökoneella kymmenen kerranteissa urat, kymmenen sentin virhe ja metrin heitto urien väissä eli 3%. Tuo on suunnilleen urien tallaama ura tuolla työleveydellä ja sopivilla renkailla. On vaan niin hiton paljon helpompaa kylvää kun ei tartte piutpaut välittää urista, ruiskuttaessa kone ohjaa oikealle uralle eikä tuu virheitä, ei haukia eikä päälekkäisyyttä. Kumpiakin joutuu ajamaan, omat urilla ja rahtia automaatiohjauksella. Mieluummin ajan rahtia mutta omilla pelloilla urista säästyvä apulanta/siemen, sekä vihreiden väheneminen puoltaa ehdottomasti uria.

Nyt on vaan tenkkapoo, sekä 3 että 4 metrin kylvökoneet ja 21 uraväli :p Ostakee pois tuo 4m:n tume...

Tulppaa päimmäiset suuttimet niin saat tarpeen vaaties 20m ruiskun 4m koneen urille passaamaan.
Ne alapainothan saa vain ilman etunostolaitetta.

Pöttingerin perhosen kans ilman etukonetta juuri pysyy pyörät maas rauhallisesti ajellen pihamaalla, näin jos veturina on saksalaisvalmisteinen kone, mutta etukoneen 1400kg paino kyllä rauhoottaa tilanteen eikä muuta kaipaa.
CX on kans kylmälaukku muttei sille vielä kolmeen vuoteen oo ollu mitää käyttöä.. tietty jos pellolle on tarkootus lähtiä retkeilemään niin voishan sinne jonku piknik varustuksen ottaa  8)
Oli kans MX maksumi mistä oli nopeutusrattaat otettu pois hajoamisen jälkeen, itellä porsi vielä uudestaanki kartaanin laakerointi vaikkei nopeutta ollu kun 47.
pienemmät kaikki 950 asti US, 960/970 sekä US että UM, 980 aina UM ja 990 aina UL
Hiukan taas mitään sanomatoon testi, jontikka karvalakkimalli, valtu taas huomattavasti tehokkaampi.. muut oli ehkä vertailukelpoosia keskenään.
Jotenki mulla on käsitys että käytännös pinta-ala on huomattavasti suuree, oliskohan pojalla sekä isällä molemmilla liki tuon ilmootetun. Voi siinä vain T-sarjalainen aikalailla huokua 12m äkeen tai 8m kylvinkoneen edes... taitaa sielä olla jotaki muitakin raktoria 8)
Aiheuttaasko egr lauhduttimen puhkipalaminen tuollaasta, kumpi kovempi.. pakopaine vai syylärin paine..? tai kansipaffi hyvin torennäköönen.

Itellä kansipaffi vaihrettu ennakoivasti ja egr ohjelmoitu/laipattu pois toiminnasta.
Tässä lähellä on yksi metsäkone urakoitsija, jolla on monta ketjua ja lisäksi äestystä suomen päästä päähän, siinä pihassa olen nähnyt seisoskelevan talvisin takapään, missä on äes ja kesäisin pankat, joten ilmeisesti siinä harrastetaan tuota vaihtamista, mutta tuskin noin nopsasti.

Mä ehkä ymmärrän sen idean enemmänkin jos toisena työlaitteena on kausikone kuten se äestyslaite. Silloinhan se hytti seisoisi sitten muuten tyhjänpanttina loppuvuoden. Äkkiseltään kyllä silloinkin kyseenalaistaa että eikö kannattaisi nostaa noi äestyshäkkyrät sen ajokoneen kuormatilaan niin selviäisi yhdellä rungolla ja teleillä, teloilla ym ym.

Niin kuin totesin niin siinä voisi olla mielestäni ihan järkeä että nostelisi pankot ja sermin pois ja vaihtaisi kouran tilalle motokouran. Silloin säästäisi siirtymiä jotka aina aiheuttaa tyhjäkäyntiä enemmin. Toki tiedän että nosturin ominaisuudet on motossa ja ajokoneessa vähän erilaiset mutta kuitenkin.
Luulisin että koneita on ollut kaksi normi ajossa ja toisessa on webaston liekki vähän karannut mutta takapää jäänyt kuntoon. Ja sitten jostain takapihalta se on haettu ja ripustettu äes selkään.

Kyseisen yrittäjän tunnen jotenkuten, joskus olin kaivinkoneella nostamas palanutta äestyskonetta pois lavetinkyytistä. En enää tarkkaan muista mikä niiden kaikkien takapäiden kohtalo on kun koneita on monia, mutta se isoin kone on palanu ainaki kahteen kertaan mutta siihen tais olla aluunperin se äestystakapää tehty tehtaalta ostetusta juontokoneen rungosta, palaneen etupään tilalle osti joskus uuden pelkän nupin. Takapään teli on osas koneita sama kesät talvet eli hieman siinä on puljaamista kun varustusta vaihdetaan.
Itellä ei onneksi oikeestaan mitään kokemusta perkeleenriisselistä, mutta mistä johtuu jotta perkinssi miehet on yleisesti kauhiasti vastaan virittämistä enkä tierä maakunnasta juuri ainuttakaan ärjyä perkinssiä.

 Kaverilla on 135hv massikka, moitti vähän laiskaksi.. vei sen riisselihuoltoon jotta kattoovat suuttimet/pumpun ja lisäävät syöttöä niin paljo kun mahrollista, näin tehtiin ja vieläkin se on alle vakiotehoonen kun penkittivät ;D
Tuollaanen "hese" omatekoosena käytös. 4,4m leviä ja korkeutta siivillä 90cm, siivet menee eteenpäin suppuun raktorin leveyteen mikä on mielestäni ehdotoon ominaisuus oikiaan heseen verrattuna.
Onkohan se edelleen mahdottomuus laittaa esim 6 mek hydr lohkoa vivut yhteen riviin? ettei ole tyyliin kaks sielä toiset kaks täälä ja loput kaks saa vaihtokatkaasialla käyttöön.. vahvasti olen sitä mieltä että vanha ässä olis hyvä aihio kun siihen tekis ite sen hydrauliikan.

Parivuotta sitte harkittin kovasti sellaastan hydrauliikka vikaista ässää hankittavaksi, varsinki kun mun käytös riittäis toimiva ls hydrauliikka ja koukku, no nykyään toki toimivien sellaisten saattelemana muutama hydelohko on plussaa..
Uusia starkkia en oo katellu minkälaisia ovat, ensimmäisen version relaxi ei ainakaan häävinen oo heittämään, pomppii senki erestä.

Itellä hydraulijousitteinen karitek, se on hyvä heittämään ja painava ettei pompi turhasta, tosin jos nyt pitääs uus ostaa niin luultavasti vuomet, siksi koska halvempi ja tuos karitekis turhat nuo laukiavat terät varsinki kun eivät toimi kunnolla.
Vieläkö 1010 kronea saa uutena? kolmiroottorinen sivulle karhottava, sellasella täälä tehrään ajosilppurille 20m yhteen karheeseen. 955 jf:llekin karhotettu 10m yhteen ja hyvin menee.
7530 jonneen. Kannattasko laittaa ennemmin 650-70-42? Vai onko se 650-65-42? Täällä ei kantavuusongelmia juurikaan ole.

Mikkä renkaat siinä nykyään on? kannattaako alkaa vanteita uusimaan, senku samankokooset pyöräyttää uusiksi ellei se oo millään 520mm ruiskutuspyörillä.

Itellä on samanlaises peuras nuo 710 trellet, 3500h takana ja eikä talvipitoa voi moittia, etupyörät 50% vielä, tosin kun nuo aikanaan loppuu niin tuskin samanmerkkisiä enää tuloo ellei sopivasti satu kohdalle.
Sivuja: [1] 2 3 ... 13