Tässä ollaan pikkuhiljaa palamassa alkuperäiseen ajatukseen, että jos alueellisesti sovittais että talven hakkuut pitäisi olla myytynä ennen 1.9 niin sen jälkeen voitais lähettää alueelle kaksi motoa ja ajokoneet mitkä järjestelmällisesti kulkis ja toinen hakkais päätehakkuut ja toinen harvennukset. Tällöin siirtoja ei tulisi paljoa yli kahta kilometriä ja ne voitais kävelyttää ilman lavetteja. Sitten isommat puuerät lähtis suoraan tehtaalle ja pienemmät siihen paljon puhuttaneeseen lajitteluun josta ne ohjautuisi tehtaalle. Tällöin metsätalous taitais olla logistisesti kustannustehokkainta. Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.

Lainaus käyttäjältä: bouli - 26.12.10 - klo:10:16

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3  
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..

Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
 

Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa  

Tästä asiasta kyllä ollaan samaa mieltä, ei tilakoon kasvattaminen tuo mitään autuutta. Kauppaa kohden puumäärät kyllä kasvavat mutta kuviokoko on mikä on. Vaatii muutaman sukupolven työn että niille pystyy jotain tekemään. Eri asia sitten vanhastaan isoilla metsäkokonaisuuksilla.

Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.

Hiukan asiaa liippaa...

Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.

miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa.

Ilmeisesti siksi, että tämä on yhtä kiva asia kuin poiketa takavuosina maatalouskauppaan, jossa hölösuinen puimurimyyjä hyökkäsi heti liiveihin kertomaan, kuinka hän on myynyt jo koneen sinne teidän naapuriin ja naapurikylällekin ja siitä teitin vanhaasta koneesta saisi nyt tämän verran vaihdossa.

Ymmärrän kyllä Heiniksen pointin. Kyllähän tässä korjuussa kehittämistä olisi...

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.12.10 - klo:14:25

Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.

Hiukan asiaa liippaa...

Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.

Kävin kolmisen viikkoa sitten paikkailemassa metsässä metsäfirman jälkiä. Kaivinkoneella siloittelin kokoojauran, oli melkoisen karussa kunnossa ja meni harvennettavan alueen läpikin.

Jutun pointti,että viime keväänä hakkasivat naapurin metsän, aukot vierekkäin ja kokoojaurakin osittain yhteinen rajalla. Eivät hakanneet jäisen maan aikaan vaikka pitikin, ja koneet vierekkäisillä palstoilla, ei edes rajaojaa välissä! Ei jäänyt jälkeäkään naapuripalstalle, so*****un aikaan hakattuna. Toivat koneet uudestaan nyt syksyllä, 800+ kuution leimikolle, naapurilla oli keväällä pienempi.

Sama firma, puulajit, saman metsätien varressa jne. Käsittämätöntä toimintaa! Euroja paloi turhiin koneen siirtoihin, vajaisiin autokuormiin ym.

Edes näitä järjettömyyksiä järjestelemällä säästettäisiin paljon, koottaisiin leimikoita enemmän yhteen kuten peltotöissä peltoja.

Nykyään ei pinot kauaa tien varressa vanhene,,,,,

å;;;;;;;;;;;;;;;Å

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 26.12.10 - klo:13:25

Lainaus käyttäjältä: bouli - 26.12.10 - klo:10:16

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3  
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..

Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
 

Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa  

Tästä asiasta kyllä ollaan samaa mieltä, ei tilakoon kasvattaminen tuo mitään autuutta. Kauppaa kohden puumäärät kyllä kasvavat mutta kuviokoko on mikä on. Vaatii muutaman sukupolven työn että niille pystyy jotain tekemään. Eri asia sitten vanhastaan isoilla metsäkokonaisuuksilla.

No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.

Peruna pitäjän Uutissii

http://www.youtube.com/watch?v=ln4nbT9Ykw4
 

,,,,,,,,,,,,,Å,,,,,,,,,

No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.

Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi  Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 26.12.10 - klo:21:08

No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.

Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi  Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.

Sulla ei taida olla kovin paljon mettää...

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 26.12.10 - klo:22:52

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 26.12.10 - klo:21:08

No joo. Pinta-alan kasvaessa pystyy helpommin hakkaamaan tilan kerrallaan kun ei tarvitse ajatella että kiva olisi hakata viiden vuoden kuluttuakin. Hakkaa sitten viiden vuoden (tai yhden vuoden) kuluttua seuraavan tilan.

Saattaa olla. Minä taas hakkaan puu kerrallaan. Jopa paksut katajat, pirttikaluston aihioiksi sahattavaksi  Hyvä laatuiset oksattomat tukit hirsisorviin, ja venelaudoiksi. Visakoivut, loimukoivut yms. keräilen yksittäin huonekalu tarpeiksi. Haavat ja sen sellaiset sujautan myös sirkkelin läpi. Metsäfirmoille olen myynyt hyvin vähän.

Sulla ei taida olla kovin paljon mettää...

No ei. Eihän täällä itä-suomessa ole juuri kellään paljon metsää. Pieniä persiinaloja. Enpä kyllä enempää tarvitsekaan, kun metsänhoidolliset toimenpiteet teen kaikki itse, niin siinä tämmöisillä pienilläkin metsätiloilla, ja pinta-allalla riittää puuhaa. 

Eihän täällä itä-suomessa ole juuri kellään paljon metsää.

Eli mettää on aivan ummet ja lammet....

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.12.10 - klo:14:25

Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.

Hiukan asiaa liippaa...

Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.

Stora-Enson tytöt tätä ovat harrastaneet. Ostomiehistä en tiedä. Ovat soittaneet että kone on tulossa Tornatorin metsään ja näytti teillä olevan siinä rajan takana harventamistarvetta...

Lainaus käyttäjältä: Herra Heinamaki - 26.12.10 - klo:19:45

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 26.12.10 - klo:14:25

Eri asia on sitten että haluaako metsänomistajat ja puufirmat koitaa kuljetuksen halvalla.

Hiukan asiaa liippaa...

Olen vuosia ihmetellyt ( Metsäliitolle laitoin jopa aiheesta palutetta ), miksi ostomiehet eivät saatuaan jossakin naapurissa puukaupan so*****a, ole koskaan pyrkineet ostamaan rajan toisella puolella olevaa puustoa. Samanlaista puustoa olisi ollut myös naapurin / meiddän puolella ja siirto ja myös ostokustannuksissa olisi saatu selvää säästöä.

Stora-Enson tytöt tätä ovat harrastaneet. Ostomiehistä en tiedä. Ovat soittaneet että kone on tulossa Tornatorin metsään ja näytti teillä olevan siinä rajan takana harventamistarvetta...

kyllähän myös metsänhoitoyhdistys näin toimii, on vain kun punainen vaate sonnille joillekkin

Aiheesta liipaten. http://www.tekniikkatalous.fi/metsa/article560247.ece