Lainaus käyttäjältä: Oksa - 16.06.15 - klo:21:00

huomenna on parsa hakia jotain... on se vaan ihme että vasikka nielee mutta ei ime!   jo kolmas päivä lähöllä...    alkaa jo pikksen hepasta.   mikä lie vikana kun jo toinen huonojuontinen...

Niin tai näin niin oireet viittaavat seleeninpuutokseen. Tommosia oon nähnyt omassakin karjassa, seleenipiikki auttaa vuorokaudessa. On hutera liikkeissään...nielee, mutta ei ime. Sopii justiinsa seleenivajeeseen

Näin se vain on. Turha vouhkaaminen syö vain jaksamista. Piikki VASIKKAAN, niin jo helpottaa. Eläinlääkäri kertoi, ettei välttämättä kaupassa myytävät seleenit imeydy, joten nyt jatkossa kannattaa satsata eläinlääkärin kautta saatavaan seleeniin. Pojalla emoja + muut kasvavat, annamme niille kerran kuussa selenevitaa, näin suurin osa tämän suuntaisista ongelmista poistuu.  Ennen annoimme muutama kuukautta ennen poikimiskautta, jatkossa ympäri vuoden. Hyvää Juhannusta...

Eläinlääkäriltä seleeni ja vitamiini piikki, niin imu löytyy. Eläinlääkäriltä saa myös Selenivitaa jauhetta joka auttaa ongelmaan, joskin vaatii pidemmän ajan auttaakseen (3pv). Tänä vuonna rehuissa, e-lääkärin mukaan, seleeniä vähemmän. Jos on vielä luomussa, eikä käytä kotimaisia väkilannoitteita, tai käyttää ulkomaalaisia tuotteita, joihin ei lisätty seleeniä. Selenivitaa (esim) pitäisi antaa lehmille kerran kuussa ja vasikalle jos ongelmia on niin olen laittanut limsapulloon teelusikallisen jauhetta kerran päivässä ja kaatanut sen sormien lomasta suoraan vasikan kielenpäälle. On turha yrittää tuteilla, koska se ei onnistu. Muutkin päivän juottokerrat ujuttanut näin maidot sisään. Letkutusta en ole harrastanut, siitäkin syystä, että ternimaitoa rajallisesti ja näinkin on vasikat pysyneet hengissä.
Suosittelen heti eläinlääkärin seleeni- ja vitamiinipiikkiä. 

Kun ei oo tuosta hakkeesta juurikaan kokemuksia, niin millä helkkaroidilla sen sais pysyyn siellä arinan etupääs, onko kasteleminen ainoo konsti? Vaikka käsikäytöllä ajaa arinan täyteen niin palaa siinä nuotiona ja hetken päästä taas on ruuvin alla valkia. Tuppaa vain hotalehtaan takapalon puolelle kun on siinä alkupäässä se tuli, täytyy koittaa tuo syöttölokero paremmin tiivistää jos se auttais siihen vaivaan mutta onko tuo arinapuolen ongelma ihan asiaan kuuluva?

Meillä Säätötulen systeemi. Reilut viisi vuotta pelasi hyvin ilman esim. hakesäiliön kantta. Palopään ja säiliön välissä vain 30 cm jatkoputki, jonka aikoinaan kertoivat estävän takapalot. Aina lämmitetty kesät talvet. Vanha varaaja jätettiin taloon ja kattila sijoitettiin punkkeriin 30m päähän talosta. Kattila elää omaa eläämäänsä eli on säädetty 80 asteeseen, varaajassa termostaatti joka pyytää tarpeen mukaan lämpöä ja panee kierron kattilan ja varaajan välille. On poltettu haketta, turvetta, pellettiä jne Toimi hyvin reilut viisi vuotta ja yks kaks tuli hiipi säiliöön kytemään. Onneksi eräs tuttu kehoitti katsomaan syöttökierukan kierteen kuntoa. Se oli kulunut ja nähtävästi myös palaturpeen mukana oli mennyt kivi (ä) ja vääntänyt kierteen paikoin nurin. Kyteminen pääsi näin putkea pitkin hivuttautumaan säilöön, vaikka sillä hetkellä oli kulutusta riittävästi ja tavara liikkui. Uuden kierteen sai tehtaalta metri tavarana ja sieltä osasivat kertoa, että kierre pitäisi tarkistaa muistaaksen n kolmen vuoden välein. Korjauksen jälkeen ei enään takapaloja, vaikka palaminen tapahtuu palopään takaosassa, kesällä vähän kulutusta ja kantta ei ole vieläkään.

Lainaus käyttäjältä: JD6630 - 13.10.12 - klo:00:00

No onko se märkä olki enään kovin hääviä kuiviketta muutenkaan?
Meillä kun on tapana käyttää kuivia materiaaleja, nyt on helpipaaleja ja lehmille turvetta.

No ei todellakaan. Muovittamalla saadaan mätäneminen ja homeet estetyksi, mutta imukykyä märällä oljella ei ole, lähinnä voisi verrata kosteuspyyhkeisiin. 
Lisäksi tälläiset muovikuivikkeet taitaa olla umpijäässä tammi-helmikuussa. Eli paskaa kuiviketta kaikenkaikkiaan.

Ei se ihan noinkaan mene. Vaikka olki paalatessa ei olisi ihan kuivaa säilyy se sellaisenaan, jos sen muovittaa kunnolla. Huono muovitus saa prosessit käymään ja olki pahimmassa tapauksessa mätänee. Kuka nyt kosteaa olkea haluaisi paalata, mutta aina ei täys kuivaus onnistu. Vähäinenkin oljen kuoleentuminen riittää, jotta se kelpaisi ja olisi kohtalaista kuiviketta. Nähtävästi itselläsi ei ole tälläisistä kokemusta. Hyvä niin, jatka valitsemallasi kuivikelinjalla....Itse käytän pääsääntöisesti turvetta.

Lainaus käyttäjältä: landehande - 12.10.12 - klo:06:18

Normaali kuusi kerrosta. Muovi on edullinen suoja oljille verrattuna rakennukseen. Hieman kosteatkin säilyvät.

Kuusi kerrosta muovia oljelle Rehukin säilyy vähemmällä, vai onko kuhnissa niin huono käärin ettei vähemmällä säily?

Täälläkin  täys muovitus käytössä. Jos laittaa muovista vain peitteen päälle  varmasti homehtuu / MÄTÄNEE pahemmin kun ilman. Kantapään kautta opittua......

Moi!
Ensimmäisen NH combi paalain tuli hankittua -05. Viime vuonna vaihdettiin uusi sammanlainen. Vanhassa koneessa pieniä säätöjä, jotka vaivasivat; muovi katkeili eri syistä.  Syyt säädöissä ja kun tietoa sai asia oli helppo korjata. Viimeiset takuuajan jälkeiset vuodet ilman häiriöitä, ei siis mitään. Uudessa ei sitten mitään moitittavaa. Huolto on lähellä, jos tarvetta on ja huollolla tietoa, koska täällä päin ko koneita on myyty. Mitä tarkoittaa vika virtapiirissä, missä? Oletko soittanut entiselle omistajalle?

Onko kukaan kokeillut heinänsiemenen kylvöä apulantakoneella?itellä olis amatzone perfekt onnistuuko tuollasella heinänsiemenen kylvö mitenkään ja mikä on maks. työ leveys??

Pakko tunnustaa, etten omista kylvökonetta. Ei väliä sillä nyt Samilla viime vuodet kylvänyt ( -80 luvulta asti keskipakolevittimillä)  ja hyvin on onnistunut, tasaista on, myös seuraavan vuoden heinä. Eli ohraa nykyään vihantana n 160 kg ohraa ja 20 kg heinäsiementä. Sekoitan pönttöön kerroksittain (ohraa esim 10 kg ja sen päälle h-siemen reipas kilo jne), niin että ko seos suhde säilyy koko täytönajan. Jotta tasaista tulisi ajolinjat pitää olla miltei vierekkäin ainoastaan metrin väli ajolinjoittain. Näinkö toimii voi surutta ajaa. Vauhtia saa olla ja säätö pienellä. Heinänsiemen ei tahdo lentää, joten ajolinjat pitää olla lähekkäin. Nopea on kylvää ja tulos on varmasti hyvä, mutta sitten joutuu sekaan äestelemään erikseen eli työvaiheita joutuu tekemään enemmän.

Lainaus käyttäjältä: Snowman - 16.04.12 - klo:10:10

Lainaus käyttäjältä: HILLS - 16.04.12 - klo:09:03

Lainaus käyttäjältä: Greenpwr - 16.04.12 - klo:00:14

 Nurmilevityksessä pittää olla säädettävät levitinlautasen siivet ja taitaa rirektiivi puhua jotain muutakin, kyllä koneharmin pojat kertoo tarkemmin jos luvan antaa...ja taitaa niissä berkunkin hinnoissa olla markkinatakouden lait vaikuttamassa, vaikkei sitä ihan suoraan mainostetakkaan...

Tämän alueen "ylitarkastaja" selvitti pykälistä, että nurmelle levitettäessä pitää olla repijäkelat ja lautaset levitykseen eli lautaslevittimet täyttävät direktiivin suoraan. Jos näin ei ole pitää valmistajalla olla esittää hyväksytty testaus kyseisellä kärryllä eli pystytela käy jos tämä direktiivi täyttyy. Tälläinen löytyy Jeantililta. Muista pysty merkeistä ei taida löytyä ? Täällä urakoitsijalla Joskin ja nurmelle vetää. Esim. Joskinilta ei taida löytyä siihen hommaan tarvittavaa testausta ?  Jos tarkastaja huomaa kiinnittää tähän huomion, kuinkahan käy? Yhä enemmän painotetaan ympäristöä, joten on oletettavaa, että tähänkin puoleen kiinnitetään enemmän huomiota.

Puhutaan varmaanki ympin lisätoimenpiteestä lannan vevitys kasvukaudella johon testaus direktiivi liittyy. Taitaapi olla tällä hetkellä kaikki valtamerkit tuon direktiivin täyttäviä jopa nuo tempotkin...

Joo nyt on muutamille mennyt puurot ja vellit sekaisin. Useimmilla pystykelavaunuilla saa levittää nurmeen, tarvitsee täyttää tietyt levitystasaisuus vaatimukset.

Niinpä. Mitenkä sen osoitat ilman kirjallisia testaustuloksia. Pelkkä silmämääräinen maajussin testi ei riitä. Kysykää neuvojilta, ettei tarvi arpoa sieltä selviää. Suuri investointi en ihan tämän palstan mukaan menisi ostamaan kärryä, varmistasin ensin. (kyseessä siis suoraan kasvustoon levitettäessä)

 Nurmilevityksessä pittää olla säädettävät levitinlautasen siivet ja taitaa rirektiivi puhua jotain muutakin, kyllä koneharmin pojat kertoo tarkemmin jos luvan antaa...ja taitaa niissä berkunkin hinnoissa olla markkinatakouden lait vaikuttamassa, vaikkei sitä ihan suoraan mainostetakkaan...

Tämän alueen "ylitarkastaja" selvitti pykälistä, että nurmelle levitettäessä pitää olla repijäkelat ja lautaset levitykseen eli lautaslevittimet täyttävät direktiivin suoraan. Jos näin ei ole pitää valmistajalla olla esittää hyväksytty testaus kyseisellä kärryllä eli pystytela käy jos tämä direktiivi täyttyy. Tälläinen löytyy Jeantililta. Muista pysty merkeistä ei taida löytyä ? Täällä urakoitsijalla Joskin ja nurmelle vetää. Esim. Joskinilta ei taida löytyä siihen hommaan tarvittavaa testausta ?  Jos tarkastaja huomaa kiinnittää tähän huomion, kuinkahan käy? Yhä enemmän painotetaan ympäristöä, joten on oletettavaa, että tähänkin puoleen kiinnitetään enemmän huomiota.

Minulla on projektina kanssa tuhkaimurin rakentelu. Aihioksi ostin puoli-ilmaisen vasaramyllyn, alle 300€, jonka imuteho ainakin alkutestauksessa tuntui vähintäänkin riittävältä. Mukana tuli jotain putkia ja sykloni. Myllystä revin pois kaikki ylimääräiset, seulat, jne. Imumylly ja sykloni ovat pannuhuoneen ulkopuolella. Imuputkeksi myllyltä tulee normaalia 100mm ilmastointiputkea n. 8m kattilan viereen asti. Lopuksi parin metrin pätkä taipuisaa putkea ns. imurin letkuksi. Letkulla on tarkoitus imeä tuhkat kattilasta aina tarpeen mukaan. Ulkona sis sykloni ja sen alla 200L vaihdettava tynnyri. Vielä siis projekti vähän vaiheessa...

Minulla on ollut käytössä n viisivuotta 4Kw moottorilla oleva "lietso", jossa siivet ja runko muutaman millin levyä, ei siis peltiä, sillä turpeesta syntyvä lasitus vääntäisi sen heti mutkalle, n 200mm:lla ilamastointiputkella (siis peltisellä, helppo rakentaa, kun on valmiita mutkia jne ei kallis) imu kiinteästi tukaluukkuun tehdyn sovitteen kautta kattilaan ja samalla putkella puhallus betoniseen likakaivoon, kyllä lähtee ! Imuri vetää tuhkat piipusta asti, ei tarvi nuohota. Päivittäin kun käyn pannuhuoneessa painan katkaisijasta ja kattila on jälleen puhdas. Puhallus betonikaivoon vaatii sieltä tietenkin poistoreijjän ja sieltähän lentää tällä hetkellä kipinää ja tuhkaa. Varmaan sykloni ja tynnyri palvelisia turvallisemmin. Nyt tyhjään kaivon imuvaunulla kerran vuodessa.

Mäkin ajelin pienen testilenkin keväällä, tosin 110.lla, mutta ei vakuuttanut, se vaihteisto, eikä varsinkaan se "laukaisulaite" mikä toimii kytkimenä, kone olis kumminkin tullu etukuormaajakäyttöön ja sillä pitäis saada ajettua tarkastikkin, mutta en millään onnistunu sillä lähtemään tasaisesti matkaan hyppäsi pupun lailla, lähti sitten suunnanvaihtajalla tai kytkimellä. Hitaallapuolen sai vähän helpotettu nykimistä, mutta ei se kyllä mitään "mä haluun" tuntemuksia saanu aikaan. Eikä se jatkuva nappisulkeinen vaihteitten kanssakaan mikään elämys ollut, kun aina suunnanvaihdon ja pysäytyksen jälkeen alettiin näpyttely alusta eikä mitään voi ohitella. Mutta varmasti siitäkin joku pitää, olihan se hiljainen hytiltään, eikä näytä pahalta.

Itse vaihdoin Valtra A95 -07 nyt toukokuussa 110 Multicontrolliin. Tyytyväinen olen, jäi käppien vatkaaminen ja mekaaninen etukuormain ohjain. Nähtävästi et ollut perehtynyt suunnanvaihdon toimintaan. Sama suunnanvaihto toimii myös monitoimiohjaimesta, joten suunnanvaihdossa ei voi olla ns. vapaa asentoa eli pakon sanelema juttu (olisiko tarvetta vaihtaa myös sieltä en tiedä). Toisaalta tämä kone on nimenomaan etukuormain käytössä hyvä, sillä se muistaa edellisen suunnan vaihteen vaikka kelaisit toiseen suuntaan isomalla vaihteella. Lisäksi tämä on ketterä (kuin A95) ja tosi vakaa kone. Sinänsä vaihteisto on kehittynyt esim. NH 7000 sarjaan verrattuna juuri edellisen ansiosta ja lisäksi tämä menee suuntaansa samaa vauhtia (en tosin ole kokeillut, riittävästi kuitenkin). -08 vaihdoin JD:n NH 7000 ja tyytyväinen olen ollut. Jos kaikki toimii, kuten uutena ajaminen on helppoa. Kestävyys panee kyllä mietityttämään. Aika näyttää.
JK. Testi koneissa monesti päivitykset pielessä, varmaan myös kokeilemassasi koneessa. Lähtö vaiteen voi valita (ei tarvi olla ykkönen), sen jälkeen tosin joutuu kelaamaan tai panemaan jonkin sortin automaatin päälle. Pellolla oma automatiikka ja tiellä omat vaihtoehdot. Valtran N sarja oli vaihtoehtona, mutta varusteista olisi pitänyt tinkiä, joten.......

Vielä muoveista. Ekorosk noutaa mm paalimuovit tilalta, kunhan ne ovat erillään verkoista. Kerään vain kasan pihalle ja siitä Ekorosk käy hakeautolla hakemassa, kouralla suoraan lavalle. Maksat vain lastaus ajasta n 80e/ h ja se riittää n vuoden muovien pois vientiin. No verkot jää ja ne voi viedä vaikka jäteasemalle. Hyvin toimii, kun paremmasta ei ole tietoa.

eikö kenelläkään ole tuollaista tai pelkkää paalaajaa??

KP-traktori Kokkolassa on myynyt niitä ansiokkaasti. Itselläni -05 NH 560 combi muutama tuhat paalia takana. Alun säätämisen jälkeen toiminut moitteetta. Pari viimeistä kesää ei mitään ongelmia, ei edes verkon kanssa.

Lainaus käyttäjältä: HILLS - 01.02.10 - klo:17:43

Lainaus käyttäjältä: TriSixVario - 01.02.10 - klo:16:48

Juu johtaja on 4 ja moottori pyörii oikein kokeiltu kumminki päin uus moottori on saman virman tekemä ku vanhaki eikä vanha moottori oo ku yhen tyhjennyksen paikollaan

Hei! Jos johtoja menee siis KOLME siihen ns kytkentäblinttiin ja yksi on maassa. EI SE TARKOITA, ETTÄ KÄÄNNÄT NÄITÄ JOHTOJA KESKENÄÄN, NÄIN MUUTTUU VAIN PYÖRIMÄ SUUNTA. Pitää vaihtaa blintin kytkentäliuskoja eri lailla.  ELI jos nämä metalliset liuskat ovat poikittain

o---o---o

o    o    o


eli näin ns tähteen, syöttö (johdot) alhaalle. (Järjestyksestä ei väliä, yleensä pyörii väärin päin, muuta vain KAHTA keskenään sama työ tarvittaessa ala kytkennässä)  

TAI

o    o    o
|    |    |
o    o    o

eli näin ns kolmioon, syöttö (johdot) samoihin ruuveihin kuten edellä. (Näin helpompi selittää)


Kytkennän ratkaisee moottorin KILVESSÄ olevat jännite luvut, KOLMIOON (alempi piirros), jos muistaakseni 400 / 660 V.

TÄHTEEN (ylempi malli) jotensakin jännitteet tätä luokkaa 230 / 400 V.

TARKISTA KILVEN JÄNNITTEET ja vanha kytkentä ovatko kuten edellä, jollei muuta. Sen "sähkömiehen" pitäisi tämä tietää, joten paikalle.


Kytkentä vaihtoehtoa on siis vain YKSI oikea!!!!!!!

Jos tämä asia on kunnossa, niin vikaa hakemaan muualta. Tuleeko moottoriin kaikki kolme vaihetta, johdot irti ja kunnon "mittareilla" (ledi dusboli myös hyvä missä näkyy jännite, ei vaihekynä) mittaus.

Juu kytkentä on mallia alempi kuva sähkömies tulee illalla käymään katotaan mikä on tuomio roikka on kyllä 30 metriä mutta on se toiminu ennenki pitää tarkistaa jos ei muu auta niin pitää ottaa agrigaatti viereen sitte ei pitäs olla siitäkään kiinni

Lisäys: Yleensä tämän kokoinen moottori on sanotusti kolmioon kytketty eli alempi versio piirroksesta.

Juu johtaja on 4 ja moottori pyörii oikein kokeiltu kumminki päin uus moottori on saman virman tekemä ku vanhaki eikä vanha moottori oo ku yhen tyhjennyksen paikollaan

Hei! Jos johtoja menee siis KOLME siihen ns kytkentäblinttiin ja yksi on maassa. EI SE TARKOITA, ETTÄ KÄÄNNÄT NÄITÄ JOHTOJA KESKENÄÄN, NÄIN MUUTTUU VAIN PYÖRIMÄ SUUNTA. Pitää vaihtaa blintin kytkentäliuskoja eri lailla.  ELI jos nämä metalliset liuskat ovat poikittain

o---o---o

o    o    o


eli näin ns tähteen, syöttö (johdot) alhaalle. (Järjestyksestä ei väliä, yleensä pyörii väärin päin, muuta vain KAHTA keskenään sama työ tarvittaessa ala kytkennässä)  

TAI

o    o    o
|    |    |
o    o    o

eli näin ns kolmioon, syöttö (johdot) samoihin ruuveihin kuten edellä. (Näin helpompi selittää)


Kytkennän ratkaisee moottorin KILVESSÄ olevat jännite luvut, KOLMIOON (alempi piirros), jos muistaakseni 400 / 660 V.

TÄHTEEN (ylempi malli) jotensakin jännitteet tätä luokkaa 230 / 400 V.

TARKISTA KILVEN JÄNNITTEET ja vanha kytkentä ovatko kuten edellä, jollei muuta. Sen "sähkömiehen" pitäisi tämä tietää, joten paikalle.


Kytkentä vaihtoehtoa on siis vain YKSI oikea!!!!!!!

Jos tämä asia on kunnossa, niin vikaa hakemaan muualta. Tuleeko moottoriin kaikki kolme vaihetta, johdot irti ja kunnon "mittareilla" (ledi dusboli myös hyvä missä näkyy jännite, ei vaihekynä) mittaus.