Puolenkymmentä vuotta ajettiin AT 240 urakkaa. Lenkille tuli komennuksesta riippuen mittaa 130-140 km , josta linko maassa  yli puolet. Varsinaisia työt keskeyttäneitä rikooontumisia ei muistaakseni tullut ainoatakaan. Pari kertaa tosin muotoillut lumenohjausputket irtosivat tärinästä kesken lenkin. Varmaan parhaita ns. kevyen sarjan linkoja. Nuoskalumen sietokyky huono, siksi nyt siirrytty Huki-kauteen ja homma pelaa, kolisten (:..... Jos linko on suunniteltu hyvin, ei sen tarvi painaa tonniakaan ollakseen hyvä.
Jyrkässä vastaisessa nuoskakelillä  on Huki aivan riittävä jarruvaunu. ... Ja siihen Hukin siipien väliselle  "hampaattomalle" pätkälle voi hitsata verkkoterän pätkän niin jälki on priimaa.

Minkä ikäisestä koneesta on kyse? Vanhemmista malleista oli tapana irrota maljan hitsaus. Vuosimallista jotain maljan rakennetta muutettiin vahvemmaksi ts. hitsaus suuremmalta kehältä.

Mitenkäs pellettimiehet? Kertokaahan mitä kokemuksia papanoiden polttamisesta? Kaveri laittoi vanhaan hirsitaloon syksyllä papanavatkaimen ja on ollut tyytyväinen laitteisiin, toki paremmin osaa sanoa varmasti vasta talven jälkeen kun näkee paljonko pellettiä kuluu ja onko koneissa häiriöitä.

Kyseisen kaverin tapauksessa pelletti helppo hakea traktorilla irtotavarana n. 10km päässä olevalta puristamolta, hinta kuulemma muutamia euroja huokeampi irtotavarana kuin säkissä.

Kolmisen vuotta ollaan lämmitetty tuollaista n. 600 m2 kiinteistöä pelletillä. Poltin kytketty vanhaan Högfors-kattilaan. Kokemukset tuolta ajalta huonoja ja erittäin huonoja.
1. Jatkuvat toimintahäiriöt, erroria pukkaa 1-10 kertaa/vrk, työllistää aivan liikaa.
    Mystisiä vikoja, ei edes myyjä saa laitteita toimimaan
2. Pelletin laatu vaihtelee aivan liikaa, väliin kovaa napua, välillä pehmeää, aiheuttaa   
    jatkuvia sytytyshäiriöitä ja siilon holvaantumista
3. Hinta ainakin irtotavarana jo liian korkea vaivannäköön nähden

   Jos jotain plussaa niin ainakin vielä halvempaa/kW kuin öljy

Nämä on tietysti vain meidän kokemuksia ja lyhyeltä ajalta....
Haaveena hakelämmitys..

Etsi vanha Nokia 3720,  vähän käytettyjä löytyy netistä aina silloin tällöin, hinnat 30-50 € , kestää ja toimii. Löytyy kaikki tarpeelliset toiminnat. Itsellä laatikossa varalla yksi jos tuo käytössä oleva jostain syystä menehtyy.

Tarkista vielä siirtopumpun ja säiliön väliset liitokset imupuolelta. Pieni ilmavuoto liitoksessa oireilee juuri noin.
Siirtopumpun jälkeen p-aine paineista ja vuotaa ulospäin.

Käytössä reilut puoli tusinaa nosto-ovia. On käsikäyttöistä, ketjutaljalla, kevyttä sähkökäyttöistä ja pari raskaan sarjan sähkötoimista. Yksi Nassau ja loput Mesvacja. Mesvac mielestäni kunnon osista tehty, saksalainen laatuovi ja hinta /laatusuhde kohdallaan. Pienemmät asennettu itse, suuremmat myyjän toimesta. Ainakin Mesvacilla saa samaan ohjaimeen ohjelmoitua 4:n oven käytön.

Palataampa vahnaan aiheeseen. Tuli tuossa KoneAgriassa kateltua noita hakepolttimia kun tuo kattilan päivitys on vielä vaiheessa.  Täydellinen systeemi alkaa vain  näillä uusilla laitteilla olemaan jo aikas hintava. Tarjolla ei tosin ollut kuin kaksi kotimaista ja yksi saksalainen laitos. Kaikilla järjestelmän täydellinen uusiminen kustantaa yli 20 k€ alv 0.  Tulikin tuossa paluumatkalla mieleen ajatus maalämpötarjouksen pyytämisestä.
Onko kellään palstalaisella kokemuksia maalämmöstä kokoluokassa 70-80 kW ? Varmaan toimii mutta mitä kustantaa ?

En tunne tapausta tarkemmin mutta pitää huomioida, että kyseessä on nimenomaan vakuutus, ei takuu.
Kyllähän vahinkovakuutuksissa on pääsääntöisesti omasvastuu, määrä vaihtelee. Omavastuun suuruutta voi yleensä itse muokata, vaikuttaa vakuutusmaksuun.
Vakuutuskorvauksen saamiseksi on aina tehtävä ilmoitus, jotta tapahtuma voidaan todentaa.
Jokainen päätelköön itse tapauskohtaisesti, onko kämmi sitä luokkaa, että ilmoitus kannattaa tehdä.

Komppaan Ala-Perttiä.  Kuivissa ja pölyisissä olosuhteissa käärittäessä pöly tarttuu muovista irronneeseen liimaan herkästi ja ongelma on juuri tuo. Jarrucleaneri ei välttämättä tehoa riittävästi mutta asetoni tai ksyleeni liuottaa rulliin tarttuneen liiman tehokkaasti.

Usein tulee puhetta korjaamolla tai mualla esimerkiksi traktorien sähkölaitteiden vioista ja toimintahäiriöistä. Oma kantani asiaan on ollut jo pitkään, että ainakin traktoreissa olisi jo aika siirtyä  24 v järjestelmään. Huonojen kosketusten aiheuttamat häiriöt vähenevät olennaisesti, johdotukset kestävät paremmin ja tehoa vaikka starttiin löytyy aivan eri tavalla.
Komponentit on jo olemassa, vain konevalmistajien yhteinen päätös puuttuu.

Vaikuttaisi selvältä maadoitusvialta. Vanhemmiten akun ja hytin välinen maadoitus rapautuu. Vedä uusi  6 mm2 johto akun - navasta suoraan hytin katolla oleville sähkölaitteille. Omassa koneessa ongelmat hävisi sillä.

Myös omalla farmilla lämpökeskuksen päivitys suunnitteilla. Kattilan tehon nosto juuri tuohon 80 kW luokkaan. Käytössä 60 Ala-Talkkari vuodesta 2000, kattila sinänsä ok mutta tehon puolesta meinaa mennä pakkasilla maitohapoille.  Murheet mitä vuosien  varrella olleet pääasiassa ennen pannua.  Onkohan nuo Heinzomatit ja Gillesit  ym. miten hankalia sovittaa  olemassa olevaan systeemiin pannuhuoneessa.  Kokemuksia?
Talkkari varmaan edullisin ja helpoiten sovitettava vaihtoehto eikä pannun kestoikä varmaan ole minimitekijä.  Pitäis vain saada sellainen kattila, että noen tulo korsteenista loppuisi, koska kattilahuone keskellä pihaa.

Huskujen vanha vaiva on tankin ja kaasarin välinen letkunpätkä. Siihen tulee pikku murtuma ja oireet sopii .

Laser, 2-puolisia tulostava ja väri. Siinäpä ne mitä tarvit.  Omassa käytössä Canonin verkkolaser em. ominaisuuksilla. Onnistuu skannaukset koneelle ja sähköpostiin, myös fax-mahdollisuus (jolle tosin nykyään harvemmin tarvetta). Väripatruunat suuremmat kuin noissa pikkutulostimissa, mustalla tekee jopa yli 5000 sivua (riippuu tosin paljon siitä, mitä tulostetaan). Puolen vuoden jälkeen ainakin vielä tyytyväinen hankintaan. A3 tulostetaan tarvittaessa Xeroxin suuremmalla laitteella. Canonin laitteilla ainakin meilläpäin hyvä huolto/tuki.

Rummuksi kyseiseen ojaan ehdottomasti 1000 mm putki, pituus min. 10 m, mieluusti 12 m. Tällöin jää  vielä ajopintaakin, jos rummun päät tehdään asianmukaisesti kiveämällä. Putken  syvyys niin, että pohjalle jää vettä normivirtauksella n. 1/5 osa halkaisijasta.  Putken päälle täyttöä mielellään  putken halkaisijan verran,  varsinkin, jos liikutaan todella painavilla koneilla kuten suurilla itsekulkevilla lietevaunuilla, joissa akselipaino on luokkaa 10 tn. Täyttö murskeella  mielellään kokonaan.
Noita putkiojia on  tullut tehtyä erinäisiä kilometrejä eri kokoisilla putkilla. Tuollaisen virtaavan ojan putkitus tehdään kaivamalla putkiuoma avouoman viereen umpimaahan.  Mahdolliset salaojat liitetään suoraan maaviemäriin. Salaojan huhtelu hoidetaan latvapäästä.