Kyllä tuo jos ypäristökorvauksen perusos 54€. Siihen päälle 46€ aluskasvia, niin silloin on suojaviljaan perustettu nurmikin kelvattava aluskasviksi. Nuillakin jäädään alle entisen kotieläintilan ympin. Siihen päälle rypsin valkuaiskasvi palkkio, niin yhteensä 190€/hehtaari.

Tai se on pakko olla 54+100+90 ja se viherruytäminen. Kuitenkin siellä pitää sitten olla jotain egolokista alaa ynm. mukana. ja valkuaiskasvia ei voi olla kovin montaa vuotta perän jälkeen samalla lohkolla. rukiilla vois päästä samaan.

Tänään paikallistoimistossa virkamies antoi täysin päinvastaisen tulkinnan kuin tatterille.

Eli tiesi "varmasti" että kerääjäkasville perusosa +100e.

 

Tänään paikallistoimistossa virkamies antoi täysin päinvastaisen tulkinnan kuin tatterille.

Eli tiesi "varmasti" että kerääjäkasville perusosa +100e.

 

No en kyllä ihmettelisi että se olisi tuo 54+46€/hehtaari. Oiskinvkuulostanut liian hyvälle 54+100€/hehtaari.

  *ittu ne on sekasin siä mavissa ny

No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.

No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.

Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ...  Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..

pahoittelut OT:sta.

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.

Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.

Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.

Julmetunmoinen siemen satsi noita muita    Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ?

Kyllä viljelykiertosuunnitelma on eri asia kuin viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudeksi, viljelysuunnitelmassa saa viljellä samaa kasvia samalla lohkolla vaikka koko sitoumuskauden, vaikka se nyt ei olisikaan viljelyn kannalta järkevää.

Kyllä viljelykiertosuunnitelma on eri asia kuin viljelysuunnitelma koko sitoumuskaudeksi, viljelysuunnitelmassa saa viljellä samaa kasvia samalla lohkolla vaikka koko sitoumuskauden, vaikka se nyt ei olisikaan viljelyn kannalta järkevää.

Toki on, kait tuon jo kaikki tietää? Mutta eikö ollut viljelykiertosuunnitelmasta puhe? En siis sen enempää kyllä tarkistellut, kommentoin vaan kun siitä kirjoitettu, että onko siis vain virheellisesti sotkettu ne keskenään..

Vastauksia:
- Luomu
- m ja rm HeS päämaalajeina
- Kymenlaakso. Tällä alueella kevätkuivuus on pitkällä muistikuvalla tavallista. Tosin muutamana viime vuonna ja varsinkin 2014 keväät ovat olleet kosteampia.
- Kaikkia viljoja. Enimmäkseen ollut ohraa (Barke) ja vehnää (Tos vapaa Tjalve) kevätkylvöissä. Ohra ehkä vaihtumassa kauraan (Meeri?). Kylvömäärät normaalit 500 - 650 kpl/m2
Satotasotavoitteet näin luomun alkupuolella vielä vaatimaton 3000 kg/ha. Saavutettu vain muutamilla alueilla. Tavoite on vakiinnuttaa keskisato tuonne 3500-4000 tasolle 2018-2020 mennessä. Maan pitää "oppia" luomuun.
- Vanhalla laahavannasjukolla kylvelen. Ajoittain on kyllä vaivannut lievä oljen kertyminen vantaisiin, mutta ei niin pahoin, että vaihtisin vannasmallia.
- Valitettavasti hukkakauraa vielä esiintyy. En onnistunut tarkasta ja huolellisesta toiminnasta huolimatta hävittämään sitä kemiallisesti. Näin luomussa näyttää siltä, että siihen löytyy kasvinsuojeluaineita paremmat keinot viljelykierrosta ja myöhästetyistä kylvöistä. Tavoitteena käytännössä hävittää hukkakaura 2020 mennessä.

Syysviljoilla aluskasvin kylvö pintaan keväällä ei ole toistaiseksi onnistunut. Nyt kokeilussa kylvää timotei ja puna-apila hs-laitteella syyskylvön yhteydessä aluskasviksi. Apilan onnistumista rukiissa ja syysvehnässä epäilen, mutta katotaan nyt. Aion kyllä kokeilla kylvää puna-apilaa syysviljoille keväthangille vähän lisää. Katsottaan kuinka käy. Syysrypsissä uskon aluskasvien onnistuvan. (jos nyt syysrypsi onnistuisi)
Rikkaäestyksiin en ole alkanut, koska useat tuntemani luomuviljelijät ovat luopuneen niistä ja siirtyneet aluskasveihin kevätkylvön yhteydessä.

Luomussa olen vielä noviisi, mutta uudistusmielinen. Pyrin selviämään ilman kyntöjä, vaikka tiedänkin että siinä on haastetta. Jos tilanne on vaikea, laitetaan sitten aurat perään.
Aluskasvit, tai niinkuin niitä pitänee jatkossa kutsua, kerääjäkasvit ovat minulle tärkeä rikkakasvien torjuntakeino viherlannoitusnurmien aktiivisen niiton ohella.

CCLess: Viljelykierto pääasiassa VLnurmi, VLnurmi, Vilja(syys, jos mahdollista), Palko(enimmäkseen härkäpapu), Vilja+ns. Poikkeuksena erillinen multamaan kierto, koska monivuotinen apila ei oikein siellä selviä: Vilja, Herne, Vilja, Nurmi, eli nelivuotisella mennään.

AIka samanlaisessa todellisuudessa toimimme. Itse en kyllä uskalla ilmoitella satotasoja ennakkoon.

Isävainaa sanoi ettei apila lähde syksyllä. Ohdakkeen vyöryttämän ohran sänkeen improvisoin syksyllä 2013 apilakasvustoa kultivaattori+ jyrsinkylvöllä. Wapun alla 2014 petti hermo ja kylvin laahavantaalla sihen vaan pintaa laahaten lisää ja meni sitten samalla peruslohkolla oleva nisumaakin yksintein. Sitten vaan niitellen, apilan päältä kolme kertaa ja kasvukauden jälkeen tyvestä myös nisumaa. On TOS-apilaa jemmassa, ettei tarvitse murehtia siemenkustannuksia. Apialkasvusto oli syuksyllä jo sangen sankka. Nisun puintia kiusasi vain ohdake. Hietakohdassa oli juola ottanut vallan kun se nisulle kynnettäessä voitti taistelun kyntöauroja vastaan.

Viime vuoteen asti kerääjäkasviksi sanottiin sadonkorjuun jälkeen, aluskasviksi ennen, kylvettyä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.

Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.

Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.

Julmetunmoinen siemen satsi noita muita    Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ?

Perustelu seokselle:
Italian raiheinä yksivuotisena ja jo kesällä kasvavana kilpailemaan rikkojen kanssa ja keräämään mahdollisimman paljon typpeä. Lisäksi sillä on hyvä juuristo multavuutta nostamaan.
Timotei kerää parhaiten halvoista heinistä typpeä syksyllä, ja paikkaa raiheinää tarvittaessa. Lisäksi omaa siementä on monta tonnia, joten on erityisen edullista.
Valkoapila halpaa/ha pienen siemenmäärän vuoksi. Tuottaa hyvin typpeä sekä paikkaa puna-apilaa paikoin.
Puna-apilasta omaa siementä myös runsaasti, joten laitan tekemään sen vähän typpeä, mitä syyskesällä ehkä ehtii.
Kaikki yhdessä lisäävät multavuutta, parantavat rakennetta juurillaan ja kilpailevat rikkojen kanssa. Viljat ja muut kauppakasvit ehtivät ihan hyvin edelle.

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 07.01.15 - klo:20:02

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.

Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.

Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.

Julmetunmoinen siemen satsi noita muita    Paljonko siitä jo saa pulittaa, ja miten suhteutuu hyötyyn? Eikö vähempi riittäs saamaan sitä puinninjälkeistä "räjähdystä" että vihreä ois, jos sit kuitenkin muokkaa syksyllä senniin tuntus vähän turhan tuhdilta noin paljoa siemeniin laittaa, vain että sen muokkaa sit heti ympäri.. ?

Perustelu seokselle:
Italian raiheinä yksivuotisena ja jo kesällä kasvavana kilpailemaan rikkojen kanssa ja keräämään mahdollisimman paljon typpeä. Lisäksi sillä on hyvä juuristo multavuutta nostamaan.
Timotei kerää parhaiten halvoista heinistä typpeä syksyllä, ja paikkaa raiheinää tarvittaessa. Lisäksi omaa siementä on monta tonnia, joten on erityisen edullista.
Valkoapila halpaa/ha pienen siemenmäärän vuoksi. Tuottaa hyvin typpeä sekä paikkaa puna-apilaa paikoin.
Puna-apilasta omaa siementä myös runsaasti, joten laitan tekemään sen vähän typpeä, mitä syyskesällä ehkä ehtii.
Kaikki yhdessä lisäävät multavuutta, parantavat rakennetta juurillaan ja kilpailevat rikkojen kanssa. Viljat ja muut kauppakasvit ehtivät ihan hyvin edelle.

Juu ja tuon hokasinkin jo kun olikin että luomussa, ymmärtää hyvin. Tavanomaisen, ja sillä silmällä mitä tuossa ollut/väännetty että miten sais järkevästi sen tehtyä ja pienillä kuluilla = että tuon kerääjäkasvilisähomma kannattas ottaa.. Sen takia siis näytti vaan aluksi melkoiselta satsilta.  Toki, jos tuohon hommaan lähtee noin muutoinkin, niin kyllä se varmaan kannattas mahdollisimman hyvin ottaa juurikin nuo kaikki mainitsemasi edut myös niistä kasveista, eikä vain enää ajatella "tukiautomaattina" kun ei se summa sillä tavalla enää niin kovin lämmitä.. Varsinkin jos on 46€ vain.

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 06.01.15 - klo:20:18

No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.

No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.

Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ...  Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..

pahoittelut OT:sta.

nyt ei kyllä kukaan tiedä eikä ymmärrä itseni mukaan lukien kun ite taas käsitin että se vanha viljelyn monipuolistaminen joka kielsi 3v samalla peräkkäin niin nyt si vois laittaa vaikka  5v ruista jos tahtoo

Lainaus käyttäjältä: maataistelija - 07.01.15 - klo:19:58

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 06.01.15 - klo:20:18

No joo, näyttäis olevan ihan maantieteellisiä noi kohdentamisalueet. Niin eihän toi viljelykiertosuunnitelma mitenkään vaikea tehdä ole, ja se löytyy muistaakseni visustakin. Ainoa vaikeus voi olla siinä että alettais vaatia jotain viljelykiertoja. esim samaa kasvia ei saisi olla kahta vuotta enempää samalla lohkolla tms. tyyliin aiempi monipuollistamis homma. Viljelysuunnitelmahan on nytkin jokaisella ja se ei liity tähän.

No siis sehän juuri nimenomaan on se, viljelykiertosuunnitelma. --> suunnitelma kaudelle viljelykierrosta, nimenomaan pitää kierrättää kasveja. Täällä toisella alueella se 3 kasvia, yhtä kasvia enintään 75%, kahta enintään 95%.

Ja toi suunnitelma vaikka visuun, lätkit 5 vuotta siihen jonoon kaura-ohra-ruis-kaura-heinä ja sit joka kevät katot että mitä laitetaan ja sen mukaan muutat tota suunnitelmaa, mut ei saa olla kaura-kaura-heinä-kaura-kaura ...  Nimenomaan vaaditaan viljelykiertoa. Aiemmin se oli valinnainen, sai tuen. Nyt se on pakollinen ilman tukea. TAI jos ei ole (vielä) niin tulee. Näin tää homma menee. Ja toisaalta jees että täällä näistä puhutaan, saa itekkin tietoa, mutta harmittaa kun tietää että tokihan "vastapuoli" kattelee nääkin läpi ja löytää täältä kaikki viljelijöiden "löytämät" pienetkin mahdollisuudet, ja ne sitten tilkitään. Ei tässä enää mitään rastiruutuun ja rahat pankkiin hommaa tule/ole. Nyt on selvästi tiukemmin sekin, että vastaavuutta, kulukorvausta, oikeasti laitetaan tekemään että sen tuen ties mihin saa, ja se peittää sen kulut. Ehkä. Kyllä alkaa olla aika lähellä että jää tää riemu ruksaamatta..

pahoittelut OT:sta.

nyt ei kyllä kukaan tiedä eikä ymmärrä itseni mukaan lukien kun ite taas käsitin että se vanha viljelyn monipuolistaminen joka kielsi 3v samalla peräkkäin niin nyt si vois laittaa vaikka  5v ruista jos tahtoo

Jep, nää menee aivan sekaisin kun kenellä mikäkin tieto ja varmaa ei oo kait mikään vielä ja vain esityksiä, minulle sanovat noin tuossa just viime vuoden puolella viskaalit.. Ja sen perulta ihmettelinkin jo tuossa yks pv, oliko eilen kun täällä näky olleen että vois vetää samaa kasvia monta vuotta putkeen..

Kyllä taidan omalta osalta jättää tän homman nyt.. kattelee sitten jos ja kun saavat päätöksiä. Menee vaan enemmän sekaisin kaiken aikaa. (Sotken itsekin turhaan seassa)

Don Essex, miten pitkää aluskasvusto ollut puintien aikaan noin niinku keskimäärin?

Jos pääkasvusto on kunnollista, niin aluskasvit vaihtelevat 5-20cm. Jos on huono pääkasvi, kasvavat aluskasvit samoille mitoille pääkasvin kanssa. Toki kuivat alkukesän säät vaikuttavat enemmän aluskasvien kasvuun, kun satokasveihin. Kerran oli n. hehtaarin herneala, jonne erehdyin kylvämään raiheinän ja persianapilan seoksen aluskasviksi. Silloin kävi niin,että siellä, missä herne oli hyvää, tuli satoa jopa yli 3t /ha. Ja aluskasveja ei näkynyt puidessa kuin nimeksi raiheinää.  Siellä niissä herne epäonnistui liian märkyyden vuoksi, kasvoi persianapila lähes 70 senttiseksi. Persianapila oli vähän turhan nopea ainakin silloin. Ei silti, löytyi sieltä apilan seasta yllättäen vielä tonni/ha hyvää hernettä, vaikkei puimurista kyllä mitään satokasveja näkynyt. Mutta ei niillä huonosti satokasveja kasvaneilla alueilla ollut kyllä yhtään myöskään varsinaisia rikkakasvejakaan.