Agronet
Keskusteluaiheet => Maidontuotanto ja lihanaudat => Aiheen aloitti: Rusina - 01.11.18 - klo:10:36
-
31.10.2018 Mt.ssä oli kaksi mielenkiintoista juttua joissa viitattiin laiduntavaan karjatalouteen. Se olisi kestävintä maidontuotantoa ja lihantuotantoa ympäristön kannalta. EU.ssa kaavaillaan maataloustukia joissa on vahvempi ympäristönäkökulma. Eli tulevaisuudessa maataloudella hoidetaan ympäristöä (ja jopa suojellaankin) eikä maatalous olisi enää niin ympäristöä kuormittava. Lisäksi alan kannattavuus täytyy olla nykyistä parempi. Ihanteellinen ajatus, toivotaan että tämä poikii jotain luottamusta myös kuluttajan ja tuottajan välille.
Rakennekehitysodotuksissa ennustetaan että 2022 maitotiloja olisi puolet vähemmän kuin 2018 tammikuussa. Ennustetaan myös että keskikarjakoko tulee nousemaan yli 70.een. Tämä kehitys asettaa haasteita laidunnukselle. Voi olla että yksinään iso yksikkö ei tulevaisuudessa olekaan järkevintä jos ei pysty mm. laiduntamaan karjaa.
Massiivinen laajennusbuumi muualla Euroopassa ei ole ratkaissut mitään. Se on vain laskenut tuottajahintoja. Mikäli kohtuulliset tulot voisi yhtälailla saada pienemmälläkin karjamäärällä panostamalla maidon pitoisuuksiin ja laiduntavaan karjaan. Se on nähty että mitä nestetuotoksen maksimointi on tehnyt alan kannattavuudelle. Onneksi nämä tuet on tulossa EU.lta jos sieltä tulisi sitten esim. tukien muodossa jotain ohjausta ylituotannon suitsimiseen. Jos EU uudistaisi maataloustukiansa enempi markkinoita ohjaavaksi niin että ylituotanto että ympäristönäkökohdat huomioidaan enemmän.
-
Jaa mikä nyt taas mättää?
Maailmalla laidunnetaan satojen nautojen karjoja.... Onko managementti-isännillä innovaatiot kateissa ja osaaminen taas KRIISISSÄ?
PARKKIMITTARI kämmää aina!
HUUTONAURUA maituparonien kädettömyydelle!
Pohoseen maitulle siis lissää kriisitukkea....
Saanen kysyä, mikä SULLA mättää??
-
Saanen kysyä, mikä SULLA mättää??
Siinähän kyselet... toki Voisit yrittää ratkaista tätä maitukriisiänne.... jonka ratkaisut kyllä sokea reettakin huomaa, jos vähänkin älyä omaa.
Menikö caps lock rikki?
-
Lihakarja ehkä plantaaseilla vaeltelee, mutta näyttäisi maailman suurimmat lypsykarjat olevan katon alla halleissa koko ajan. Milläs ne preerialta lypsyllekään keräisi.
-SS-
-
Kysymys oli lähinnä Eu.n maataloustuista ja Eu- maista missä laidunnus on varmaan vähentynyt. Jos on yli 300 lehmää niin ei niitä ihan helposti laidunneta.
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi. :(
-
Toi laidunnoksen monimuotoisuusvaikutus toteutuu silläkin että joku peura on siellä ilmaiseksi syömässä
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Mun mielestä pihatto, jossa on märät lattiat ja lehmät kävelevät sellaisen ripulin seassa (sitä ei tartte olla edes paksulti) näyttää ihan karseelta siihen nähden että ovat nätisti parsinavetan kuivitetussa ja siistissä parressa.
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Sekin .
Käytännöllisyyden vuoksi kuitenkin ritilät , jotka pidetään siisteinä . Ritilän alla pitää olla hyvä tuuletus . Ammoniakin haittavaikutuksista ei ole tutkimustulosta SUOMESSA , muissa maissa kyllä . Kovat sorkat pysyvät terveinä , tähän vaikuttaa ruokinta .
Märkä karkearehu on myrkkyä sorkille .
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi. :(
Laajentavienkin täytyy osoittaa laidunmaat ja laidunreitit asemapiirrokseen. Vaihtoehtoisesti täytyy rakentaa viemäröity jaloittelutarha. kuuluu ympäristölupaehtoihin ja osittain investointitukiehtoihin. Toki jos tekee alle 50 lehmälle omalla rahalla pihaton, niin ei ole jaloittelupakkoa. Tulevaisuudessa vaatimuksrt voivat erota nykyisestä. Jos nyt (osittain) pärjää isolla ja tehokkaalla yksiköllä niin se ei välttämättä tule olemaan loputtomasti niin. Jossain vaiheessa tämä tehokkuus kääntyy itseään vastaan. Ja mihinkä se kaikki paska mätetään? Hollannissa se ei mahdu enää mihinkään, sitä ajetaan rekkakuormittain rajojen yli.
-
31.10.2018 Mt.ssä oli kaksi mielenkiintoista juttua joissa viitattiin laiduntavaan karjatalouteen. Se olisi kestävintä maidontuotantoa ja lihantuotantoa ympäristön kannalta. EU.ssa kaavaillaan maataloustukia joissa on vahvempi ympäristönäkökulma. Eli tulevaisuudessa maataloudella hoidetaan ympäristöä (ja jopa suojellaankin) eikä maatalous olisi enää niin ympäristöä kuormittava. Lisäksi alan kannattavuus täytyy olla nykyistä parempi. Ihanteellinen ajatus, toivotaan että tämä poikii jotain luottamusta myös kuluttajan ja tuottajan välille.
Rakennekehitysodotuksissa ennustetaan että 2022 maitotiloja olisi puolet vähemmän kuin 2018 tammikuussa. Ennustetaan myös että keskikarjakoko tulee nousemaan yli 70.een. Tämä kehitys asettaa haasteita laidunnukselle. Voi olla että yksinään iso yksikkö ei tulevaisuudessa olekaan järkevintä jos ei pysty mm. laiduntamaan karjaa.
Massiivinen laajennusbuumi muualla Euroopassa ei ole ratkaissut mitään. Se on vain laskenut tuottajahintoja. Mikäli kohtuulliset tulot voisi yhtälailla saada pienemmälläkin karjamäärällä panostamalla maidon pitoisuuksiin ja laiduntavaan karjaan. Se on nähty että mitä nestetuotoksen maksimointi on tehnyt alan kannattavuudelle. Onneksi nämä tuet on tulossa EU.lta jos sieltä tulisi sitten esim. tukien muodossa jotain ohjausta ylituotannon suitsimiseen. Jos EU uudistaisi maataloustukiansa enempi markkinoita ohjaavaksi niin että ylituotanto että ympäristönäkökohdat huomioidaan enemmän.
Juu, eurooppalainen (ja pohjois-amerikkalainenkaan) "rakennekehitys" ei kyllä ole ympäristölähtöistä. Kyllä isojakin karjoja voi laiduntaa, Suomessa siis vain kesän ajan, mutta se vaatii laidunmaiden varauksen ja sopivan lypsytekniikan. Se on kyllä vaikeaa, kun entistä rintamamiestilaa aletaan "kehittämään". Muitakin kehittämismahdollisuuksia tietysti on, mutta täällä on omaksuttu yhden ainoan "oikean" vaihtoehdon tie. Lehmien jaloittelu ei siis pelasta maapalloa, koko kesäkauden laidunnus kylläkin omalta osaltaan. Tietysti senkin edut voidaan missata muulla toiminnalla kaupungeissa.
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Sekin .
Käytännöllisyyden vuoksi kuitenkin ritilät , jotka pidetään siisteinä . Ritilän alla pitää olla hyvä tuuletus . Ammoniakin haittavaikutuksista ei ole tutkimustulosta SUOMESSA , muissa maissa kyllä . Kovat sorkat pysyvät terveinä , tähän vaikuttaa ruokinta .
Märkä karkearehu on myrkkyä sorkille .
Sika on senverran viisas sorkkaeläin että se halua kävellä omissa paskoissaan. Lehmää evoluutio ei ole siunannut tällä kyvyllä. Vissiin "alkusiat" ovat asuneet koko ikänsä samassa paikassa ja niiden on ollut pakko järjestää jätehuoltonsa silleen että kotikolo pysyy puhtaana.. lehmä on laiduntajana voinut aina paskoa taakseen siinä uskossa että samalle paikalle ei palata ihan heti.
Mut siis se lehmänpaska on sorkille suurin vihollinen. Suoliston bakteerit ovat hyviä siellä suolistossa mutta iholla, sorkissa ja tisseissä ne ovat haitallisia.
Hessu on varmaan pidellyt sorkkia käsissään meistä eniten? Olet varmaan tehnyt sen havainnon että yleensä koko sorkkakynsi, sorkkaväli ja nilkka puoliväliin ovat ihan paskan kuoruttamia. Miten se jalka voisikaan toimia kunnolla kun se on kokonaan syövyttävän moskan sisässä??
Mut ruokinnasta.. ei se yhteys tähän ole ihan täysin selvää. Tai ruokinnalla voidaan pilata sorkat, mutta se ei tapahdu nopeasti. Puhutaan kuukausista. Mut se on nopeaa jos eläimet saadaan likaantumaan ruokinnanmuutoksilla..
Sit tässä on tietty semmoinen, että sorkkakynteen kasvaa uutta solukkoa joka päivä. Jos lehmällä on energiavaje tai joku muu sairaus, niin se solukko jää sen päivän osalta heikoksi ja hauraaksi. Ja tämä näkyy sitten valkoviivanrepeämänä vaikka just puoli vuotta myöhemmin. Usein tuo heikko solukko kasvaa umpiaikana tai poikima-aikaan tai heti jälkeen. Tämä täytyy huomioida..
Säilörehujen märkyys ei ole ongelma. Siinä on joitakin eroja kuivaan rehuun, mut ne erot kyl hallitaan. Mut noissa on se ongelma että haihtuvien rasvahappojen määrä on usein korkea. Ja se sitten aiheuttaa mm. tuota energiavajetta..
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi. :(
Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti, lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi
Nykyiset navetat jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi. :(
Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti, lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi
Nykyiset navetat jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,
Se on tulkinnallista tosiaan mikä on " pieni tila". Vielä tällä vuosikymmenellä pieneksi tilaksi laskettaneen alle 30 lehmän tilat mutta jo heti seuraavalla vuosikymmenellä raja siirtynee noin 40 lehmään. Suotavaa olisi että näitäkin isompia karjoja pystyisi laiduntamaan.
Vauhtisokeus ei ole vielä suomalaisia tiloja aivan saavuttanut ja näen että se on pelkästään hyvä asia. Siihen vaikuttaa varmaan mm. pienet ja hajanaiset pellot tai niiden vaikeampi saatavuus, lomitusjärjestelmä, perheviljelmäkulttuuri. Toisaalta pohjoinen sijaintimme ja haastavammat olosuhteemme luo sellaisen ympäristön että me emme pysty pelkällä volyymilla kilpailemaan. En pidä sitä heikkoutena vaan mahdollisuutena erikoistua. Pohjoisen laidunmaidon juustot tai yöttömän yön jogurtti voisi olla se millä voisi erottua. Ja vaikka ilmastonmuutos toisikin lämpösummaa enemmän, niin se ei poista tiettyjä piirteitä meiltä ollenkaan.
-
https://keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=76475.msg1380277#msg1380277
^! yötön yö mainittu ;)
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Kaunis ajatus, mutta itekin joutunut myöntymään, jotta pientilojen aika alkaa olla ohi. :(
Pitäisi ensin määrittää pientila, itse pidän sellaista alle sadan jota "perhe" voi hoitaa itsenäisesti, lainsäädäntö -vero -rakentaminen suosii isoja, lopuksi jää vain elintarvikeketju eli "meijerillä" on omat navetat ja omistus on oy pohjalla eli nämä nykyiset yhteisnavetat imuroivat ympäristön ja fuusiotuvat lopuksi
Nykyiset navetat jotka ovat samalla paikalla pitkään ja naudat laiduntaneet joka vuosi, on syntynyt elinympäristö linnuille ja ötököille katoaa, tai ainakin pirstaloituu jolloin ne ei ole yhteydessä toisiin, tämä katoaa nykyisessä kehityksessä,
Se on tulkinnallista tosiaan mikä on " pieni tila". Vielä tällä vuosikymmenellä pieneksi tilaksi laskettaneen alle 30 lehmän tilat mutta jo heti seuraavalla vuosikymmenellä raja siirtynee noin 40 lehmään. Suotavaa olisi että näitäkin isompia karjoja pystyisi laiduntamaan.
Vauhtisokeus ei ole vielä suomalaisia tiloja aivan saavuttanut ja näen että se on pelkästään hyvä asia. Siihen vaikuttaa varmaan mm. pienet ja hajanaiset pellot tai niiden vaikeampi saatavuus, lomitusjärjestelmä, perheviljelmäkulttuuri. Toisaalta pohjoinen sijaintimme ja haastavammat olosuhteemme luo sellaisen ympäristön että me emme pysty pelkällä volyymilla kilpailemaan. En pidä sitä heikkoutena vaan mahdollisuutena erikoistua. Pohjoisen laidunmaidon juustot tai ->yöttömän yön<- jogurtti voisi olla se millä voisi erottua. Ja vaikka ilmastonmuutos toisikin lämpösummaa enemmän, niin se ei poista tiettyjä piirteitä meiltä ollenkaan.
-
Eikö nykyään jaloitella, eikä niinkään laidunneta.
Eihän joku 300 lehmää tarvi ku sellaiset 100 hehtaaria ympärilleen laidunnusta varten, eikai se mahdotonta ole?
Laidunnus on se juttu, se lisää luonnon monimuotoisuutta. Näkyvimpinä linnut hyötyy, mutta ihan hyönteis- ja eliötasolla. Lisäksi se pitäisi olla ihan oikeaa laidunnusta, että karja oikein viettää aikaansa siellä. Emolehmät ovat tietysti paras kun ovat koko kesän siellä. Lypsylehmienkin laiduntaminen kannattaa. kun laitumet lannoittaa ja hoitaa hyvin niin kyllä lehmät heruu paremmin. Ja onhan se lehmälle luontaisin tapa syödä, lisäksi siinä on luonnollinen alusta, liike ja sitten se tuoksu. Jos lehmän lempihaju on vastasyntynyt vasikka niin heti toisena tulee vihreä ruoho. Työtä ja hermoja se vähän vaatii, laidunnuksen järjestäinen siis. Mikään ei tule ilmaiseksi. Lukekaa lehdestä ne jutut, siis MT "Ilmasto ja hiilensidonta halutaan osaksi maataloustukea" s. 7. ja ,"Suomella on keinoja torjua eläinkatoa" s. 3.
Sitten kun keksit miten lehmäsi saavat suoraan pellosta syötyä vähintään puolet vuosittaisesta energiantarpeestaan, voit puhua näistä asioista edes jossain määrin samalla tasolla kuin Irlantilaiset ja Uuden-Seelannin tuottajat. Siihen voi kuitenkin mennä hetki. Se että suomalaisittain laiduntaa paljon ,tarkoittaa että lehmät saavat laitumelta max 20% ruuastaan (reilu puolet ruuasta 4kk ajan)...
Näky olevan lehdessä moitteita pihatonpitäjille lehmien huonosta sorkkaterveydestä.Olisiko se sittenkin jonkinmoinen laidunnus hyvä vaihtoehto?
Sekin .
Käytännöllisyyden vuoksi kuitenkin ritilät , jotka pidetään siisteinä . Ritilän alla pitää olla hyvä tuuletus . Ammoniakin haittavaikutuksista ei ole tutkimustulosta SUOMESSA , muissa maissa kyllä . Kovat sorkat pysyvät terveinä , tähän vaikuttaa ruokinta .
Märkä karkearehu on myrkkyä sorkille .
Sika on senverran viisas sorkkaeläin että se halua kävellä omissa paskoissaan. Lehmää evoluutio ei ole siunannut tällä kyvyllä. Vissiin "alkusiat" ovat asuneet koko ikänsä samassa paikassa ja niiden on ollut pakko järjestää jätehuoltonsa silleen että kotikolo pysyy puhtaana.. lehmä on laiduntajana voinut aina paskoa taakseen siinä uskossa että samalle paikalle ei palata ihan heti.
Mut siis se lehmänpaska on sorkille suurin vihollinen. Suoliston bakteerit ovat hyviä siellä suolistossa mutta iholla, sorkissa ja tisseissä ne ovat haitallisia.
Hessu on varmaan pidellyt sorkkia käsissään meistä eniten? Olet varmaan tehnyt sen havainnon että yleensä koko sorkkakynsi, sorkkaväli ja nilkka puoliväliin ovat ihan paskan kuoruttamia. Miten se jalka voisikaan toimia kunnolla kun se on kokonaan syövyttävän moskan sisässä??
Mut ruokinnasta.. ei se yhteys tähän ole ihan täysin selvää. Tai ruokinnalla voidaan pilata sorkat, mutta se ei tapahdu nopeasti. Puhutaan kuukausista. Mut se on nopeaa jos eläimet saadaan likaantumaan ruokinnanmuutoksilla..
Sit tässä on tietty semmoinen, että sorkkakynteen kasvaa uutta solukkoa joka päivä. Jos lehmällä on energiavaje tai joku muu sairaus, niin se solukko jää sen päivän osalta heikoksi ja hauraaksi. Ja tämä näkyy sitten valkoviivanrepeämänä vaikka just puoli vuotta myöhemmin. Usein tuo heikko solukko kasvaa umpiaikana tai poikima-aikaan tai heti jälkeen. Tämä täytyy huomioida..
Säilörehujen märkyys ei ole ongelma. Siinä on joitakin eroja kuivaan rehuun, mut ne erot kyl hallitaan. Mut noissa on se ongelma että haihtuvien rasvahappojen määrä on usein korkea. Ja se sitten aiheuttaa mm. tuota energiavajetta..
Sika tekee perillisilleen pesän, joten se on sen takia siisti eläin. Nauta tunnetusti elelee kiertolaiselämää, eikä tee pesää, joten ei tarttee välittää (sisä)siisteydestä.