Lainaus käyttäjältä: ana111 - 30.10.13 - klo:21:54

Lainaus käyttäjältä: pera - 30.10.13 - klo:21:49

helsvetti aikanaa ollu 50luvulla 35 lypsävää ja muut mullit päälle,7renkii piiat päälle 
donist en tiiä mut visii jotenkii tultu toimee..
onneks ei oo enää..
piiat ois kyl kivoi kattella 

No piikoja vois palkata niin paljon kun kukkaro kestää,ihan kattelemisen ilosta

saako piikoja pitää parressa?
mites uuren parsipiikolan rakennuslupa?
piikojen laidunnus tuki kuulemma ainakin on nousemassa ja hyvinvointi tuki
pikku"virikeistä sai kans jotain nannaa...
potenssi tukee tais saada ainakin mikäli täyttää piikatilan statuksen.
aatelin vaa ku ois tät joutavaa...

Jos piikoja pitää suuremman lauman lisääntymis tarpeessa,kannattaa varmaan olla anomatta mitään tukia ja olla liittämättä ceevee:hen nim.Sutenööri

jos nyt ajatellaa tuota ketjussa mainittua 40ha viljatilaa, ja siihen sitoutunutta, vaikkapa 500 000 euron pääomaa.

Niin, aika vähän kyllä mainitaan asiasta, joka on melkoisen yleinen: Vöyri nuukasti elänyt velaton vanhaisäntä on kerännyt tontille uudet kuivurit ja konehallit, koneet ovat uudenkarheita ja poika tietenkin on rullannut koneilla lippis takaraivolla kovin ahkeran oloisena.

Sitten yleisesti tuonkokoisessa sukupolvenvaihdoksessa ei välttämättä rahaa liiku sitä 500000. Voidaan tietenkin ajatella, että tuolla omaisuudella "markkinahinta" olisi 500000, joka siis niinkö virtuaalisesti kuormittaa tulosta korkovaatimuksellaan. Mutta tällainen virtuaalinen rahakulu on vähän vaikea mieltää, voisihan sen nimittää vaikka "siskoilta varastettua pääomaa 500000"

Onhan niitä, jotka ovat maksaneet markkinahinnan, tiloistaan, ne ovat enimmäkseen kyllä noita pankkiireja ja teollisuuspatruunoita. Toisaalta, vaiheessa kaksi tämä mainittu sukupolvenvaihdettu Kotivalo kyllä velkaantuu sen 500000 kun vaihtaa uudenkarhean puimurin, traktorin vielä portaattomampaan ja hankkii dankornin, sekä maata 20 ha lisää, silloin kuluipaskin se 500 000 oikeasti. Mutta vasta se on valinta.

-SS-

Sillä, miten tuo omaisuus, tässä keskustelussa siis tuo 500 000, on haltijalleen päätynyt ei ole merkitystä tuolle pääoman tuotto vaatimukselle. Jos se on kerran olemassa, on se mahdollista realisoida, ja silloin se on markkinahinnan arvoinen. Pääoman tuottovaatimus pitäisi siis perustua siihen.

On hieman teatraalista ehkä verrata "pientä" jussia vaikkapa Herlinin (KONE) veljeksiin. Perimällä hekin ovat aloittaneet, siitä huolimatta haluavat omaisuudelleen tuottoa -se lienee sanomattakin selvää? Mutta nyt sitten täällä kyseenalaistetaan se, että jussi haluaisi tuottoa rahoilleen Niin kuin sille ei olisi mitään oikeutusta?!?

Jos omistaa osakkeita, on hieman itsensä huijaamista laskea osinkotuotto osakkeiden ostohinnan mukaan, sen sijaan että käyttäisi markkinahintaa. Koska markkinahinta on se, mikä kertoo minkä arvoinen (rahassa) kyseinen omistus on. Jos olet saanut maatilan halvalla, on silläkin yhtä lailla markkinahinta, johonka ei vaikuta mitenkään miten olet tämän omaisuuden saanut.

Valinta on myöskin se, realisoitko maatilasi ja sijoitat ne rahat johonkin muuhun. Sekin on valinta, jos et tee mitään.

Hmm... voi kait sen noinkin ajatella...
Itse laskisin kyllä osakkeiden osalta sen markkinanhinnan ja ostohinnan erotuksen siihen osinkotuoton päälle vielä kokonaistuotoksi (-inflaatio)....

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 30.10.13 - klo:12:26

Siis eihän tässä mitään ihmeellistä. Kaikki tulee ihan samaan tulokseen että vuositulot keikkuu siellä muutamassa sadassa. Sieltä sitten revitään perusparannukset, vuokrat ja lainanhoidot ym. Kuitenkin tämä tulos on aika hyvä verrattuna muihin tuotantoihin.

Kerro nyt tuo 500€ vaikka 40 hehtaarilla. Saat 20 000€ vuodessa.

Rakenna tuolla rahalla rakennukset ja osta koneet, ja mieti sitten paljonko pitää vielä ulkopuolella käydä töissä että saa parille mukulalle koulukengät jalkaan 

Kyllä näissä hommissa tuo tulopuoli tuppaa jäämään niin matalalle, että huimaa.

Ai juu... alvipalautus jäi huomioimatta, sehän on sitä "ilmaista rahaa", jota syödään keväällä 2 kuukautta 

Eikös halpavilja laske maidon tuottajahintaa,ei heti,mutta sitten kun euroopassa alkavat syöttämään viljat ammuille ja tätä kautta tekevät ylituotantoa.

No miten se nyt on, eikö kukaan osaa sanoa minkä arvoinen sato nurmesta keskimäärin saadaan per vuosi???

Vmässällä niin paskat nurmet että pitää niitä lhp:nä, kun ei niille osaa muuta arvoa laskea, kuin sen mitä vipu-palvelu osoittaa. 

No miten se nyt on, eikö kukaan osaa sanoa minkä arvoinen sato nurmesta keskimäärin saadaan per vuosi???

Vmässällä niin paskat nurmet että pitää niitä lhp:nä, kun ei niille osaa muuta arvoa laskea, kuin sen mitä vipu-palvelu osoittaa.

Nurmisadon hinta on suoraan verrannollinen sen tarpeeseen. Sellaisina vuosina kun karkearehusta on pulaa, niin LASKENNALLISESTI hyvästä karkearehusta kannattaa maksaa enemmän, kuin väkirehusta. Tämä perustuu nautojen terveyteen ja ruoansulatukseen noin yleensä. Eli jos karkearehu on ruokinnan minimitekijä sitä pitää ostaa hyvinkin kalliilla.

Karkearehun kuiva-ainekilon hinta voisi olla vaikka 13 snt/kilo. Jos tuo kerrotaan 6000 kilolla, niin hehtaarisadon arvo (korjattuna, JA säilöttynä siiloon tai aumaan) on 780€.

Tämä laskentatapa tietysti herättää jotain närää... mutta laskentatapa on tässä ihan sama, kuin se että lasketaan mikä on viljan hinta puituna ja kuivattuna siilossa.

Parhaimmillaan säilörehun kuiva-aineen hinta ruokinnassa on voinut olla 31 senttiä/kgka  Eli tilanteessa, jolloin väkirehuprosentti on ollut jo ns. tappava. Huonoimmillaan hinta on -10 snt/kilo, eli jokainen syötetty kilo on tuottanut tuotannolle enemmän vahinkoa kuin hyötyä  Tämän ilmiön saa aikaiseksi syöttämälle lehmille liikaa tai huonoa 

Eli... pulavuosina laadukkaan säilörehun hehtaarituotto on parempi kuin vaikkapa 5000 kilon vehnäsadon. Ja viljelykustannukset ovat ehkä 20-30% 

kokonaistuotoksi

Jep, mutta puhuinkin tuossa vain osinkotuotosta, vaikka osake olisi tappiolla, saattaa siitä silti saada osinkotuottoa.
Osakkeen myyntivoitto/tappio realisoituu vasta kun osake myydään. (Vähän niin kuin sadon arvo selviää vasta kun se on myyty)

Säilörehun sadon arvosta niin itte olen myynyt vähäiset paalit hintaan 35egee plus alv. Eli jos pellolta saa 1500 kilon paaleja noin 20 niin lopputulema on että noin 700 egeä on sadon arvo. Siitä kun vähentää kolmet korjuut ja säilöntäaineet sekä muovit niin ollaan lähellä että jäljellä ei ole kuin känsät. Käytännössä siis sato on tuotettava tuilla
 suurin ongelma kuitenkin on että ei ole ainuttakaan välittäjää joka kunnolla välittäisi säilörehua.

Lainaus käyttäjältä: Eastwood - 30.10.13 - klo:17:28

jos nyt ajatellaa tuota ketjussa mainittua 40ha viljatilaa, ja siihen sitoutunutta, vaikkapa 500 000 euron pääomaa.

Niin, aika vähän kyllä mainitaan asiasta, joka on melkoisen yleinen: Vöyri nuukasti elänyt velaton vanhaisäntä on kerännyt tontille uudet kuivurit ja konehallit, koneet ovat uudenkarheita ja poika tietenkin on rullannut koneilla lippis takaraivolla kovin ahkeran oloisena.

Sitten yleisesti tuonkokoisessa sukupolvenvaihdoksessa ei välttämättä rahaa liiku sitä 500000. Voidaan tietenkin ajatella, että tuolla omaisuudella "markkinahinta" olisi 500000, joka siis niinkö virtuaalisesti kuormittaa tulosta korkovaatimuksellaan. Mutta tällainen virtuaalinen rahakulu on vähän vaikea mieltää, voisihan sen nimittää vaikka "siskoilta varastettua pääomaa 500000"

Onhan niitä, jotka ovat maksaneet markkinahinnan, tiloistaan, ne ovat enimmäkseen kyllä noita pankkiireja ja teollisuuspatruunoita. Toisaalta, vaiheessa kaksi tämä mainittu sukupolvenvaihdettu Kotivalo kyllä velkaantuu sen 500000 kun vaihtaa uudenkarhean puimurin, traktorin vielä portaattomampaan ja hankkii dankornin, sekä maata 20 ha lisää, silloin kuluipaskin se 500 000 oikeasti. Mutta vasta se on valinta.

-SS-

Kuis se ny si sas oikee menee? Onks se vanha jermu hommannu moiset uudet myllyt, noin niinku vanhoilpäivil?
Eli säätänpäs ja kituutan elämän alust loppuu ja si ku pääsen
Eläkkeelle tulloo kaik uutta jotta pipopää kloppi pääsee
Kivasti alkuu.
kauppaa tehdes vaik ois lahjaluonteinen kyseessä
Saa pipopää tilittää riemust kiljuen lahjaveroo koska uus kuivuri ja halli ja muu kalusto laskennallisesti poistamatonta eli arvossaan?

Säilörehun sadon arvosta niin itte olen myynyt vähäiset paalit hintaan 35egee plus alv. Eli jos pellolta saa 1500 kilon paaleja noin 20 niin lopputulema on että noin 700 egeä on sadon arvo. Siitä kun vähentää kolmet korjuut ja säilöntäaineet sekä muovit niin ollaan lähellä että jäljellä ei ole kuin känsät. Käytännössä siis sato on tuotettava tuilla
 suurin ongelma kuitenkin on että ei ole ainuttakaan välittäjää joka kunnolla välittäisi säilörehua.

No miksi olet myynyt rehua pelkän kuoren hinnalla... Yleensä rehuissa se säkki ei maksa mitään, rehusta maksetaan 

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.10.13 - klo:10:20

Säilörehun sadon arvosta niin itte olen myynyt vähäiset paalit hintaan 35egee plus alv. Eli jos pellolta saa 1500 kilon paaleja noin 20 niin lopputulema on että noin 700 egeä on sadon arvo. Siitä kun vähentää kolmet korjuut ja säilöntäaineet sekä muovit niin ollaan lähellä että jäljellä ei ole kuin känsät. Käytännössä siis sato on tuotettava tuilla
 suurin ongelma kuitenkin on että ei ole ainuttakaan välittäjää joka kunnolla välittäisi säilörehua.

No miksi olet myynyt rehua pelkän kuoren hinnalla... Yleensä rehuissa se säkki ei maksa mitään, rehusta maksetaan 

kyllä edellisessä oma totuus on. Suurin ongelma on että maanviljelijä ei oikeasti osaa myydä vaan hän lahjoittaa tuotteen siihen hintaan mitä joku sattuu tarjoamaan. Säilörehulle ei vaan ole näitä tarjoajia niin kuin viljalle.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.10.13 - klo:11:08

Lainaus käyttäjältä: vms1 - 31.10.13 - klo:10:20

Säilörehun sadon arvosta niin itte olen myynyt vähäiset paalit hintaan 35egee plus alv. Eli jos pellolta saa 1500 kilon paaleja noin 20 niin lopputulema on että noin 700 egeä on sadon arvo. Siitä kun vähentää kolmet korjuut ja säilöntäaineet sekä muovit niin ollaan lähellä että jäljellä ei ole kuin känsät. Käytännössä siis sato on tuotettava tuilla
 suurin ongelma kuitenkin on että ei ole ainuttakaan välittäjää joka kunnolla välittäisi säilörehua.

No miksi olet myynyt rehua pelkän kuoren hinnalla... Yleensä rehuissa se säkki ei maksa mitään, rehusta maksetaan 

kyllä edellisessä oma totuus on. Suurin ongelma on että maanviljelijä ei oikeasti osaa myydä vaan hän lahjoittaa tuotteen siihen hintaan mitä joku sattuu tarjoamaan. Säilörehulle ei vaan ole näitä tarjoajia niin kuin viljalle.

Rehun ylitarjonta romahduttaa hinnat... tää on totta. Mutta sama asia romahduttaa hinnat viljallakin, vaikka se tarjonta olisi Austraaliassa

pääoman tuotto vaatimukselle. Jos se on kerran olemassa, on se mahdollista realisoida, ja silloin se on markkinahinnan arvoinen. Pääoman tuottovaatimus pitäisi siis perustua siihen.

...... kyseenalaistetaan se, että jussi haluaisi tuottoa rahoilleen

Niin, kovasti täällä puhutaan markkinoista, mutta minkä markkinan sitten pitää varmistaa tämän maatilapääman tuotto ? Tämä on hiukan kehäpäätelmän omainen juttu; tuilla varmistetaan, että maatalouspääomalla on kohoava arvo, jolle pääomalle sitten pitää lisäaputoimilla varmistaa vielä tuottokin ?

On erikoista, että nimenomaan maatalousmaaomaisuudella on kahdet markkinat, suljetut lahjanluonteiset ja sitten ne markkinat, jossa joskus harvoin tämä "pääoma" pääsee esiintymään ulkomaailmalle, aiheuttaen tietenkin puutteenalaisen hyödykkeen markkinahinnan kuplittumisen. Mutta kertooko tämä todellisesta pääoman tuottotarpeesta, tekeekö tämä kannattavuusongelmista mediassa ylikorostetun, käykö niin, että sukupolvien ketjun isännät sittenkin nauravat partaansa, kun lukevat lehdestä kovista pääomakuluista ja tappioista ja elävät ihan mukavasti kuinenkin ?

Sitten maatalousmaan osalta mukana on paljon myös selittämätöntä tunnepohjaista hintakuplaa, eli maksetaan juuri niistä niukkuuden alaisista lisämaista itsensä tärviölle, ja joudutaan mahdollisesti velkaongelmiin ?

-SS-

-SS-, minä tulkitsen mielipiteesi nyt niin, ettei yritysmaailmassa mielestäsi tapahdu markkinahintaa alhaisempia sukupolvenvaihdoksia, eikä kukaa myöskään peri yrityksiä, että näin tapahtuu mielestäsi vain maataloudessa.