Ideas...? Kun tunnut olevan niin tietäväisen oloinen.
No ihan niin kuin tuolla wikipediassa markkinataloudessa sanotaan.
"Markkinatalous on talousjärjestelmä, jossa hinnanmuodostus eli hyödykkeiden hintojen määräytyminen on vapaan kysynnän ja tarjonnan säätelemä.
Markkinataloudessa yritykset ja kuluttajat päättävät tahtonsa mukaisesti mitä haluavat ostaa ja tuottaa, ja miten allokoivat resurssinsa ilman valtion väliintuloa. Teoriassa tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että tuottaja eikä valtio päättäisi mitä tuottaa, kuinka paljon tuottaa, kuinka paljon veloittaa kuluttajilta tuotteista, mitä maksaa työntekijöille jne. Näihin päätöksiin markkinataloudessa vaikuttavat kilpailu, tarjonta ja kysyntä. Tämän vastakohta on suunnitelmatalous eli komentotalous; siinä valtio tms. päättää, mitä tuotetaan ja missä määrin."
Nykyisessä systeemissä tukijärjestelmat asettavat keinotekoisia esteitä toiminnalle rajoittamalla ja estämällä markkinatalouden toiminnan. Pelkillä lainsäädännöllisillä toimilla kuten nitraattidirektiivi ja ympäristölainsäädäntö pystytään hoitamaan homma siten, että se ei mene laukalle, tukiehtojen täyttymisen sijaan. Toisaalta tukijärjestelmät antavat myös mahdollisuuden tähän markkinatalouteen. Pistetään peltoa LHP:lle, jos tuntuu, että se on kannattavampaa kuin viljely. Mutta tähän ei monen isännän sielu taivu (vielä, mutta laskimen käyttö tänäkin syksynä kertoo karua kieltä)
Suomessa ihannoidaan panosten ostopuolella markkintaloutta, sieltä ostetaan mistä halvimmalla saadaan. Ja tuotteiden myyntipuolella haikaillaan komentotalouden perään, me määrätään millä myidään. Valitettavasti maanviljelyn ja alkutuotannon painoarvo yhteiskunnassa on niin vähäinen (vaikka sitä ei kaikki ole vielä huomanneet), että tämä homma toimii päinvastoin. Panosten ostopuolella on markkinatalous ja tuotteiden myyntipuolella komentotalous.
Se miksi on näin, johtuu tuosta vivun lyhyydestä. Yhteiskunnallinen painoarvo maataloudella on huomattavasti vähäisempi kuin jalostavalla teollisuudella.
Kyllä, vallankahvat tässä "markkinataloudessa" on jalostavalla teollisuudella. Ongelma onkin juuri maatalouden vaikutusmahdollisuuksissa, tätä se on myös osittain teollisuudella.
Kauppa on suomessa kehittynyt niin keskittyneeksi että niiden sana määrää miten koko muu ketju toimii. Kaupan, teollisuuden ja alkutuotannon välillä vallitsee epäsuhta. Jos duopolin sijaan kaupan puolella olisi enemmän tasaväkisempiä toimijoita, ketju toimisi aivan erilailla. Tämän hetken keinotekoinen markkinatalous ei vain sovi samaan yhtälöön sen asian kanssa että kotimaassa tuotettaisiin ruokaa niin että se olisi kestävää. Nyt kaupan harjoittama riistotalous romuttaa kotimaisen tuotannon.
Puhuin äsken keinotekoisesta markkinataloudesta.
Alkutuotannosta kaikki lähtee, jostakin on raaka-aine ostettava, siihenhän markkinatalous perustuu. Puhun keinotekoisesta markkinataloudesta siksi, koska koko alkutuotanto perustuu tukijärjestelmään, mikä on keinotekoinen. Tuo ns. varmuuspotti on vedettävissä ketjun läpi "kaupan seiniin" ja tätä varmuuspottia pitää yllä verotus. Tarkkaan katsoen täydellistä markkinataloutta ei puhtaana ole missään olemassa, kuin vain kapitaaliuneksijan kuvitelmissa ja wikipedian verkkotietosanakirjassa.
Tarkastellaan edelleen lihaa.
Lihataloilla ei ole varaa olla kieltäytymättä kaupan asettamista kauppaehdoista, sillä ulkoa tuodaan sen tilalle heti halvempaa tavaraa, brasilia ym. Jotta tarjous on kilpailukykyinen, tulee hinnan olla samaa suuruutta tuon halvemman vaihtoehdon kanssa. Jos tarjous ei ole käypäinen niin vaihtoehtoisia myyntikanavia teollisuudelle ei yksinkertaisesti löydy. Tämän takia alkutuotannon kustannuspaineet eivät voi mennä ketjun läpi, kuten nyt on.
Jos tämä onnistuu muualla euroopassa, miksi ei suomessa? Markkinatalouden periaatteet ovat samat missä maailman kolkassa tahansa.
Ruoka on itseisarvo, vaikka sen merkitys on yhteiskunnassa on pienentynyt. Maassa tulee tuottaa ruokaa, se on selvä ja kuluttajatkin sitä haluavat. Ruuantuotanto myös työllistää 300 000 ihmistä, joten sen osuutta siinäkään ei saa unohtaa. Sen alasajaminen ei yhteiskunnalle tule edulliseksi, edullisen ulkolaisen ruuan kautta ainakaan. Nämä lähtökohdat ja tavoitteet huomioiden kaupan harjoittama "markkinatalous" ei vain yhtälöön tule sopimaan ja ole kestävää, eikä kuluttujaystävällistäkään.
-Suomen vaihtotase ei kestä sitä että suomalaisten syömä ruokamäärä tuotaisiin ulkomailtaA-nettiläiset, olkoon markkinatalous kanssanne, toivottavasti maailma pelastuu teidän nettikirjoituksilla
,
Agrimatik
