Näin ajateltuna antti-x olet ihan oikeassa.

Eilen sitä kuuntelin koko aamupäivän, ettei kansallisen kotieläintuen vakiintuneella puolivuotta myöhässä jatkuvuudella "ollutkaan mitään merkitystä", se olikin edellisen ohjelmakauden vika. Ja, että 75 senttiä voi ollakin 1 euro, pitää vain pystyä kuvittelemaan, että se loput 25 senttiä on olemassa Se oli ekonomin suurempaa matematiikkaa jota todennettiin myös eilisessä Maaseudussa.

Kuten aiemmin taisin mainita, mikäli EU-nautapalkkion ennakko olisi ollut hakuohjeiden mukainen 6kk, silloin A/B-C tukileikkaus olisi ollut aika tarkalleen yhtä suuri kuluvalle vuodelle. Se oli hyvä, että laskentajaksoksi muuttuikin 8,5kk, nimittäin se korjasi paljon A/B:n leikkauksen osuutta.

Eu-nautapalkkio maksetaan eläimien mukaan ennakkona 8,5kk, loput 3,5kk seuraavana vuotena.

Kuten jatkossa Kansallinenkin, ainut vain että se 1.7-31.12 jakso "karkasi" johonkin.

antti-x ei ole näköjään ihan jyvällä tukien muodostumisesta

A-B alue sai Eu-nautapalkkiota viime vuodelta loppumaksun 3,5kk keväällä ja tämän vuoden suuremmasta (loppukin kansallisesta siirtyi 2015 eu-nautapalkkioon A-B)  palkkiosta 8,5kk maksu tulee näillä näkymin ensiviikolla.

Nyt ikävä kyllä tämä tukiuudistus kohteli kaltoin C-aluetta.

Ja vielä selvennyksenä, sitä kansallista kotieläintukea ei sitten tule enää euroakaan tänä vuonna, kevään 75% ennakko oli ainut maksatus tänä vuonna kyseiseen tukeen!

Eilinen maaseudun juttu on tarkoituksella harhaanjohtava, siinä väitettiin että tukea maksetaan saman verran kuin aikaisempinakin vuosina.

Niin siinä sitten kävi!
Mikään ei muuttunut kansallisessa tuessa, paitsi jos ei lasketa seuraavaa.

Investoinut tila menetti pysyvästi sen ensimmäisen puolenvuoden tuen, mikä olisi pitänyt maksaa jaksolta 1.7.14-31.12.2014 kiinni. Huom! Tuen jälkijättöisyys.

25% 2015 vuoden tuesta jäi pysyvästi tulevaisuuteen. Kaikille C-alueen tiloille tuloutui vain 75% tuesta, eikä tulevaisuudessa ole näkyvissä yhtään 125% maksatusta.

Eihän muuttunut!!!

Ja ettei tilanne tuntuisi liian yksinkertaiselta myös Eu-nautapalkkiosta siirtyy aiempaan nähden 2,5kk seuraavalle keväälle, joka koskettaa ennen kaikkea A-B aluetta.

Hyvä ministeriöä ja Mtk onnistuneista leikkauksista vuodelle 2015!

Kun aiemmin pohjoinentuki tuloutui puolivuotta myöhässä, nyt siirryttiin vielä puoli vuotta eteenpäin, 1.7.14-31.12.14 pitoajalle ei näin ollen saatu euroakaan pohjoista kotieläintukea.

Tästä puhuttiin ja asia on ollut 11kk tiedossa. Asiasta oli tarkoitus kertoa tarkemmin Maaseudussakin, mutta kumma kyllä nuori toimittaja(siirtynyt koneviestiin nyttemmin) käytyään Simonkadulla, muuttikin koko jutun luonteen. Kyseisestä asiasta sitten kertoikin Minna-Mari Kaila, ettei mitään leikata vaan rahat tulee myöhemmin. Tätä hölmöläis tarinaa sitten joku uskonut tai ollut uskomatta. Tänä vuonna kevään ennakko oli 75% ja loput 25% tulee maksuun keväällä 2016.

Ministeriön kanta tiivistettynä "voi aiheuttaa sopeutumista tiloille joiden tuotanto on muutenkin muutosvaiheessa"

Tällä mmm ja mtk:n sopimalla laskentaperusteen muutoksella valtio säästi 2015 puolenvuoden pohjoiseen kotieläintukeen varatut rahat C-alueelta ja A/B-alueelta noin 40% verrattuna C-alueeseen.
Tämän päätöksen seuraukset on viimeistään edessä nyt, käytännössä lähes jokainen naudanlihantuottaja joutuu kattamaan tämän vajeen vieraalla pääomalla selvitäkseen seuraavaan vuoteen.
Tähän vielä tehokas kauppojen halpuuttaminen ja kuluvalle ohjelmakaudelle luotu  tuki ero A/B-alueen hyväksi,  ei voi kuin onnitella maa ja metsätalous ministeriötä sekä Mtk:tä onnistuneista linjauksista, mikäli oli tarkoitus saattaa vaikeuksiin naudanlihan tuotanto varsinkin suomen nurmialueella!!!

Yhtään tarkemmin tietämättä A-B tulevaa tilannetta, ajattelen lähinnä nyt 2014 olevaa tilannetta. Ei ne tulevat rahat ole menetetty, vaan puolet vuoden 2014 tukikertymästä.
Ja matemaattisesti se menee juuri noin kuten kirjoitin, A-B pohjoinen tuki 2014 selvästi pienempi joka on tasoitettu nautapalkkiolla. Ottamatta sen enempää kantaa ABC12345 alueiden tuki kertymiin. Mutta uskoisin asian kiinnostavan joka tapauksessa myös A-B tuottajiakin, vaikka suhteellinen leikkaus on pienempi, huomioimatta muita tulevia muutoksia.
Eikä tällä hetkellä ole juuri tukieroa A-B-C nautojen kasvatuksessa, enkä huomio emolehmiä, kun en niiden kertymiin ole tutustunut.

Tämä ns. uuteen laskentamalliin siirtyminen, nimen omaan jättäisi puolenvuoden tukikertymän tuloutumatta, jolloin jokainen voi omalla kohdallaan laskea mitä se esim. C-alueella tarkoittaa. Luonnollisesti pohjoisentuen kertymän ero on tasattu A-B nautaeläinpalkkiolla, joka on kertynyt kalenterivuotena, joten A-B laskennallinen tuen menetys on noin puolet C alueesta.
Joka tapauksessa nautojen tuet on nimen omaan kertyneet pitopäivien perusteella.
2015 vuoden ennakko näyttäisi olevan 75%, joten tulevalle vuodelle jäävä vaje kassaperiaatteellakin on 25%.

Hyvää uuden vuoden odotusta!

Tässä tapauksen pintaraapaisu julkisesti. On pari syytä miksi halusin asian laajemmin ammattikunnan tietoon. Itsessään mökkinaapurit ei ole ongelma, heidän valitus on ollut samanlaista noin 15v, tosin he tajusivat reilu 5v sitten tämän hallinto-oikeuteen valittamisen ja näkivät sen tehokkaana tapana jarruttaa toimintaa. Myös lainvoimaiseen ympäristölupaan he yrittävät saada muutosta( avi http://www.avi.fi/documents/10191/1029174/isavi_paatos_28_2014_1-2014-4-8.pdf/207abc5f-83f7-4348-a99f-35a9edb3c143)
Vaikkakin yksi kolmesta tehokkaasta valittajasta on Elyn ympäristöpuolen entinen työntekijä, joka sitten päätyi myymään mökkinsä pois.
Onnekseni meillä on ollut ja on enenemässä määrin kesäasukkaita joiden kanssa vuorovaikutus toimii mukavasti. Ukkini on aikoinaan myynyt mökki tontit kantatilasta, aika oli toinen silloin.
Myös siilojen toimenpidelupa on valitettu Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, eikä lupaan tullut muutosta.

Ongelmallista on, jos Elyn ympäristöpuolen kanta saisi vielä kannatusta korkeimmassa Hallinto-oikeudessa, tämän jälkeen käytännössä haetaan ympäristölupa erikseen jokaiselle rehusiilolle, lantalalle ja jne.
Myös ongelmallista olisi, jos KHO muuttaisi lainvoimaista ympäristölupaa (jota ei voi lain mukaan tehdä suomessa), tällöin voidaan kaikki toiminnanharjoittajat olla uudessa tilanteessa.

Tämä on erikoista, mielenkiintoista ja jopa välillä haastavaa 

Kyllä lämpimästi suosittelen ennemmin vaikka Elho 370, on kuitenkin vain 10cm kapeampi kuin 400 Alterna ja varmasti kolme kertaa kestävämpi. Alterna oli kyllä hyvä kone niittää ehjänä ollessaan.

Sopiva 8000, saa osiakin vielä nopeasti ja toimii talvellakin.

SAS selitätkö, kun en ymmärrä mitä tukia isommat saa enemmän verrattuna pienempiin? Tällä kohtalaisen vähäisellä kokemuksella, mitä suurempi tila, sen vähemmän tukea / tuotettu kilo.
Puhut myös paljon verovarojen siirrosta. Keskiverto veronmaksaja ei elämänsä aikana kovin paljon kerrytä nettovoittoa valtiolle, jos laisinkaan.

Tämä on kyllä hauska ketju Miksi pitäisi ketään rangaista jos jonkun vanhemmat tai suku ovat olleet aikanaan kauaskatseisia ja kehittäneet tilaa. Olkoon vaikka kultalapio suussa, ei se suvun vanha omaisuus kenellekään muulle kuulu jaettavaksi. Nykyisessä yhteiskunnassa jo pelkät varainsiirto-/perintöverot rankaisevat liikaa omistusten siirtoa. Tuet on kuitenkin hinnanalennuskorvaus, tosin maatalouspolitiikan muuttuessa näyttäisi tukien sosialisointi lisääntyvän. Suon mielelläni kaikille samat tuet, oli sitten suomen varakkain tai Englannin Kuningatar.
Itse en ole päässyt vanhasta omaisuudesta nauttimaan, mutta siitä edestä on mielenkiintoa kehittää tilaani. Suomessa on kuitenkin kohtalaisen hyvät olosuhteet kehittyä jos ei maatalouspolitiikka sitä betonoi. Tuet tulee näivettymään joka tapauksessa, joten ei todellakaan pidä markkinoita sotkea keinotekoisilla rajoilla. Meidän on kuitenkin pärjättävä kilpailussa muuta maailmaa vastaan.   

Luin eilen illalla luonnosta ja muistaakseni luonnoksessa luki ettei Lfa:n leikkaus koske kuin 3,7% suomen peltoalasta. Sillä tiedolla on valmistelijat voineet lohduttautua. Jos luonnos menee tuollaisenaan läpi, ei se ainakaan tue tarvittavaa rakennekehitystä. Minusta ei ole millään tavoin oikeuden mukaista sosialisoida tukia, perusteet kuuluu olla kaikille samat, oli sitten 2000ha tai 20ha. Yrittämisessä on haasteensa oli koko mikä tahansa. Kyse on enemmänkin siitä montako meitä on reilun 10-20 vuoden kuluttua. Väistämättä tuet näivettyy pikkuhiljaa, mutta ei niillä kuulu tehdä sosiaalipolitiikkaa, se ei ainakaan nosta maatalouden tuottavuutta tulevaisuudessa.