Agronet
Keskusteluaiheet => Yleistä maa- ja metsätaloudesta => Aiheen aloitti: silvester - 14.03.18 - klo:12:35
-
Mitenkähän nykypäivänä onnistuis maatilalliseksi ryhtyminen, ilman tilallisen naimista tai miljoonan rahapussia. Olen jo useamman vuoden pyöritellyt vaihtoehtoja, mutta ahtaalle menee, pankista tuskin saa isoa lainaa ja halvalla ei oo tiloja myynnissä. Mitenköhän onnistuis, onko myynnissä isompia tiloja (jonkun verran peltohehtaareita ja metsää), mutta päärakennus remonttia vailla -irtoisko edullisemmin? En tarvitse navettaa lypsyrobotteineen, mielessä ylämaankarjan kasvattaminen. Luulis, että alentaa hintaa, mutta ei oo siltikään silmiin sattunut tuollasta paikkaa. Tai jos ostais vaan metsätilan pienellä tönöllä, raivais ite metsän (on tiedossa edulinen koneurakoitsija) pelloksi. Tietysti tuet jää sitten saamatta, tappaako se koko ajatuksen lähtöjään?
Mitään hienoo ja hulppeeta en odotakaan köyhänä saavani, mutta jotain missä voisin päivät elukoita kasvatella ja lihat myyä suoramarkkinointina, sais edes pienen toimeentulon miehen palkkatyön rinnalle. Jotain marjaakin vois rinnalle laittaa.
Ei ole minusta näköjään muuhun työhön kymmeniksi vuosiksi, maalle päästävä elukoiden pariin. Mitään muuta en elämältä kaipais. Vois ite kasvatella potut ja salaatit siinä ohella, olis ruokaa pöytään.
Sijaintikin tietysti vaikuttaa, lappiin ei oo mahdollista lähteä, mutta savon jompi kumpi pää tai keski-suomi kiikarissa.
Onko mahoton yhtälö? Pari vuottahan varmaan vieraalla pitäs käydä töissä, ennenkun saa elukoita lihoiks, mutta se ei haittaa, kun tietää miksi sitä tekee.
-
http://akkijyrkka.com/
-
Metsää ei kannata raivata pelloksi, vaan hakea sille perinnebiotooppi tukea. Peltoa sitten muualta ja hyvällä tuurilla saa halpoja paaleja.
-
Mitenkähän nykypäivänä onnistuis maatilalliseksi ryhtyminen, ilman tilallisen naimista tai miljoonan rahapussia. Olen jo useamman vuoden pyöritellyt vaihtoehtoja, mutta ahtaalle menee, pankista tuskin saa isoa lainaa ja halvalla ei oo tiloja myynnissä. Mitenköhän onnistuis, onko myynnissä isompia tiloja (jonkun verran peltohehtaareita ja metsää), mutta päärakennus remonttia vailla -irtoisko edullisemmin? En tarvitse navettaa lypsyrobotteineen, mielessä ylämaankarjan kasvattaminen. Luulis, että alentaa hintaa, mutta ei oo siltikään silmiin sattunut tuollasta paikkaa. Tai jos ostais vaan metsätilan pienellä tönöllä, raivais ite metsän (on tiedossa edulinen koneurakoitsija) pelloksi. Tietysti tuet jää sitten saamatta, tappaako se koko ajatuksen lähtöjään?
Mitään hienoo ja hulppeeta en odotakaan köyhänä saavani, mutta jotain missä voisin päivät elukoita kasvatella ja lihat myyä suoramarkkinointina, sais edes pienen toimeentulon miehen palkkatyön rinnalle. Jotain marjaakin vois rinnalle laittaa.
Ei ole minusta näköjään muuhun työhön kymmeniksi vuosiksi, maalle päästävä elukoiden pariin. Mitään muuta en elämältä kaipais. Vois ite kasvatella potut ja salaatit siinä ohella, olis ruokaa pöytään.
Sijaintikin tietysti vaikuttaa, lappiin ei oo mahdollista lähteä, mutta savon jompi kumpi pää tai keski-suomi kiikarissa.
Onko mahoton yhtälö? Pari vuottahan varmaan vieraalla pitäs käydä töissä, ennenkun saa elukoita lihoiks, mutta se ei haittaa, kun tietää miksi sitä tekee.
Ilomantsissa tuo Nuffield-mestari -nimimerkki on vuokrannut varmaan jo sata hehtaaria niittomaksulla tai muutamalla kympillä hehtaari. Siinä tulee yksistään tuista yhdelle perheelle vuoden ansiot hyvinkin. Taitaa olla hiukan syrjemmässä tarjontaa vähän kivisemmistä tai epämuotoisista pelloista hyvinkin.
Etelämmässä rupeaa lähempänä kahtakymmentätuhatta hehtaari ja vuokrahinnat 305 - 600 euroa/ha. Siinä ei isoa palaa saa sadallatuhannella tai vuokramaata viidellätonnilla.
-SS-
-
Jos alkaisi kasvinviljelijäksi aivan nollasta, pitää olla ylimääräistä pääomaa todella paljon. Pankkien näkemys pellon arvosta on onneton, nykyhinnoilla ei voi perinteisellä viljelyllä lyhentää lainoja sekä maksaa korkomenoja. Se on täysin mahdotonta.
Ainoastaan erikoistumalla, tissinkoitolla tai paksulla lompakolla on mahdollisuus aloittaa maatalousharrastus.
-
Vaihtoehto B. Kartoita ekana sukulaiset ja tutut, onko ketään jo ehtoopuolella olevaa
maatilan omistajaa sopivalla etäisyydellä. Tyhjillään olevaa navettaa ja latoja ei ole
vanhustenkaan kiva katsella. Winwin tilanne. Auttelette vanhuksia askareissa ja saatte
rakennukset ja lhp heinät käyttöönne. On sitten helpompi jatkaa kolmenvuoden päästä
sitä aiempaa elämää palkkatyössä jne. Nootta, kannatta kokeilla.
-
Jos alkaisi kasvinviljelijäksi aivan nollasta, pitää olla ylimääräistä pääomaa todella paljon. Pankkien näkemys pellon arvosta on onneton, nykyhinnoilla ei voi perinteisellä viljelyllä lyhentää lainoja sekä maksaa korkomenoja. Se on täysin mahdotonta.
Ainoastaan erikoistumalla, tissinkoitolla tai paksulla lompakolla on mahdollisuus aloittaa maatalousharrastus.
Tai käyttämällä henkilökohtaista viehätysvoimaa ja sosiaalista lukutaitoa, että saa huijatuksi itselleen sukutilanpuolikkaan sen verran yksinkertaiselta tilanomistajalta, joka ei ymmärrä, mikä on avioehto ?
-SS-
-
Metsää ei kannata raivata pelloksi, vaan hakea sille perinnebiotooppi tukea. Peltoa sitten muualta ja hyvällä tuurilla saa halpoja paaleja.
Voihan sitä perinnebiotooppitukea hakea, mutta ei sitä sille myönnetä ja piste.
-
Vuokraamalla tyhjillään olevan tai tyhjenemässä olevan navetan ja pellot. Sitten pankista lainaa eläinten ja irtaimiston hankintaan.
-
Mitähän lie maksaavat rehu ja kuivikepaalit, jos elukat oiskin vaan metsässä ja ostais ruuat? Olishan tuossa pientila ehkä periytymässä miehelle, mutta luulen että anoppi pistää vastaan, kun ei meillä niin lämpimät välit taida olla. Siitä ois kiva alottaa, mutta enpä uskalla sen varaan haaveitani laskea, sitäkin tarttee ootella vielä kymmenen tai kakskymmentäkin vuotta.
-
Jos alkaisi kasvinviljelijäksi aivan nollasta, pitää olla ylimääräistä pääomaa todella paljon. Pankkien näkemys pellon arvosta on onneton, nykyhinnoilla ei voi perinteisellä viljelyllä lyhentää lainoja sekä maksaa korkomenoja. Se on täysin mahdotonta.
Ainoastaan erikoistumalla, tissinkoitolla tai paksulla lompakolla on mahdollisuus aloittaa maatalousharrastus.
Tai käyttämällä henkilökohtaista viehätysvoimaa ja sosiaalista lukutaitoa, että saa huijatuksi itselleen sukutilanpuolikkaan sen verran yksinkertaiselta tilanomistajalta, joka ei ymmärrä, mikä on avioehto ?
-SS-
Sopii varmaan sinulle tuo reittäpitkin koijarin konsti, kaikil ei oo yhtä alhainen moraali.
-
Mitähän lie maksaavat rehu ja kuivikepaalit, jos elukat oiskin vaan metsässä ja ostais ruuat? Olishan tuossa pientila ehkä periytymässä miehelle, mutta luulen että anoppi pistää vastaan, kun ei meillä niin lämpimät välit taida olla. Siitä ois kiva alottaa, mutta enpä uskalla sen varaan haaveitani laskea, sitäkin tarttee ootella vielä kymmenen tai kakskymmentäkin vuotta.
Silloin ei pysty olla kuin lihakarjaa ja siitä jää ostorehulla miinusmerkkinen tulos.
Vaihda ukko sellaseen jolla on jo maatila, saa vielä valita mieleisen tuotantosuunnan ja muut.
-
Vaihda ukko sellaseen jolla on jo maatila, saa vielä valita mieleisen tuotantosuunnan ja muut.
Sitten voi hienoine ideoineen ajaa sen huippukarjoineen seinää päin.
-
Sopii varmaan sinulle tuo reittäpitkin koijarin konsti, kaikil ei oo yhtä alhainen moraali.
Varmaan on lyhyempi aika tuollaisia puhtaita markkinalaajenemisia, aika moni vanha sukutila näkyy myös tytärlinjan kautta jatkuneen, kyllä niitä reisiä pitkin ennen vanhaan saateltiin kulkea enemmänkin, kun avioliitto oli enemmän oikeudellinen ja omaisuuden kautta katsottava oikeustoimi.
Lisäksi Suomessa oli jo useamman sataa vuotta sitten kansainvälisestikin verrattuna hyvin tasa-arvoinen perintökaari, jossa ei tyttäriä voitu jättää oletusarvoisesti ilman perintöä.
-SS-
-
Onhan näitä hyötyavioliittoja toki ollut mailman sivu, mutta tahtoovat olla pidemmänpäälle onnettomia jos prioriteetit ovat vinksallaan kuin skännän ladon seinä.
-
Kannattaa ehkä se Lotto tehdä, mutta sitä en tiedä, mikä järki on se mahdollinen voitto maatilaan sijoittaa..
-
Jollakin se onnistuu, mutta isolla osalla loppuu rahat ja usko jossain vaiheessa. Siis jos melko nollasta lähtee taaplaamaan tätä bisnestä. Vähillä rahoilla joutuu aloittamaan melko pienesti, jolloin se ansaintamahdollisuus on vaatimaton, mutta sitovuus on kuitenkin lähes sen isomman luokkaa. Emolehmähomma varsinkin on paljon pääomaa suhteessa tuottoon vaativaa erittäin hitaalla kierrolla olevaa toimintaa ja luulen, että jos on haikkuja, niin entistä hitaampi kierto.
-
Itse aloittanut 20 v sitten kolmesta hehtaarista ja Fordson Super Majorista.
Nyt vähän vaille sata viljelyssä, tosin suuri osa kylläkin vuokramaata. Eihän se tietysti "oikeiden viljelijöiden" mielestä ole mitään. Mutta jos alkutilanne on melkein nolla ja pellosta kisataan näillä kylillä verisesti niin pidän sitä aika hyvänä määränä kuitenkin.
Pinta-alaa lisätty pikkuhiljaa vuosittain. Otin aikoinaan paljon LUEL-peltoja viljelyyn ja raivasin niitä takaisin viljelykuntoon, tuet tulivat niihin sitten kun tulivat. Kylällä ei alkuun luotettu meikäläisen touhuihin, konkurssia povattiin ja paremmat pellot menivät "oikeille viljelijöille". Itse raivasin ja ojitin LUELeita ja muita kakkosluokan peltoja viljelykuntoon. Vähitellen kylällä alkoi tulla luottoa hommiini ja tarjolle alkoi tulla hyviäkin peltoja.
Omasta mielestä koneet, kalusto ja kuivurit kunnossa. N. 70 000€ poistamatta vielä. Velat maksoin pois ja vähän sukanvarteenkin keräsin vuosina 2007-2011. Pidin silloisesta 42 hehtaarin alasta 7 ha viljalla ja loput "hömpällä" ja heinällä jota naapurit korjasivat. Tein kahta vierasta työtä, toinen yötyö ja toinen päivätyö. V. 2013 jälkeen en ole ollut vakituisissa töissä vaan tehnyt lähinnä talvisin "taksinajoa"
Joskus aina tulee maatalouskaupan käytävillä isojen tilojen poikia vastaan jotka katsovat halveksien eivätkä viitsi edes tervehtiä. No erittäin halveksittava teko on ollut rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä. Lisäksi se että v. 2006-2010,selätin sisulla myös vaikean, kivuliaan ja ajoittain täysin työkyvyn vievän tulehdussairauden johon lääkäreillä ei ollut tarjota paljon muuta kuin kipulääkkeitä.
-
Metsää ei kannata raivata pelloksi, vaan hakea sille perinnebiotooppi tukea. Peltoa sitten muualta ja hyvällä tuurilla saa halpoja paaleja.
Voihan sitä perinnebiotooppitukea hakea, mutta ei sitä sille myönnetä ja piste.
Miksi ei? Termi saattaa olla väärä, mutta kyllä nuo kaikki perinnetuet on oikeestaan ainut keino pellottoman päästä käsiksi "kannattavaan" tuotantoon.
Ja ne haikut on tosiaan aika huono valinta roduksi.
-
Itse aloittanut 20 v sitten kolmesta hehtaarista ja Fordson Super Majorista.
Nyt vähän vaille sata viljelyssä, tosin suuri osa kylläkin vuokramaata. Eihän se tietysti "oikeiden viljelijöiden" mielestä ole mitään. Mutta jos alkutilanne on melkein nolla ja pellosta kisataan näillä kylillä verisesti niin pidän sitä aika hyvänä määränä kuitenkin.
Pinta-alaa lisätty pikkuhiljaa vuosittain. Otin aikoinaan paljon LUEL-peltoja viljelyyn ja raivasin niitä takaisin viljelykuntoon, tuet tulivat niihin sitten kun tulivat. Kylällä ei alkuun luotettu meikäläisen touhuihin, konkurssia povattiin ja paremmat pellot menivät "oikeille viljelijöille". Itse raivasin ja ojitin LUELeita ja muita kakkosluokan peltoja viljelykuntoon. Vähitellen kylällä alkoi tulla luottoa hommiini ja tarjolle alkoi tulla hyviäkin peltoja.
Omasta mielestä koneet, kalusto ja kuivurit kunnossa. N. 70 000€ poistamatta vielä. Velat maksoin pois ja vähän sukanvarteenkin keräsin vuosina 2007-2011. Pidin silloisesta 42 hehtaarin alasta 7 ha viljalla ja loput "hömpällä" ja heinällä jota naapurit korjasivat. Tein kahta vierasta työtä, toinen yötyö ja toinen päivätyö. V. 2013 jälkeen en ole ollut vakituisissa töissä vaan tehnyt lähinnä talvisin "taksinajoa"
Joskus aina tulee maatalouskaupan käytävillä isojen tilojen poikia vastaan jotka katsovat halveksien eivätkä viitsi edes tervehtiä. No erittäin halveksittava teko on ollut rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä. Lisäksi se että v. 2006-2010,selätin sisulla myös vaikean, kivuliaan ja ajoittain täysin työkyvyn vievän tulehdussairauden johon lääkäreillä ei ollut tarjota paljon muuta kuin kipulääkkeitä.
Hatunnoston arvoinen suoritus. Toivon vilpittömästi että joskus pääset nauttimaan ansaittua eläkettä vielä suhtkoht terveenä. Asia mikä ei ole itsestäänselvyys pitkän työuran maa- ja metsätaloudessa tehneille.
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
-
Me aloitettiin aikoinaan viljely tyhjätaskuina, toinen oli töissä duunarina.
Vuokrattiin tyhjillään ollut tila ja aloitettiin siitä, peltoa löytyi ympäriltä kymmenen hehtaaria, silloin ei vielä ollut eu-juttuja ja vuokratilan pito oli outoa.
Vaihdettiin sitten se ensimmäinen vuokratila toiseen (sijaitsi paremmalla paikalla työpaikkaa ajatellen) ja raivattiin sekin kuntoon.
Koko ajan pidettiin silmällä myytäviä tiloja.
Seitsemän vuoden jälkeen löytyi myytävä tila, 300km pohjoisempaa kuin ajateltiin ja vähän kalliimmalla kuin ajateltiin.
Tilalla oli 11ha peltoa ja 13 lypsylehmää.
Sitä sitten uudella innolla taas laittamaan kuntoon (olikin homma hyvin tiedossa kun oltiin jo kahden tilan kanssa harjoiteltu).
Pikkuhiljaa on tämä tila laajentunut niin , että meillä on viljelyksessä 93ha ja eläimiä on 50.
Vuokrapeltoja olisi tarjolla enemmänkin mutta ollaa pikkuhiljaa vähentämässä ja otetaan vain parhaita peltoja hoitoon.
Suosittelen katsomaan sitä tilaa Kainuu-Oulu akselin yläpuolelta, paljon paremmat mahdollisuuudet onnistua.
Itsellä pitää olla Pelle-Pelottoman taidot korjat vanhoja vehkeitä ja ideoita hoitaa uudella tavalla asioita.
Luomu on mielestäni suositeltavaa, sillä saa elannon paljon helpommalla.
Eläimet pitää valita oman mieltymyksen mukaan, eläimiä pitää rakastaa palavasti jotta niiden kanssa jaksaa temuta loppuelämän ajan.
-
Äkkiseltään kuullostaa, että tuollaisen alta 20ha tilan hankkiminen on enemmän harrastustoimintaa ainakin normaaleilla viljelytoimilla. Ei siitä tuloa saa kummallekkaan. Vieraalla saa käydä töissä ja vapaat painaa tilan töitä varsinkin jos eläimiäkin vielä on. Jos kylkeen saa muuta yritystoimintaa niin voisi onnistua, mutta perinteisellä viljelyllä ei kyllä. Tilanne on toinen ollut joskus 30 vuotta sitten ennen eu aikaa, eikä niitä mielestäni kannata edes verrata.
Kyllä tuollaisia pieniä tilojakin on etelämpänä myynnissä tai ainakin täällä kaakossa. Rahaa on vain oltava, jos se satu saamaan ajatustaan myytyä myyjälle joka myy tilan halvemmalla kokonaisuutena. Vuokraamiseen pitäisi ainakin saada pitkä sopimus mielummin jo 20 vuotta. Aika menee niin nopeasti...
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
Omaakin peltoa on, vaikka iso osuus pelloista on vuokramaata. Näillä kylillä pelto vuokrataan aika pitkälle pärstäkertoimen, ei vuokran määrän mukaan. Antaa pysyvyyttä vuokrauksien jatkumiseen kauden loputtua, mutta pirstoo myös tilusrakennetta.
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.
Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.
Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.
Varmasti. ja sopeutumista nouseviin vuokriin.
-
rakentaa elinkelpoinen, menestyvä ja velaton tila tyhjästä.
Onko tässä myös sukupolvenvaihdosta ajateltu. Onko nämä niitä projekteja, joissa vuokra sovitaan pöytälaatikkosopimuksella osaksi tulevaa kauppahintaa. Se lienee verotuksellisesti edullisin tapa hankkia pinta-alaa.
Vai ovatko vuokrasopimukset niin pitkiä, että palstat voidaan jo katsoa päätyneen kiinteäksi osaksi päätilaa. Tässä lähistöllä on samanlainen tila, oma pinta - ala noin 15 ha, viljelty pinta-ala on kuitenkin 200 - 300 ha, nyt taitaa olla enemmän. Varsinkin kunnan maita paljon. Ongelmaksi saattaa tulla viiden vuoden välein tehtävät tarjouskierrokset.
Kehitysvaiheessa koneet olivat kyllä kokonaiskuluiltaan edullisia, eli omatoimista korjausta, itäkoneita, käytettiin vanhempaa mutta edullista ulkomaantuontipuimuria. Aivan eri näköistä kuin sukutilojen sokerijuurikasperillisillä, joilla yleensä aivan upouudet koneet.
-SS-
Tuollainen on aika riskialtista viljelyä... Eri asia jos niittokone on ykköskone niin siitä ei tietysti isoa kulua vielä saada, mutta jos koko viljelykonekanta on hankittu vuokrapeltojen varaan niin täytyy ainakin olla hyvät hermot. Ja varaa korottaa joka kierroksella vuokrahintaa..
Maatila/navetta ilman omaa peltoa on melko hyvin tuhoon tuomittu yritys. Konkursi oyab.
Ei täysin. Mutta vaati nöyrää asennetta sekä mukavan miehen roolin vetämistä joskus salaa itkien ja hammasta purren.
Varmasti. ja sopeutumista nouseviin vuokriin.
Ja pärstän on todellakin miellytettävä kylillä. Meillä jokaisessa vuokrapeltojen tarjoilussa on tullut esiin lannan levitys. Ja kun ei ole ollut enää varaa tarjoilla mitään extraa hajun sietämisestä niin eipä noita vuokrapeltoja ole tarttunut kuin yhdet ja nämä niin kaukana, että ilmoitettiin itse ettei lantaa ajeta. Eli eläintilalle oma pelto on aina omaa ja PISTE.
-
Vuokrapelto on hyvä ja huono. Sitten kun se loppuu jostain syystä, muistoksi jää vuokrakuitit, risaiset hanskat ja kuluneet koneet?
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
Se on herrasmiessopimus, jotta ei mennä syömään toisen puurolautaselta. Oon pitänyt rajana, jotta en mene väliin jos on aikaisempi sopimus. On myös suoraselkäisiä isäntiä, jotka toimiin samoin. On myös rehtejä vuokraisäntiä, jotka ei hypi aisan yli. Hintatason saa kyllä määriteltyä.
-
Vuokrapelto on hyvä ja huono. Sitten kun se loppuu jostain syystä, muistoksi jää vuokrakuitit, risaiset hanskat ja kuluneet koneet?
Ajattele mitä jää raiviopellosta käteen? No metsittäminen, kun ei sellaista kukaan halua vuokrata tai ostaa.
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
Se on herrasmiessopimus, jotta ei mennä syömään toisen puurolautaselta. Oon pitänyt rajana, jotta en mene väliin jos on aikaisempi sopimus. On myös suoraselkäisiä isäntiä, jotka toimiin samoin. On myös rehtejä vuokraisäntiä, jotka ei hypi aisan yli. Hintatason saa kyllä määriteltyä.
Miten sitten uusia vuokrapeltoja kukaan saa hankituksi itselleen, jos aikaisempi vuokrasopimus on esteenä ?
-SS-
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
Se on herrasmiessopimus, jotta ei mennä syömään toisen puurolautaselta. Oon pitänyt rajana, jotta en mene väliin jos on aikaisempi sopimus. On myös suoraselkäisiä isäntiä, jotka toimiin samoin. On myös rehtejä vuokraisäntiä, jotka ei hypi aisan yli. Hintatason saa kyllä määriteltyä.
Miten sitten uusia vuokrapeltoja kukaan saa hankituksi itselleen, jos aikaisempi vuokrasopimus on esteenä ?
-SS-
Tässä bisneksessä näitä ihmeellisyyksiä riittää... :D
Mutta homman pitäisi kai mennä niin, että jo monta vuotta ennen kuin aktiivitila lopettaa, olet ollut isäntään yhteydessä ja kohteliaasti kertonut, että jos mahdollisesti tulee sellainen tilanne, että teiltä loppuu maanviljelys, niin olisit kiinnostunut vuokraamaan pellot.
Voi myös laittaa ilmoituksen paikallislehteen, "halutaan vuokrata peltoa".
Voi myös yrittää levittää sanaa erilaisissa sosiaalisissa tapahtumissa.
Voi myös olla valmiiksi iso ja napatalo, jolloin on luonnollista, että sinulle tarjotaan viljelysmaita vuokralle, koska se ikäänkuin kuuluu kylän kulttuuriin, että juuri teillä on viljelty peltua isusti jo pitemmän aikaa.
Voit olla myös poikkeuksellisen mukava ja pidetty heppu kylillä, jolle ei kerta kaikkiaan voi olla vuokraamatta peltojaan, sitten kun oma viljelys loppuu.
Kokonaisuutena siis sangen helppo juttu tuo pellonvuokraus.
-
Olen tosiaan käsittänyt, että silloin kun suuri toimija vuokraa jo kaikki muut palstat ympärillä, syntyy maanomistajalle kirjoittamaton velvollisuus vuokrata juuri tälle suurelle, ja edullisempaan hintaan.
Myös maat pitää myydä lähimmälle, eikä varsinkaan kylän ulkopuoliselle.
Maanomistajien pitäisi ajatella elinkeinon hyväksi, eikä omaa etuaan. Tämä on sanoma, jonka olen aistivinani.
-SS-
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
Maanomistajan klapitalkoissa, pihatienaurauksessa jne on vuokralainen aina tikkana paikalla.
Sittemmin peltokaupat on jo so***** hintaa myöden. Kuinka ollakkaan, paikallinen timppe on
talosta taloon kiertäessään utsinut hinnan ja sattumalta poika sitten tekeekin hieman paremman
tarjouksen. Noottaa, see tarjos enempi
-
Vuokrapellon voi päästä ostamaan ilman kilpailutusta tai kilpailtunakin vuokralainen saattaa saada tehdä tarjouksia porstuan kautta.
Maanomistajan klapitalkoissa, pihatienaurauksessa jne on vuokralainen aina tikkana paikalla.
Sittemmin peltokaupat on jo so***** hintaa myöden. Kuinka ollakkaan, paikallinen timppe on
talosta taloon kiertäessään utsinut hinnan ja sattumalta poika sitten tekeekin hieman paremman
tarjouksen. Noottaa, see tarjos enempi
Tämän voinee välttää sillä, että vuokrasopimuksiin laitetaan ehto, että maksettu vuokra on osa mahdollista tulevaa kauppaa. Silloin ostotarjouskisat eivät koskaan voi päättyä vuokramiehen häviöön, kun on jo maksettu osa. Voidaan myös tehdä klausuuli, että mahdollinen ulkopuolinen maanostaja joutuu korvaamaan vuokramiehelle menetetyt osamaksut.
Onko tällaisia sopimuksia maakunnissa ? Sen verran on aavistusta näistä alimman ostoarjouksen kaupoista. Että tuplahintakaan ei käännä myyjän päätä.
-SS-
-
Vuokrapelto on hyvä ja huono. Sitten kun se loppuu jostain syystä, muistoksi jää vuokrakuitit, risaiset hanskat ja kuluneet koneet?
Ajattele mitä jää raiviopellosta käteen? No metsittäminen, kun ei sellaista kukaan halua vuokrata tai ostaa.
Kyl mä voin ostaa tai vuokrata jos on sopivasti omien peltojen yhteydessä tai järkkevällä etäisyydellä riittävä ala.
-
Olen tosiaan käsittänyt, että silloin kun suuri toimija vuokraa jo kaikki muut palstat ympärillä, syntyy maanomistajalle kirjoittamaton velvollisuus vuokrata juuri tälle suurelle, ja edullisempaan hintaan.
Myös maat pitää myydä lähimmälle, eikä varsinkaan kylän ulkopuoliselle.
Maanomistajien pitäisi ajatella elinkeinon hyväksi, eikä omaa etuaan. Tämä on sanoma, jonka olen aistivinani.
-SS-
Ei muuten pidä paikkansa. Näinhän se olisi järkevin toimia ettei tulisi niitä tilkkutäkkejä viljeltäväksi, mutta ei kyllä normaalisti toteudu. Yleensä vain tuijotetaan rahaa ja seuraavaksi sitä ettei ainakaan tuolle kun tuolla on jo toi viereinen läntti..
-
ettei ainakaan tuolle
Kaikelle on syynsä. Vaatii oman toiminnan arviointia. On varmaan sekin tunnustettava, että monet arvostavat maakaupassa sitä, että saavat siitä rahaa. Voi olla esimerkiksi tarve saada sairautta hoidetuksi tai valita jokin yksityinen palvelutalo tms.
-SS-
-
Minä vuokrasin maitotilalliselle. Ihan vaan sen takia kun tiiän mikä ero on olla kasvinviljelijä tai kasvinviljelijä jolla on lypsylehmiä. Saattaisin ajastaan myydäkin samalle tyypille, samasta syystä.
Kylän luomusuurtilaliselle vuokraamista pitäis ainakin miettiä pitkään. On siinä touhussa niin vahva tukioptimoinnin maku että en kauhean suuresti arvosta.
-
Minä vuokrasin maitotilalliselle. Ihan vaan sen takia kun tiiän mikä ero on olla kasvinviljelijä tai kasvinviljelijä jolla on lypsylehmiä. Saattaisin ajastaan myydäkin samalle tyypille, samasta syystä.
Kylän luomusuurtilaliselle vuokraamista pitäis ainakin miettiä pitkään. On siinä touhussa niin vahva tukioptimoinnin maku että en kauhean suuresti arvosta.
Meidän vuokrapellot taas tuli aikoinaan niin, että eivät halunneet vuokrata kellekkään joka kasvattelisi vaan hömppään vaan sellaiselle jotka oikeasti yrittävät eli samalla tavalla kuin sulla sitten ilmeisesti. Huhuna kuulin jälkeenpäin, että kovempiakin tarjouksia olisi ollut, mutta niissä ilmeisesti haisi se tukioptimointi. Eläintila vuokralaisena ei ainakaan täällä seudulla ole kovassa huudossa kun siitä tulee aina pelko saada lantaa pellolle. Täällä on ilmeisesti niin vieraannuttu paskan hajusta.
-
Maatilan sukupolvenvaihdos on suuri haaste – näin se pitää hoitaa - Yrittäjän 100 oppia (https://www.youtube.com/watch?v=kpYO2tOFtpY)
Tässä on kiva ja rauhallinen esitys, kaupunkilaissisaruksille ihan hyvä tutustua oikeisiin hintatasoihin, siis ei 20000 €/ha vaan 2000€/ha
-SS-