Mutta toteama eteläsuomalaisen sikatilan korkeammista kokonaistuista normaalilla sikatilalla ei ole valhe vaan fakta.
Yleensä jos on esittää lukuja tai edes jotain väitteensä tueksi kun sanoo jonkun asian olevan fakta niin se lisää uskottavuutta?
Valitettavasti en löytänyt tähän hätään maatalouskalenteria kuin vuosilta 1999, 2004, 2005 ja 2008 mutta löysin kuitenkin nuo ja niissähän on peltotuet. Mikä on "normaali sikatila"? Pengoin vanhoja keskusteluja ja muita ja voisiko siitä Perälän Matin gradusta päätellä että keskimääräinen lihasikala on 150 lihasikaa? Myyntiin siis noin 40 eläinyksikköä per vuosi? Peltoa ehkä 30 hehtaaria? Maatilojen keskimääräinen pinta-ala lienee vieläkin alle tuon? Mutta voisiko tuo olla tarkoittamasi normaali sikatila?
Lähestyin tätä siltä kantilta että ensin katsoin eläintuet joissa ero per vuosi tuolla tilalla 1440 euroa vuonna 2008 ja jos muina vuosina kelpaisi se muistaakseni täälläkin jossakin saatu keskimääräinen ero 10 euro/vuosi? Eli muina vuosina siis eläintukien ero 400 euroa. Sitten katsoin eron peltotuissa per/ha joka vuonna 2008 oli 30 euroa/ha. Eli vuonna 2008 ab-tilalla olisi pitänyt olla 48 hehtaaria peltoa että olisi tuet mennyt tasan. Enemmän siis kuin tuo 30 hehtaaria eli C1:lle tulee tukivoittoa jos on tuo normaalitila ja vasta 48 hehtaaria niin tuet tasan.
Vuoden 2005 peltotuet 645 - 648 - 643 A - B - C1
Ero siis ab hyväksi 5 euroa eli jotta tasan niin 80 hehtaaria peltoa.
Vuoden 2004 peltotuet 564 - 564 - 560 A - B - C1
Ero siis ab hyväksi 4 euroa eli jotta tasan niin 100 hehtaaria peltoa.
Vuoden 1999 peltotuet 413 - 447 - 420
Ero siis ab hyväksi 27 (vai 7???) euroa eli jotta tasan niin 15 (57?) hehtaaria.
Jos 1000 lihasikaa eli 250 eläinyksikköä niin hehtaareita olisi vastaavasti pitänyt olla 250 - 500 - 625 - 93 jotta tuet olisivat menneet suurinpiirtein tasan.
Eli kyllä selkeästi on niin että ainakaan näiden löytämieni esimerkkivuosien valossa C1 ei ole AB-alueesta jäänyt yhtään jälkeen.
Jos on normaalitila 150 lihasikaa + 30 ha peltoa niin tuskin on päässyt juuri niistä miljoonaluokan investointituistakaan nauttimaan kumpikaan. Jos taas on isompi tila eli on saanut investointitukia niin kun verrataan vastaavankokoiseen tilaan C1:llä niin AB-tilalla täytyy olla aika rajusti peltoa että olisi päässyt samaan, veikkaan että ero eläin+peltotukien erossa verrattuna mahdollisiin investontitukiin niin tuskinpa C1 paljon tappiolle on jäänyt?
Yleensä ottaen mitä enemmän eläinyksiköitä suhteessa peltoon niin sen rajummin "tukivoittoa" C1-tila on tehnyt AB-tilaan nähden ja monesti investoineilla eli juuri niillä miljoonatuista nauttimaan päässeillä tilanne on tämä eli iso kotieläinyksikkö ja sitten vähemmän peltoa niin en usko että investointitukien mukaan ottaminenkaan kun sen jostakin saisi selville pahasti heilauttaa tilannetta minnekään suuntaan.
En mene sanomaan että nämä luvut ovat oikein kun tosiaan vain pikaisesti maatalouskalenterista katsoin ja tietysti jos lähdetään kikkailemaan niin varmasti joitakin lukuja muuttuukin joku ympäristötuki tai jotain mutta nämä suoraan taulukoista otettuja. Näiden lukujen perusteella tuo faktasi näyttäisi olevan jotakin muuta kuin faktaa kun mikään noista vuosista ei hirveästi väitettäsi tukenut?
Mutta jos joku muu löytää maatalouskalenterit noilta muilta vuosilta niin voisi heittää nuo peltotukiluvut tänne? Itse olen saattanut hävittää tai hukata suurimman osan eli en löydä enää muita tuohon jatkoksi vaikka kirjahyllyni tarkistankin. Mutta täytyy kyllä sanoa että jos muut vuodet ovat yhtään samansuuntaisia niin kyllä silloin täällä kovasti faktana esitetty tieto joutuu vähintäänkin outoon valoon?