Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 13.10.16 - klo:07:32

Katselin tuota maansiirto-Oniaria niin Hauholla kuin eilen Lahden K-kurjuuden pihalla. Ihan varteenotettava vaihtoehto pienemmässä päässä. Viljalaidatkaan eivät ainakaan hinnalla olleet pilatut, en ole niitä kyllä nähnyt. Miten kätevät tai hankalat lienevät sitten.

Se Oniarin 18 tonninen maansiirtokärry tuli Jyväskylän Koneagriasta meille suoraan työmaalle . Runko siinä on hyvä ja vankka , rengastuskin menettelee .
Lava on myös suurinpiirtein ok , paitsi että materiaali saisi olla jotain kulutuslevyä . Takalaidan kiinitys systeemi on toteutettu siten että laidan ollessa kiinni on sylinterinvarret ulkona . Se vaatii valmistajalta vielä pientä tuotekehittelyä tehdä suojalipat sylinterien suojaksi , muuten männänvarret on piloilla kivien iskuista kuormatessa . Samoin  tappien lukitukset pitäis miettiä uusiksi.....ne prikat mitkä lukitaan senkkikantaisella kuusiokolopultilla ei tule kestämään . Itse liimasin nuo pultit paikoilleen ja päivittäin tarkistin ne kuusiokoloavaimella . Kippisylinterin yläpään tapissa lukkorengas lukitus kesti puolitoista päivää paikoillaan .....onneksi huomasin asian eikä suurempaa vahinkoa tapahtunut....nyt sinne vaihdettu pulttilukitteinen tappi. Lavan sisäleveyttä ei moittinu kuin pari kaivurikuskia kun ei meinaa luiskakauha mahtua poikittain sisälle. . Kaikenkaikkiaan ihan toimiva kärri siitä tulee pikkuviilauksilla ja valmistajaan on oltu jo yhteydessä...

Mä katselin sitä pikkumallia, 13 t vai mikä se nyt oli. Mutta varmaan samat jutut siinäkin, mä en nähnyt sitä esim kippi ylhäällä.

Kulutuslevyn kai saa jos haluaa?

Yksi vaihtehto näihin eteläsuomalaisiin vehkeisiin on vielä Laumetris.

http://www.laumetris.lt/fi_ptls_construction_semitrailers_rakennustoimintaa_puoliperavaunut

Mulla ei ole omaa näkemystä eikä kokemusta, mutta jonkin verran järeääkin kampetta löytyy. SM kynnöillä noista juttelin edustajansa kanssa.

Lainaus käyttäjältä: mikasep - 31.10.16 - klo:21:15

Lainaus käyttäjältä: Toivo Tonta - 31.10.16 - klo:20:15

Lainaus käyttäjältä: k08888 - 30.10.16 - klo:23:23

Onko tarpeeks iso traktori pyörittämäs sitä agrekaattia?

Ekkai oo "nollasta" lähtenyt syöttämään sitä virtaa sinne keskukseen?


Kai on joku tän tyyppinen ylijännitesuoja noissa herkissä laitteissa:

https://www.verkkokauppa.com/fi/product/40615/chcdj/Eaton-Protection-Station-800VA-500W-UPS-ylijannitesuoja

Mitäs tämä tarkoittaa? Kysyy nimimerkki epätietoinen?

Varmaan sitä, että kytketään jo nollakierroksilla genis verkkoon, voimanotto päälle ja sitten haetaan oikeat kierrokset. Näin sitä siis ei pidä tehdä. Verkkoon syötetään vain ja ainoastaan oikean taajuista sähköä.


Mika

Näin itsekkin veikkaisin.

Ja ennen kuin joku kysyy että miksi ei saisi, niin siksi että alijännite on yhtä vaarallista kuin ylijännite (varsinkin noissa hienommissa vehkeissä), eikä sitä vastaan voi suojautua kuten ylijännitettä.

Pilkkua viilaten  - kyllä alijännitettäkin vastaan voi suojautua. Kyse on silloin piiristä (palikasta) joka ei kytke sähköä eteenpäin ennen kuin jännite on riittävän kohdallaan. Monesti puhutaan  'ali- ja ylijännitelaukaisusta'. Se katkaisee syötön jos jännite menee kielletylle alueelle, rajat aseteltavissa. Usein sama valvontarele valvoo myös kaikkien vaiheiden läsnäoloa ja vaihejärjestystä. Havahtumisaikakin on aseteltavissa eli miten lyhyeen jännitevirheeseen se reagoi. Rele maksaa jossain satasen paikkeilla + iso kontaktori mitä ohjataan + asennus keskukseen. Tuo ei suojaa miltään ukkospiikeiltä tms, mutta muuten valvoo sähkön laatua ihan hyvin.

Fiksummassa generaattorissa pitäisi kai olla jo jännitevalvonta. Halvoissa ei varmasti ole mitään kummempaa suuntaan eikä toiseen.

Maataloustraktoreilla ei ole mitään järkeä ajaa puita töikseen metsästä. Omia puita ja tuntitöitä voi tehdä, mutta siihen se sitten jää.

Tehokkuus pientä verrattuna ajokoneeseen. Ja kun ajotaksat on mitä on...

Jep. Mitään varsinaisia savotoita ei kyllä kannata ajatellakaan. Unissaankaan.

Mutta ainakin täälläpäin joku 100 rungon tuulenkaatoprojekti tai hehtaarin eh ovat sellaisia että isot firmat eivät juuri lähde edes koneita siirtämään mokoman takia ellei vieressä ole isompaakin leimikkoa.
Tai muutaman pellonreunan pusikkosiivous ynnä hehtaarin koivikon polttopuut pihaan  Tuon tyyppisiä juttuja mulla on tällekin talvelle luultavasti enemmän kuin mitä minä saan aikaan. Pari jo sanoin etten ehdi. Toki mä teen muutakin kuin asun talven metsässä....
Vähän harmittaa kun se kemerapuoli on nyt jumissa, olisi tuota energiaprojektia omissa pusikoissakin ihan riittävästi :-/ Tuollaisia kuin viime talven kuvassa.

Lainaus käyttäjältä: FMJ - 29.10.16 - klo:13:35

Lainaus käyttäjältä: brotofobia - 29.10.16 - klo:12:31

Se alkaa olla viimeiset ajat ostaa ureattomia ja häkäpöntöttömiä A-pikkukoneita. Oliko 2019 kun pitää pikkukoneissakin olla ureat ja DPF:t. Mihinkä ne pöntöt laitetaan tuon kokoisessa koneessa. Ja miten ne DPF:t generoi itsensä nurkkakoneessa pakkasella. Hinnat tietysti plompsahtaa 5-10 teur... ja päälle tulee kulut pönttöjen poistamisesta ja boksien ohjelmoinnista uudelleen.

Taitaa linnavuorelaisissa pienimmissä tultavan pärjäämään ilman grillipönttöä, vain kusetuslaitteistolla...

Tuo video on tyypillinen kuvaus balttialaisesta rypömisestä, ei sillä taho metsäkoneetkaan kestää, ei tuo vallukaan tule pitkään pötkimään.
Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka oli neljällä napamoottorilla vetävä vaunu, varsin kesyssä paikassa piti aisaohjauksella retkutella.

Jos toi puutavara oli edes lähellä suomen puutavarapainoja niin ihan hullu laakihan tossa kyydissä oli kun se pois sieltä lähti. Varsin pitkää viellä. Nopeastihan toi aika iso pilkki liikui ja kyllä kärrykin autto. Ulosottoakselissahan siellä pumppu pyöri eli kyllä ne kaikki sata heppaq sai töitä tehdä. Ton veturin kun riimuttaa ympäriinsä niin kyllä aika pahaan paikkaan menee ja tuo kuormankin pois.

Helpossa maastossa kulkee mutta vetäjästä loppuu armotta paino jos tuollaisia pokia yrittää hiukankaan haastavampaan maastoon. Veto ei kuitenkaan näyttänyt auttavan niin että jos traksa ei vedä niin kärry työntäisi. Periaatteessa tuollaisen pitäisi kulkea niin että mikään ei sudi tai sitten kaikki sutii jos ei muuten enää liiku.

Kyllä minäkin jotain kuivasia laitan tapit täyteen, mutta tuoreella tukilla rajoitetaan riemua. Muuten jo kuvan loiva mäki kovassa keväthangessa on ylöspäin pieni haaste jos ei valmista ajouraa ole ennestään. Siellä kun hangen alla on joku pienehkö runko poikittain tai muutama vähäinenkin kivi reitillä niin nujuamiseksi menee. Mieluummin ajan 2 pienempää kuormaa kuin taistelen kaikki konstit käyttäen yhden ylisuuren.

Lainaus käyttäjältä: Opelmies - 29.10.16 - klo:20:37

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:20:29

Lainaus käyttäjältä: SAS - 29.10.16 - klo:18:30

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

No mitä mää jo aiemmin sanoin, et Sasalandias ei oo viel paluuauroja nähtykään kun niin pientä ja surkeaa maatalous. Sit kun tullaan kerran vuodes ihmistenilmoille, niin pää pyörii kuin pöllöllä asioita ihmetellessä. 

Kun minä poikasena näin ekat paluuauralla kynnetyt märät savet niin ihmettelin kyllä kovasti että mikä ihme siinä on ollut vikana kun tuolta näyttää, kynnös oli hyvää mutta silti siipiluvun monikertoina seepraraidallista. Sitten joku varovasti valisti mistä oli kyse.

Tämä oli aikaa kun mulla oli vielä takapotku ja 3-siipiset nostolaite-Fiskarssit jotka sain ostettua aarteena isommalta naapurilta joka siirtyi jo neliteräisiin. Mutta tuolla kunnan toisella reunalla eturivin viljelijällä oli silloin jo neliteräiset kääntöaurat, kuten silloin useimmat paluuauroja kutsuivat. Ei ollut poikanen sellaista ihmettä silloin vielä livenä nähnyt.

Aika yleinen näky on kynnetyillä etelä-suomen pelloilla se että auran siipiluvun pystyy heti näkemään kynnöksestä se kertoo jo paljon valitettavasti.

Ei se välttämättä kerro kuin sen että on kynnetty paluuauroilla joissa on x siipeä.

Savikolla liippautuu erinäköiseksi riippuen kumpaan suuntaan ajaa ja sen erottaa hyvin selvästi sopivassa valaistuksessa. Lisäksi jos vetäjässä on vähän leveämmät renkaat niin se tahtoo väkisin näkyä vaikka tekisi mitä säätöjä kun se runnoo sitä edellistä viilua jonkin verran.
Näkyy siellä puimurin jäljetkin ja viljakärrynkin polut vielä kynnöksessäkin jos on liian märällä jouduttu ajelemaan. Aika mikä tiivistyminen....? :-)

Kukkamullalla ja hiekkamailla ei pikkujutut erotu kun pitää sen verran vauhtia että sileäksi menee...

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:15:04

Juu ei saavuta kovin monivuotista urakkahistoriaa tuo kone :-(

Lienee kovin pienet napamoottorit tuossa - taisi olla ihan joka pyörässä -  mistähän niille riittää tarpeeksi öljyä tuossa vehkeessä?
Tai sitten jos laitetaan kunnon pumppu niin veto päällä nyykähtää hattiwattien puutteeseen koko yhdistelmän vauhti?

Kyllähän napaveto työntää jos se on kunnolla mitoitettu, tahtovat olla sellaisia lievästi avittavia apuvetoja vaan nämä mitä paketteihin tarjotaan.
Joskus nuoruudessa intissä ajeltiin Tampellan 130 nemo-tykkiä (vai kanuunako se nyt oikeasti oli). Tykki painoi muistaakseni 10 t ja jos pyörä piti niin se työnsi 5 t painavan proto-Sisun vaikka mihin. Mutta kyllä se pumppu nappasi ne kaikki niukat kilowatitkin mitä siinä Sisun rotiskossa oli tarjolla. Ei ollut reserviä, ei.

Väittävät muuten että Poclainin moottorit olisivat ominaisuuksiltaan parempia kuin nämä Black Bear'it. Tiedä häntä, ei omaa kokemusta.

Oliko turbo-Proto? En koskaan ole livenä koko yhdistemää nähnyt, yks oli silloin enää turbo-Proto, tyhjänä kulki kyllä

Kyllä ne nemo-vehkeet (nestemoottorin lyhenne) olivat juuri niitä turbolla olevia ja tavalliset olivat sitten ilman. Siinä oli penkin sivussa vasemmalla sellainen pieni sähkötikku jolla sai vedon päälle ja haluttuun suuntaan. Ihan toimiva, siitä nuo napamoottorit ovat hienoja että 'vapaalla' ne eivät mitenkään jarruta tai rajoita nopeuksia tai mitään.

Mutta jos sinne vetoon haluaa edes muutamia kymmeniä hevosvoimia niin sitten koneen hydrauliikan pitää pystyä ne+häviöt antamaan. Ja metsäkäytössä tiukan paikan tullen ei haittaa vaikka tuollaisen A93:n kaikki hevoset saisi sinne vetoon... joutuu vaikka peruuttamaan umpihankeen ylärinteeseen tms.
Videolla näytettyä pienemmänkin kuorman ajo syvemmässä hangessa alkaisi pientä jo pahasti hengästyttää... isommatkin joutuvat jo tosi toimiin. Liettuassa ei kai paksuja hankia olekaan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 29.10.16 - klo:13:53

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 28.10.16 - klo:19:32

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

No millä ne hydehommat tehdään portaattomassa eikös sekin puoli ole hyvä vetreyttää kovalla pakkasella  yli 25 - astetta kun on.Onko muuten järkee portaattomalla irrotella rehuja joka ikinen päivä eikö niitä karskimpia koneita ole nurkissa ei mitään järkee rääkätä noin hienoa kalustoa pakkasilla.
Suosittelen lämpöistä tallia yli 50 vuoden kokemuksella.

Portaattomat ovat juu tehdyt muuttuvatilavuuksisilla pumpuilla/moottoreilla. Mutta niitä ei kyllä suoraan saa lämmitettyä millään ulkopuolisen hydrauliikan rääkkäämisellä - paitsi jos hydrauliikalla on yhteinen öljy sen portaattoman voimansiirron kanssa. Yleensä ei kai näin ole. Taitavat lämmitä parhaiten siihen tarkoitetulla erillisellä lämmittimellä ja antamalla koneen käydä kolkottaa paikoillaan riittävän kauan.

Muuten olen samaa mieltä kovan pakkasen touhuista.

Tuo video on tyypillinen kuvaus balttialaisesta rypömisestä, ei sillä taho metsäkoneetkaan kestää, ei tuo vallukaan tule pitkään pötkimään.
Mielenkiintoista oli huomata, että vaikka oli neljällä napamoottorilla vetävä vaunu, varsin kesyssä paikassa piti aisaohjauksella retkutella.

Juu ei saavuta kovin monivuotista urakkahistoriaa tuo kone :-(

Lienee kovin pienet napamoottorit tuossa - taisi olla ihan joka pyörässä -  mistähän niille riittää tarpeeksi öljyä tuossa vehkeessä?
Tai sitten jos laitetaan kunnon pumppu niin veto päällä nyykähtää hattiwattien puutteeseen koko yhdistelmän vauhti?

Kyllähän napaveto työntää jos se on kunnolla mitoitettu, tahtovat olla sellaisia lievästi avittavia apuvetoja vaan nämä mitä paketteihin tarjotaan.
Joskus nuoruudessa intissä ajeltiin Tampellan 130 nemo-tykkiä (vai kanuunako se nyt oikeasti oli). Tykki painoi muistaakseni 10 t ja jos pyörä piti niin se työnsi 5 t painavan proto-Sisun vaikka mihin. Mutta kyllä se pumppu nappasi ne kaikki niukat kilowatitkin mitä siinä Sisun rotiskossa oli tarjolla. Ei ollut reserviä, ei.

Väittävät muuten että Poclainin moottorit olisivat ominaisuuksiltaan parempia kuin nämä Black Bear'it. Tiedä häntä, ei omaa kokemusta.

Mikä tuollaisen 20 tonnisen kaivinkoneen vetoteho on?

Voisiko sillä vetää 8 siipisiä kääntöauroja? Siis niin ettei tela kulje vaossa. Aurojen peräpäätä voisi kannatella puomilla, ei tarttis tukipyörää, puomilla vois myös painaa aurat maahan.

Noi maksaa tosi vähän vanhoina. Siitä tämä idea.

Teho (kilowatteina) ei välttämättä ole järin suuri, vaikka voimaa on niin vauhti on kovin hidas. Ja hyötysuhde heikko tekniikasta johtuen.

Yleensä nuo vetävät lähelle omaa työpainoaan eli 20 t kone voi teloilla ajamalla kiskoa luokkaa 17 000 kgf eli 170 000 N

Jos laskee 10 000 N (1 'tonni' joka on reippasti yläkanttiin) yhden siiven vetovastukseksi niin teoriassa tulisi reilut 15 siipeä perässä. Vauhtia on vaan sitten se joku 1-2 km/h, edellyttäen ettei ajomoottorit ole jo loppuunajetut ja sohlot :-(

Mutta ei niitä tuohon ole kyllä tehty ja ongelmia tulee jos enemmän harrastaa. Siis muitakin ongelmia kuin menetetyt hermot.

Jos leikkiä haluaa niin pillarissa saisi paremmin moottoritehot liikkumiseen, se kun on siihen tehty, toisin kuin kaivinkones. Mitä sitä himmailemaan, kerralla kunnon vehje ja D11 vaan reilusti tilaukseen. Mutta älä aja suohon, se painaa sitten 100 t... 3.piikkisen repijän kun ottaa pakettiin niin voi vielä jankkuroidakin siinä ohimennen samalla vaikka metriin... jos siltä tuntuu. Takaan että kantavalla pohjalla tuohon repijän palkkiin saat laittaa ihan mitkä aurat vaan ja perässä tulee  - jos ei muuten niin kappaleina. Moottoritehokin lienee tuohon hommaan välttävä, noin 850 hv.

https://en.wikipedia.org/wiki/Caterpillar_D11#/media/File:Cat_D11_View_3.jpg

Back to reality - käyttökelpoiset telaratkaisut löytynevät näistä kumitelatraktoreista. Joku QuadTrack voi olla ihan pätevä, jälkiasennusmalleista pyöräversioihin en osaa arvata.

Lainaus käyttäjältä: SAS - 28.10.16 - klo:16:13

Lämmittää öljyt lukitsemalla hydevivun päälle ,aikansa shokkia vasten kun öljy purlaa niin se lämpenee (lämpiää nopeaan).Näin kokeneet konemiehet toimii eikä itke ja vollota tuvan lämmössä.

 Hammasrataspumppumiehet lämmittää shokkia vasten, mäntäpumppu tuolla opilla tekee vähän painetta muttei lainkaan tuottoa. Jokos valtussa on mäntäpumppuja hydrauliikassa...

Sen verran kehtaan viilata pilkkua että sinänsä ei mäntä- tai muulla pumpulla ole välttämättä tuossa mitään eroa. Sitten on jos systeemi on LS eli kuormantunteva ja (mäntä)pumppu säätyvää mallia.

Esim vanhoissa massikoissa on tipan tunnissa tuottava kiinteätilavuuksinen mäntäpumppu, joka kyllä painaa tuottonsa paineenrajoitusventtiilistä läpi ja lämmöksi jos umpikujaan tarjotaan.
Toki kaikki uudet ja tehokkaammat traktorien mäntäpumput lienevät säätyviä (ja kuormantuntevia). Myös vaikkapa kuoma-auton kippipumppuina on niitä isoja vinkkelimallin mäntäpumppuja, ja ne eivät säädy yhtään mihinkään vaan tuottavat aina pyöriessään vakiolitrat, vaikka sitten väkisin ylipaineventtiilistä hukkaan jos ei muualle (vapaakiertoon tai työlaitteelle) pääse.

Ei se vertailu pahaa tee - kuten olen tainnut joskus jo mainita niin olen löytänyt helmiä ammattipuolelta erittäin sopuisaan hintaan.

Mulla oli kovissa kohdissa ongelmana että sarka-auroja ei saanut riittävään syvyyteen millään kun ei ole 2-toimista nostolaitetta.
Eikä ne kovin tylsätkään olleet. Maa sellaista jossa on 10 cm multakerros päällä ja sitten sellaista tosikovaa vihertävää jankkoa loppu. Lähtihän siitä aina välillä sopivasti pieniä lisuja höysteeksi, mikä oli ehkä hyväkin juttu. Ei liikaa raakaa kerralla.

Ongelma melkein poistui ½-hinattavilla paluu-sellaisilla kun painoa on kertaa 3, pikkuisen nekin vielä kuivalla kelillä väistelee. Ja rajuimmat lohkot on siirretty suorakylvöön tai ainakin kevennettyyn, tuntuu toimivan.

Lainaus käyttäjältä: metsajussi - 08.10.16 - klo:18:30

Nykyaikaiset maalämpösysteemit taitavat usein mahtua OK-taloon johonkin sopivaan paikkaan - hakepannu harvemmin. Eli lämpökanaalia tuskin tarvitaan eikä hakevarastoakaan.

Kaverin maalämpöpaketti muistuttaa aika lailla kaappimallin pakastinta ja taitaa asua jossain kodinhoitohuoneessa tms. Putkimies kyllä mainitsi että tuollaiset kompaktit, integroidut paketit ovat kamalia huoltaa jos sinne tarvitsee vaikka jokin osa vaihtaa. Lattiatilaa se vie varmaan noin neliömetrin. Varaaja oli kai ennestäänkin.

Jaakääppipakastimen kokoisia ne oli 1980 luvullakin.. Toki jos haluu ison varaajan niin kyllähän se tilaa aina vie 😅

Olen nähnyt toisenlaisenkin rakennelman - siinä kompura oli latttialla ihan erikseen omalla jalustallaan ja putkia oli vedetty ihan kylmäkoneasentajan toimesta ympäriinsä. Oliko peräti erillisellä moottorilla ollut kompura..? En muista enää tarkkaan, mutta jotenkin sellainen osista paikanpäälle rakennettu kokonaisuus kuitenkin. Ruokittiinkohan sillä kahta rakennusta, mahdollisesti, ehkä se oli tavallista isompi laitos sitten.
80-luvulta sekin oli... ilmeisesti toimi hyvinkin pitkään, ellei vieläkin. En tiedä kun talon omistaja on vaihtunut eikä sitten ole juttua aiheesta ollut.

Isot kylmäyksiköt ovat melkoisia laitoksia. Esim tuollainen ruuvikompura ammoniakkikäytöllä, 400 kW / 1,1 MW :

http://tinyurl.com/j4esusw

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 21.10.16 - klo:19:21

Onko tommonen perusviistonninen jo riittävä kuormaaja harvesterikäyttöön? Esim. Kedon Forst tai kevyin 51:nen.

http://www.metsakoneet.fi/keskustelu.php?&cat=&showmsg=249701

”    NIMETÖN: (2011-03-28 18:47:13)
keto 51 on kourana yleensä sellasilla jotka ei ole vielä muita edes nähnyt eli aloittelijoilla ja tolloilla sampo miehillä, joten miten luulet saavasi tälläsiltä asian tuntevaa vertalu tietoa, asiaa pitää sinunkin osalta lähestyä tarve määrästä, rivien välistä oletan sinulla tarpeen olevan hiukan enempi kuin moottorisahalla tekisit, joten silloin 51 kelpaa vallan mainiosti jos saat sen edullisesti.”

Pysyykö muuten valmetti pyörillään jos melkein 8m päässä on vaikka keto 51 tai joku muu?

Riippuu Valmetista ja raudan määrästä, etuakselin jäykistys varmaan tarvitaan jos sivulle kurkottelee.

Mä en pidä pikku-Ketosia minään pro-kourina, mutta samaan luokkaan ei kovin montaa muutakaan välttävää ole ollut. Lähinnä kai Kesla ja nyt mahdollisesti Nisulat, ja nekin ovat jo numeroa isompia kuin Forst.. AM ja Tapio 245 ym ovat vielä lelumpia. Minä olen tykännyt viis'ykkösessä siitä että satunnaisesti voi tehdä sille ylisuuriakin puita kun vähän kikkailee. Elleivät ne ole kovin järeäoksaisia. Kaverilla on vanha Farmi 35 (joka on suurinpiirtein sama kuin tämä Forst) ja sekin on toiminut ihmeen hyvin. Minäkin hakkasin sillä ainakin kahtena talvena.
Eihän tuollainen tietenkään mikään Ponsse H53:n kilpailija ole mutta kyllä sillä kuitua ja pikkutukkeja pudottelee.

Oma, paljon käytettynä  ostettu 51 on vanhaa, vielä vihreää sarjaa, ja siinä taitaa olla vaihdettu Victorin telat jos oikein muistan. Hitsailtu ei ole kuin teräkoteloa jota on vahvistettu, ja joku vetomoottorin iso o-rengas meni myös ja muistaakseni paksuusanturi on vaihdettu ainakin kerran. Hyvin vähän on ollut murheita tekeleen ikään nähden. Letkutus on riittävän ahdas kopan alla.

Kestävyysongelmia ei juu isompia ole ollut, vain kulutusosia kuten vetorattaita jne. Pultteja tarvii välillä kirrailla. Jonkun venttilin väliin jäänyttä kumimurua etsittiin kerran aika tosissaan. Systeemissä on paine- ja paluusuodattimet, mutta muru oli irronnut jostain matkan varrelta. Sopivalla kelillä kerää lunta ja roinaa siihen tilttitornin 'makuukoloon' ja pitää välillä siivota kun ei saa tilttiä enää pystyyn saakka. Tässä ei ole sitä kumikaistaletta.

Maatilaluokan 'harrastelun' tuottavuus m³/päivä on tavallisesti kiinni paljon enemmän aivan muusta kuin kouran huippuominaisuuksista. Jos on niin sitten ei ollakaan  enää puuhastelusarjassa.
Mun mielestäni 51 on ehkä jo turhankin iso (lue: painava) pienimuotoiseen ensiharvennukseen, varsinkin jos alustakone, nosturi ja litratuotto eivät ole sieltä reilummasta päästä.
Ja uutena maksaa niin paljon että taloudellista järkeä hommassa ei juurikaan ole.