Kun tää keskustelu kääntyy nyt enemmin yleisen kannattavuuden puoleen niin tässä  systeemissä on sellainen hiljaainen tasaamis malli joka on täysin väärin eli metsäyhtiöillä on tapaana maksaa hieman ylihintaa niille metsänomistajille jotka ei viitsi tehdä mitään toimivan. tämä taas rankaistaan niiltä jotka koittaa kaiken saada pelaamaan. Toki hinnoissa on hieman eroa hyvän ja huonon paikan suhteen mutta ei riittävästi eikä kustannuksia vastaavasti.

Mutta nyt meikäläinen siirtyy netistelystä joulun viettoon joten hyvää joulua niin metsänomistajille kuin koneyrittäjille ja muillekin maaseudun asukkeille ja viljelijöille mihin itse kuulun.

Näin se valitettavasti menee. Minullakin yksi 40 ha palsta tosi huonon tien päässä ja monet sanoo että laita tie kuntoon. Se oli jo menossakin työn alle mutta ajattelin että kun lähes saman hinnan saa vaikka tie onkin hanurista ja itse ajan mutiaisilla olevalla maasturilla niin laittakoon tien ne joilla auton pohja raapii maata. Toisekseen palsta alkaa olla pelkkää aukkoa ja taimikkoa joten liikuskelen sinne raivuri takakontissa ja tietä puutavaran kuljetukseen palstaltani tarvitaan vasta 20 vuoden kuluttua. Siinä ajassa uusittu tiekin alkaisi vaatia peruskunnostusta. Euro on paras konsultti. 

Lainaus käyttäjältä: Juha H - 22.12.10 - klo:14:54

Lisäksi metsien kuvio koko ei saisi olla liian pieni, tavoitteeksi alle 1ha kuvioista kokonaan pois.
Näin 1 harvennnus kannattava jopa koneyrittäjälle ja olis jopa mahkuja saada vähän lisää puun hintaakin!

En taida viitsia tästä enempää, mutta kannattavuus, tai sen puute, perustuu koneyrittäjillä kyllä ihan muuhun kun kuvio kokoon   Jätän teidät,  metsäalan ammattilaiset funtsimaan näitä juttuja, mutta mulle se on henk.koht yks paskanhailee hakkaanko puol, vai kymmenen hehtaaria yhdelle.

Koneyrittäjillä on kait niin hyvät taksat että aivan sama siirteleekö konetta vai hakkaako? Pitää seuraavan kerran Umpin ja S-E:n yhtiökokouksessa pitääkin puheenvuoro jossa esitän asian korjaamista.

Mutta metsänomistajan kannalta ei ole "paskanhailee" myykö puolenhehtaarin leimikon vai 10 hehtaarin leimikon. Jätetään se puolenhehtaarinmetsä Nalle Puhille. 

Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3

Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:10:40

Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3

Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?

Ja vastaavasti mistä löytyy se yrittäjä joka maksaisi naapurin 15000 m3 leimikolle koneen siirrosta 3750 € tai 11850 € ? Tiedä sitten jos puumalassavaimikäsulkavasenytoli on kaikki toisin?  

Lainaus käyttäjältä: bouli - 24.12.10 - klo:13:19

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:10:40

Mä en juur mistään mitään tiedä, mutta tuosta äkkiä katsoen lasketun siirtokustannuksen ilman palkkaa, niin se on 0,93–1,96€/km ja palkkakustannukset mukana 1,56–2,78 €/km. Siirtokustannuksetkuutiometriä kohti ilman palkkakustannuksia 0,15–0,55/m3 ja palkkakustannuksien kanssa 0,25–0,79 €/m3

Mistä löytyy lavettiyrittäjä joka siirtää koneen 50m3 leimikolle noilla siirtokustannushinnoilla 12,5 tai edes toisen ääripään 39,5 euron kokonaishintaan?

Ja vastaavasti mistä löytyy se yrittäjä joka maksaisi naapurin 15000 m3 leimikolle koneen siirrosta 3750 € tai 11850 € ? Tiedä sitten jos puumalassavaimikäsulkavasenytoli on kaikki toisin?  

En mää puumalasta tijä mittään, enkä mistään muustakaan. Terveisiä pohjois-karjalan metsätalouden ammattikorkekoulusta  Tutkimus suoritettiin 1.2.2005–31.12.2008, ja siitä valmistui loppuraportti 7.1.2009. Ja Väätäisen tutkimus vuodelta 2006, ja Juha-Matti Frimanin tutkielma, joka ei sekään poikkea lasketuista yksikköksutannuksista. Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden. Mutta en mää mahda mitään kun ollaan tämmösiä typeryksiä, että tämmosiin päätelmiin päästiin. Anteeksi kauhiast mun tyhmyyteni.  Kuten myönsin. Te, olettan puunkorjuun asiantuntijoita.
http://www.miljoonamottia.fi/assets/files/PUUNKORJUUYRITYSTEN%20KONESIIRTOJEN%20TOTEUTUSTAVAT%20KUSTANNUK.pdf

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat. 

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat. 

Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat. 

Mutta jos ei hakkaa yhtään kuutiota eikä siirrä konetta? Onko se ammattikorkeakoulun tutkimuksen mukaan edullisin vaihtoehto? Vai kallein?

Entä jos hakkaa pihakuuset eikä siirrä konetta ollenkaan?

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat. 

Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?

Tutkimuksia on kolme kappaletta, joista tuorein jätetty toukokuussa 2010.  

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:16:12

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3  
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Ja tähän vaikuttaa ensisijaisesti puun menekki markkinoilla, jonka perusteella syntyy firmojen hakkuutarve, jonka yrittäjät sitten toteuttavat.  

Ja ovatkohan luvut muuttuneet vuodesta 2006?

Tutkimuksia on kolme kappaletta, joista tuorein jätetty toukokuussa 2010. 

Ja luvut pysyneet samoina palkkojen kohoamisesta huolimatta? Tai polttoaineiden hintamuutoksista huolimatta? Jos näin on niin olisiko tehty yksi tutkimus ja loput copypeistanneet sen?  

Väitän kuitenkin että mitä enemmän motteja saa hakata ilman siirtoja, sitä pienempi siirtokustannus hakattua mottia kohti on.   Sanokoon ammattikorkeakoulun tutkimus asiasta mitä tahansa. Oikeastaan ei edes kiinnosta   Siirrynpä ottamaan napanderit Chivas Regalia ja lapsilauman kanssa odottelemaan Joulupukin saapumista. Sitten naukut Chivasta ja katsomaan miltä tuunattu majava (TM) näyttää? Hyvää Joulua!

Hyvää joulua vaan sinnekin. Muista laittaa joulupatakeräykseen jokunen hilkku meille köyhillekin. 

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..

Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
 

Puuta pitää polttaa kokonaisena , ei hakkeena
 

Lainaus käyttäjältä: pötsjölööm - 24.12.10 - klo:16:05

Lainaus käyttäjältä: talutehnika - 24.12.10 - klo:15:21

Eikä se tyhmyys rajoitu pelkästään korjuuseen. Kyllä se ostomies yleensä käy sitä leimikkoa katsomassa. Hehtaarin leimikon katsomiseen palaa työaikaa ja polttoainetta hiton paljon enemmän hehtaaria kohti kuin 50 ha leimikon.

Vai olikohan se sittenkin silleen ,että vuoden aikana hakattu puumäärä ratkaisi toteutuneet kustannukset/kuutio välillä 0,25–0,79 €/m3 
Puunkorjuuyrittäjälle tärkein siirtokustannusta havainnollistava tunnusluku on
siirtokustannus hakattua puukuutiometriä kohden, joka esimerkiksi 100 000
m³:n vuotuisella hakkuumäärällä olisi laskennan perusteella palkan kanssa
0,51 €/m³.

Niin, KESKIMÄÄRÄINEN siirtokustannus vuodessa hakattua kokonaismäärää kohden..

Olisi mielenkiintoista nähdä tutkimustuloksia leimikkokohtaisista siirtokustannuksista..

Siinä siirrossa vaan yksinkertaisesti on yhtä suuri työ, yhtä suuret palkkakustannukset, pääomakulut yms. oli se sitten kooltaan 50m3 tai 5000m3. Jakaja vaan on hieman erilainen..
 

Suomessa on pienet metsätilat. Vaikka tilan kokonaispinta-ala kasvaa, leimikot ei kasva samassa suhteessa, tämä on myös hakkuutyössä havaittu, ei mitään teoriaa pelkästään. Tutkimusten mukaan, pinta-alaa kasvattaneilla tiloilla, leimikot on edelleen pieniä, ja pahimmillaan metsäomaisuus entistäkin hajanaisempi. Mutta tätäkään ei ole mikään pakko uskoa