"Risteytyksillä on sekin etu että ne on yleensä valiosonnin jälkeläisiä. Sonnin ominaisuuksista on tutkittua tietoa. "
Siis mitä ??
"Tilan omalla elävällä sonnilla tapahtuva astutus on aina enemmän tai vähemmän hakuammuntaa."
Kyllä taitaa olla sulla koko karjanpito juuri sitä!
Vaikeaselkoinen ja epäselvä puheeni on levinnyt näemmä kirjoitustaitoonikin. Yritän uudestaan.
Lypsykarjassa kun tehdään päätös liharotuisen sonnin käyttämisestä niin sitä ei lähdetä ostamaan, ei yleensä. Myynnissä on nimittäin sellaista siementä jonka perinnölliset ominaisuudet on tutkittu. Sonnilla jonka siemen on kyseessä on jo jälkeläisiä joiden ominaisuudet on nähty ja joilla ikää jopa 3 vuotta. Kyseinen sonnivanhus on jo syöty mutta noita siemeniä on pakastimessa ja niitä myydään jos jälkeläiset ovat hyviä. Kaikkien jälkeläiset eivät ole vaikka sonniasemalle otetaan vain parhaista parhaimmat sonnit. Lisäksi voidaan valita siemen jolla tödennäköisesti tulee jotain tiettyä hyvää ominaisuutta jota arvostetaan.
Minulla karjanpito on ehkä nimenomaan hakuammuntaa. Tarkoitus on kuitenkin ollut minimoida kulut ja saada maksimituet. Jos tarkoitus olisi saada mahdollisimman paljon myyntituloja niin ratkaisut olisivat erilaiset. Tulojen ja menojen erotus olisi kuitenkin hyvä olla positiivinen joten näin mennään.