Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.

Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.

Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.

Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.

Esikasviarvo on vaikea juttu. Välittömiä tuloksia on vaikeaa nähdä. Kaikki viljelykierto on parempi kuin täysi monokulttuuri. Pelkän ohran kierrossa jo yksikin muu kasvi välissä parantaa tuloksia. Kuitenkin maan multavuus heikkenee helposti silloinkin. Yksi eri kasvi kierrossa vaikuttanee lähinnä tautipaineen pienenemisen kautta. Maan kasvukunto vaatii enemmän. Nurmet ovat lähes ainoita välikasveja, jotka lisäävät multavuutta. Pavullakin on hieman tuota vaikutusta, koska kasvimassa satoon nähden on pieni.

https://urly.fi/UQ1

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 06.03.18 - klo:07:18

Eli nurmen esikasvivaikutus olisi kuitenkin aika minimaalinen? Jännä kun siitä kovasti höpötetään kuitenkin, että millainen merkitys sillä on. Tietysti vertaaminen on vaikeaan, vuodet ja lohkot kun eivät ole samanlaisia. Ajatuksena oli, että jos saisi osan alasta pidettyä nurmella vaikka kuuden vuoden välein. Kaksivuotisena nurmena tämäkin vie 12 vuotta ennenkuin kaikki lohkot olisi läpikäyty. Nurmen jälkeen pääsisi sitten kunnolla syyskasvin kylvöön. Satoa täytyisi tietysti saada niiltä muilta lohkoilta sitten enemmän tai sitten kannattavuus pitäisi laskea jotenkin muuten.

Ajatuksena edelleen se, että kuinka tavanomaisen satotaso pystyisi nostamaan, jotta se kilpailisi luomun rinnalla. Tällä hetkellä kun laskelmat näyttävät siltä, että luomussa ei tarvitsi saada kummoistakaan satoa ja tavanomaisesta pitäisi jo saada keskisatona ihan hyvä sato, jotta oltaisiin tasaväkisenä. Tavanomaisessa riskit kuitenkin kasvavat lisääntyneiden panostusten myötä. Luomussa taas kuluja lisää tarvittavan kaluston hankinta.

Esikasviarvo on vaikea juttu. Välittömiä tuloksia on vaikeaa nähdä. Kaikki viljelykierto on parempi kuin täysi monokulttuuri. Pelkän ohran kierrossa jo yksikin muu kasvi välissä parantaa tuloksia. Kuitenkin maan multavuus heikkenee helposti silloinkin. Yksi eri kasvi kierrossa vaikuttanee lähinnä tautipaineen pienenemisen kautta. Maan kasvukunto vaatii enemmän. Nurmet ovat lähes ainoita välikasveja, jotka lisäävät multavuutta. Pavullakin on hieman tuota vaikutusta, koska kasvimassa satoon nähden on pieni.

https://urly.fi/UQ1

mahtaako pitää paikkansa tuossa linkissä oleva tutkimus? Siinä väitetään, että monipuolisella viljelykierrolla pääsee ohralla melkein 3 tn hehtaarisatoihin ja hlp lähestyy jo 60 kiloa..... tämähän merkitsisi jo muutaman vanhan miljoonan lisätuloa pienellekin tilalle

Tyylilaji yllä on sarkasmi siksi, että tulos ei ole ihan tätä päivää. Aika monia ongelmia tuotannossa on ratkaistu, -60 luvulla varmaan monivuotiset rikkakasvit olivat aika iso riesa ja jo pelkästään niitä varten piti olla kiertoa. Samoin markkinat ovat erilaiset, vaikea keksiä arvoa kaikille kierrossa pidettäville kasveille eli se maata parantava vaikutus jäisi nykyisin ainoaksi plussaksi....tukien lisäksi.

Kyllä monivuotiset nurmet helpottavat viljelyä paljon varsinkin hankalilla savikoilla. Jos laskemaan alkaa niin sitten pitäisi huomioida sadon määrän ja laadun parantuminen sekä muokkauksen helpottuminen. Sekin laskemista hankaloittaa, että heinä/apilakasvuston pitää olla ihan kunnon kasvusto eikä "kunhan nyt vähän sinne päin että nippa nappa menee läpi mahdollisesta tarkastuksesta" jos jotain haluaa hyötyä. Eikä rikkaruohot saa lisääntyä.

Kerääjäkasvin suosio väheni suunnilleen sillä määrällä mitä omavastuuta viimeksi lisättiin. Tämä kuvaa oikeasti saatavaa hyötyä. Vaikka rahan käyttäminen mittarina tuntuu vieraalta, se on kuitenkin ainoa mitattavissa oleva ilmiö, joka kertoo, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet, tai vaikuttavatko ne sellaisenaan.

Jos nurmesta ei maksettaisi CAP-tukia ja/tai luonnonhaittakorvausta, eikä tosiasiallisista viherkesannoista yhtään mitään, olisi melko selvää, että ainakin viherkesannoinnin suosio tulisi vähenemään edelleen. Nyt CAP-tuet, LHK, ja ympäristötoimenpiteet tekevät ei-viljelystä todellisen vaihtoehdon viljelyn oheen, selitykset maan paranemisesta ja muusta ekologisesta bullshitista voidaan nähdä yleisölle kohdistettuna tarinana, että miksi joutilaita viherniittyjä pitäisi yleensäkään maksattaa kuluttajilla.

Systeemi on tällainen, ja sen kanssa eletään ja optimoidaan ja noukitaan tuet, mutta se matojen selittäminen ja humus, kovin propagandistinen on se projekti nyt.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: JösseJänis - 05.03.18 - klo:20:27

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 05.03.18 - klo:14:21

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 05.03.18 - klo:09:26

Käytännössä jos nurmea on kierrossa vaikka 10%, niin sitä on liian vähän minkään hyödyn saamiseksi.

Hyödyt eivät välttämättä realisoidu mitenkään, tai millään nurmiprosentilla, jos nurmisadolle ei ole käyttöä, eikä ylimääräisiä pinta-alatukia olisi jaossa, tavanomaisella kasvitilalla. Jos näin olisi, että nurmipinta-alalta saatava maataloustulo poikkeuksetta suurenisi sen osuutta lisättäessä, ei kukaan viljelisi enää viljaa, vain jotakin erikoiskasveja ehkä.

Nurmen mukana olisi tultava jokin lisäraha, kuten suojavyöhykkeen 500 euroa, tai LHP:n 120 euroa. Koska suojavyöhykkeelle ei aluksi huomattu laittaa minkäänlaista alarajoitetta, oli nykyisen kauden alussa tiettävästi useita ihan hyvän kokoisia tiloja lähtenyt 100% suojavyöhykeohjelmaan. Eli suojavyöhykkeen tapauksessa alkuperäinen oletus, nurmen määrän lisääminen 0..100%:iin suurensi maataloustuloa tavanomaiseen viljelyyn verrattuna !

Mutta tämä toteutui siis juurikin siksi, että se nurmi tuotti 5 tonnia heikkolaatuista kauraa Mavin tiskiltä korjaamalla.

Nyt kun nämä ympäristönurmet menettivät mm. kasvipeitteisyyden tukiosuutta, ja luonnonhaittakorvauksen omavastuu tiukkeni, kipuilua esiintyy. Muutenkin luonnonhaittakorvauksen maksaminen kesannon kaltaisille nurmille edes osasta alaa on hiukan kummallista. Millainen luonnonhaitta voisi olla kyseessä ?

-SS-

Jos Ssammakko tarkoittaa viljelykierron kautta saatavia hyötyjä, niin niitä voi olla aika vaikea osoittaa / todeta, vaikka kaiken järjen mukaan vaatimatonkin viljelykierto on parempi kuin ei kiertoa. Merkitseekö se sitten kuitenkaan sitä, että voi alentaa lannoitustasoa tai luopua tautiruiskutuksista..? Tuskinpa. Merkitseekö se korkeampaa satotasoa normaalilla panostuksella - ehkä, mutta mistä tietää, paljonko satoa olisi tullut ilman kiertoa? Vertaaminen toiseen lohkoon tai saman lohkon satoon kolme vuotta sitten ei juuri vertailukelpoista dataa tuota. Vuosien mittaan tietysti, jos osoittautuisi, että systemaattisesti nurmen jälkeinen lohko antaa keskimääräistä paremman sadon. Itse en ole koskaan sellaista huomannut.

Kumina ainoa kasvi, jossa luulen havainnoineeni jotain myönteistä esikasvivaikutusta. Vaikka öljykasvien esikasviarvosta kuinka puhutaan ja varmaan koeruutuoloissa sellaisia ilmenee, niin käytännössä viljelyn onnistumiseen isossa mittakaavassa vaikuttaa niin moni muu asia, että viljelykierto- ja esikasvivaikutukset hukkuvat taustakohinaan.

Kyllä tutkimuksia on ollut, että esikasvi vaikuttaa, esimerkiksi maassa käytettävissä olevan typen määrä on isompi, jos on typensitojia ollut edellisenä vuotena. Varmasti nurmen esikasvivaikutus on hyvä, monella alle 10 vuotta sitten lehmät pois pistäneellä tilalla saadaan edelleenkin nauttia mureista maista ja paremmista sadoista, koska se (vähenevä) multavuus tuottaa myös maasta mineralisoituvaa typpeä. Äärimmillään suosta raivatuilla pelloilla tulee typpiyhdisteitä maan pinnalle höyryämällä, ja tietenkin siinä sivussa runsaasti typpeä kasvin käyttöön. Pellon pinta sitten muutamankymmen vuoden aikana laskee jopa metrin, kun tämä hiljakseen sammuva typpimiilu on käyttänyt kaiken materiaalin.

Mutta maataloustuloon tuleva vaikutus, sepä onkin mielenkiintoinen asia. ....

-SS-

Eihän kukaan tutkimuksia olekaan kyseenalaistanut, vaan kyse on siitä, huomaako käytännön maamies viljelykierron positiiviset vaikutukset sadossa, vai hukkuvatko ne taustamuuttujien alle. Itse en juurikaan ole huomannut. Viljelyn monimutkaistumisen huomaa paremmin. Tämä ei silti tarkoita sitä, etteikö viljelyn monimuotoistamista ja kiertoa kannattaisi harjoittaa. Jos ei muuta, niin periaatteen vuoksi.

Joo. Ei tarvii enää otsalamppua pimeessä. Sädekehä pään päällä riittää.

SS olet oikeassa, että mikäli nurmi kaikissa eri muodoissa olisi kannattava, niin ei tuota varmaan tuossa määrissä olisi. Muutenkin kun rahat ovat tiukalla niin olen edelleen sitä mieltä, että tuolta puolelta olisi varaa tukia kiristää. Poisluettuna tietysti oikeat tuontantonurmet. Sääntelyn kauttahan nurmi kierrossa lisääntyy kuten esim. luomussa on. Olen myös samaa mieltä, että mikäli puolet omasta peltoalasta olisi nurmella niin lopusta alasta jos pitäisi saada tuplasato niin aletaan olemaan jo sellaisissa sadoissa joita ei saada kuin agronetissä ja pohjanmaalla. Tietysti poikkeuksia on esim. sellaiset tilanteet joissa olevalla konekalustolla ei pystyisi koko peltoalaa hoitamaan ja näin ollen osan nurmella pitäminen tuo helpotusta.

Määritä oikea tuotantonurmi? Saako viljatila tuottaa nurmea karjatilalle? Ei tietenkään...

TOinen juttu on että sadon määrällä ei ole mitään merkitystä, paitsi lehtien otsikoissa. Sadon arvolla sen sijaan on merkitystä. Nurmisadon arvo lehmän läpi jalostettuna on ihan hemmetin suuri, mutta ei.

Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.

Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.

Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.

Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.

Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.

Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.

Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.03.18 - klo:11:41

Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.

Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.

Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.

Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....

No tässä on se, että ei välttämättä pidä olla itsestään selvää, että alkujaan hintojen laskun kompensointina tuet kuuluisivat käytännössä ei-elintarvikeviljelylle. Esimerkiksi kaikki energiakasvit eivät suoraan saane CAP-tukia. Viherlannoitus ei ole välitöntä ruuantuotantoa, vaan auringon energian keräämistä eli lannoitteenvalmistusta. Esimerkiksi Brittein Saarilla EU:ssa metsälaitumet, luonnonniityt ja pysyvät laitumet ovat CAP tuen ulkopuolella. Heinällä kun ei EU:hun siirryttäessä ollut varsinaista maailmanmarkkinahintaa niin kuin preeriaviljoilla, ruokaöljyllä tai sokerilla. Varmaan täkäläiset tukijärjestelmäasiantuntijat jotenkin laskivat heinäsadon tonnit samoiksi kuin viljatonnit, ja niistä sitten hinnanalennuskorvaus.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: KallePP - 07.03.18 - klo:13:21

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 07.03.18 - klo:11:41

Nurmisato pilataan lehmän läpi ajettaessa. Jos sekin energia mätettäisiin ihmiseen, niin tulos olisi paljon kestävämpi.

Tällä hetkellä pitää käyttää kaikki nurmimuodot mukana viljelykiertoa, koska sadonkorjuuvelvoitetta ei ole.

Kerääjäkasvin paras toiminta olisi kerätä sadonkorjuun jälkeen ravinteita maasta ja vähentää talven aiheuttamaa eroosiota. Siksi maata ei pitäisi muokata syksyllä ollenkaan. Mut se savi sitten.

Pakkokos sitä on mitään savessa viljellä ja väkisin kasvattaa...jaa mut kun tää on uskonto ja sukutila ei saa rappiolle mennä ja kun isoisäkin niska limassa pellot raivasi ja kepu ja mtk tuet on taistelleet meille ja huoltovarmuus ja blaa blaa blaa.....

No tässä on se, että ei välttämättä pidä olla itsestään selvää, että alkujaan hintojen laskun kompensointina tuet kuuluisivat käytännössä ei-elintarvikeviljelylle. Esimerkiksi kaikki energiakasvit eivät suoraan saane CAP-tukia. Viherlannoitus ei ole välitöntä ruuantuotantoa, vaan auringon energian keräämistä eli lannoitteenvalmistusta. Esimerkiksi Brittein Saarilla EU:ssa metsälaitumet, luonnonniityt ja pysyvät laitumet ovat CAP tuen ulkopuolella. Heinällä kun ei EU:hun siirryttäessä ollut varsinaista maailmanmarkkinahintaa niin kuin preeriaviljoilla, ruokaöljyllä tai sokerilla. Varmaan täkäläiset tukijärjestelmäasiantuntijat jotenkin laskivat heinäsadon tonnit samoiksi kuin viljatonnit, ja niistä sitten hinnanalennuskorvaus.

-SS-

Typpimiilu?


😂😂😂😂

Kerääjäkasvin suosio väheni suunnilleen sillä määrällä mitä omavastuuta viimeksi lisättiin. Tämä kuvaa oikeasti saatavaa hyötyä. Vaikka rahan käyttäminen mittarina tuntuu vieraalta, se on kuitenkin ainoa mitattavissa oleva ilmiö, joka kertoo, ovatko toimenpiteet vaikuttaneet, tai vaikuttavatko ne sellaisenaan.

Jos nurmesta ei maksettaisi CAP-tukia ja/tai luonnonhaittakorvausta, eikä tosiasiallisista viherkesannoista yhtään mitään, olisi melko selvää, että ainakin viherkesannoinnin suosio tulisi vähenemään edelleen. Nyt CAP-tuet, LHK, ja ympäristötoimenpiteet tekevät ei-viljelystä todellisen vaihtoehdon viljelyn oheen, selitykset maan paranemisesta ja muusta ekologisesta bullshitista voidaan nähdä yleisölle kohdistettuna tarinana, että miksi joutilaita viherniittyjä pitäisi yleensäkään maksattaa kuluttajilla.

Systeemi on tällainen, ja sen kanssa eletään ja optimoidaan ja noukitaan tuet, mutta se matojen selittäminen ja humus, kovin propagandistinen on se projekti nyt.

-SS-

Kerääjäkasvit ovat varmaan ihan toimivia pidemmän kasvukauden maissa. Mutta täällä niiden kasvuaika on useimmiten niin lyhyt etteivät ne ehdi kasvamaan riittävän pitkään saadakseen mitään oikeasti aikaan. Paitsi se tuki...  Enkä usko oikein siihenkään, että jokin kasvi pystyisi yhden kasvukauden aikana saamaan kovin paljoa aikaiseksi maanrakenteelle vaikka olisi millainen saneerausjuurikas. Pari kolme kasvukautta kyllä jo vaikuttaa.

Minun mielestäni viherkesannoista yms. ei ole todellisiksi vaihtoehdoiksi viljelylle jo siitä syystä että niiden tilakohtainen enimmäismäärä on rajattu. Ja on kyllä aika tunari ellei useimpina vuosina saa korjattu arvokkaampaa satoa kuin mitä panoksia on käyttänyt lohkolle. Vähemmän tuloja heinäpellon hehtaarilta tulee kuin viljasta ellei heinää oikeasti myy joten eivät hömpät suoraan laskettuna edes ole houkuttavia. Mutta niillä täyttää helpoimmin EFA:n vaatimuksen. Ja kunnon heinäpeltona ollut muokkautuu ja kasvaa paremmin muutaman vuoden heinän lopettamisen jälkeen. Sen taloudellisen arvon saa kukin ravistaa hihastaan. Uskoa ei tietenkään tarvitse ja kyllä maalajikin vaikuttaa paljon.

Voihan maanrakennetta ja humusta yms. pitää bullshittinä jos haluaa. Mutta ei mikään kasva kemikaaliliuoksessa kuin labrassa tai kasvihuoneessa ja siinäkin on edellytyksenä, että kasvinjätteet viedään muualle. Pellolla se ei onnistu ja vesitaloutta ei pysty säätelemään pelkkiä hanoja säätämällä. Ei edes tihkukastellulla mansikkapellolla.

Voihan maanrakennetta ja humusta yms. pitää bullshittinä jos haluaa. Mutta ei mikään kasva kemikaaliliuoksessa kuin labrassa tai kasvihuoneessa ja siinäkin on edellytyksenä, että kasvinjätteet viedään muualle. Pellolla se ei onnistu ja vesitaloutta ei pysty säätelemään pelkkiä hanoja säätämällä. Ei edes tihkukastellulla mansikkapellolla.

Muistan nuorena opiskelijanplanttuna ajauduin viikonlopun huvittelu/hiihtoreissulla (silloin oli vielä tervehenkistä nuorisoa, lähes yhtä hyvää kuin nykyään) tupailta-tyyppiseen tilaisuuteen, jossa yksi vanha viljelijä vuolaasti kirosi Kemiran herrat, kuinka apulanta on huonontunut. Ennen (silloin kun hänellä oli vielä karjaa) parisataa kiloa riitti hyvään ohrasatoon, nyt ei tuplamäärä tahdo riittää. Myöhemmin kun olen enemmän perehtynyt typen käyttäytymiseen viljelykierrossa, tuo on aika tarkkaan ero monipuolisen karjatilan viljelyn ja viljaputken välillä. Jos perusviljavuus on tuhottu parinkymmenen vuoden yksipuolisella viljelyllä, ei se ihan parissa vuodessa ja yhdellä aluskasvilla korjaannu. Ehkei ihan toista kahtakymmentä vuotta, mutta sinnepäin.