Lainaus käyttäjältä: Terminator II - 06.01.15 - klo:21:00

Seuraavassa uudistuksessa lisätään jotain saneeraus hommia viljelykieroon jos ei ole kotieläintila. Aluskasviksi tulee joku raiheinäapilasoossi pakoliseksi. Eihän se haittaa jos puidessa viljeliää vähän v.i.t.u.t.t.a.a.

Mun mielestä vois myös maksaa jotain perinnetukea sellaisille jotka viljelee vanhoilla vehkeillä 

No sittenhän mä saisin ISOT perinnetuet

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 04.01.15 - klo:22:13

Lainaus käyttäjältä: Ärrpää - 04.01.15 - klo:21:09

Lainaus käyttäjältä: Hevi - 04.01.15 - klo:18:57

Kyllä toi satasen korvaus on taas ajateltu, että saadaan myytyä  rikkaäes/pneumaattinen kylvin porukoille. sit ruvetaan oikeen luomuilemaan. Tässä kerääjäkasvis on varmaan ideana, ettei noita kemikaaleja enää paljon tarvittaisikaan.

 Italian raiheinää 3kg/ha viljansiemenen sekaan säiliöön.

5kg/ha Italianraiheinää ja laita vielä 0,5-1 kg/ha valkoapilaa mukaan. Kerääjäkasvusto ei välttämättä ole täysin tasainen, mutta mielestäni toimisi kuten on tarkoitettu. Voi kasvaa läpi, jos suunnilleen kaikki muukin menee pieleen, niin onko sillä sitten enää väliä. Kasvinsuojelu hiukan varoen, niin hyvä varmaankin tulee. Kun tuki kerran halutaan, ja sen eteen tehdään töitä ja sijoitetaan rahaakin, kannattaa kaikki hyvät ominaisuudet käyttää hyödyksi. Ei silti kannata tehdä asioita liian vaikeiksi. Ensin näin, ja jos siltä tuntuu,kehittää hommaa seuraavaksi vuodeksi eteenpäin.

5 kg italialaista viljan sekaan kuulostaa itsemurhalta puinnin suhteen. 

5 kg timoteita voipi olla puintivarmempi vaihtoehto?

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi. Läpikasvua on tullut vain niille kohdille, joissa pääkasvi hukkui viime keväänä. Hyvä puoli oli se, ettei mitään muita, vaikeampia rikkoja kasvanut aukkokohdissa. Puin kaikki läpi eikä puinnissa ollut ongelmia, ja samalla raiheinät tuli niitettyä. Ei edes vauhtia tarvinnut hidastaa. Kylvö tapahtui normaalin kylvön yhteydessä kylvökoneen etupuolelle sijoitetulla hs-laitteella. Kylvövantaat multasivat siemenet. Asiallisessa kasvustossa oli puidessa vain jonkun verran juuriheinää. Aukoissa hyvä raikasvusto esti ei-toivottujen rikkojen kasvun. Herne kaatui lakoon elokuussa, eikä sielläkään raiheinä vaikeuttanut puintia.

Puinnin jälkeen raiheinä räjähti kasvuun. Ravinteita tuli siis hyvin sidottua. Olikohan lokakuun puolivälin tienoissa kun sateiden sopivasti pehmennettyä pintamaan ajoin pellot kultivaattorilla. Raiheina taantui tehokkaasti ja kasvamaan jäi aika paljon valkoapilaa ja jonkin verran timoteita.
Keväällä ajetaan kerran pari hanhenjalkaäkeellä ja jyrsinkylvetään.

Olen ollut toistaiseksi tyytyväinen kokemuksiini. Tällä kaavalla jatketaan edelleen. Oletan, että valkoapilaa kasvaa ensi kesänä vähän runsaammin aluskasvina, ja timoteikasvustoa voi jonkun verran kevätmuokkauksista selvitä. Se ei vaikuta käytännön satoon.
Tulevina vuosina voi siemenseoksilla valita mitä tekee. Jos säädökset eivät muutu, min 20% apilaa vl-nurmeen tai max 20% apilaa lhp nurmeen jommankumman voi valita tarpeen mukaan.

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................

Kysymyksiä:

Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?

Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.

-SS-

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................

Kysymyksiä:

Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?

Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.

-SS-

Mimmone kultivaattori ja viljelykierto?

Sori Don Essex vastaan omalta kohdalta ennen teitä SS:n esittämiin kysymynyksiin, kun itsellä ollut samanlaiset kokemukset aluskasvin kylvöstä.

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................

Kysymyksiä:

Luomu vai tavanomainen ? tavanomainen
Runsasmultainen vai savimaa ? m Hht
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko? keski-Suomesta ylöspäin
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ? wolmari+nurmiseos
Satotasotavoite satokasville ? n. 4-5tn
Laahavannas vai kiekkovannas ?laahavannas
Hukkakaura / ei hukkakaura ?mitä se on eli ei

Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.

-SS-

SS:n kysymyksiin vastattu ja tässä oheen tarkennuksia, niin kylvötapahtunut normi kyntö,äestys ja laahavannaskylvö ja hs-laatikko koneen edessä. Tosin kyntö sen takia kun en omista kultivaattoria ja toisekseen nurmet olleet yhden tai kaksi vuotta vln.
Nurmiseos ollut Timppa,nurminata,p-apila seos suhteilla 60 -20 -20 ,kasvaa oikeastaan pelkkää apilaa. Seoksessa se hyvä puoli ollut että on voinut kylvää lhp:t ja vln:t samalla setillä.
Kylvötiheys ollut viljalla n.480 kpl/neliö ja nurmiseosta n.8kg/ha ens keväänä meinaan kylvää viljaa vielä enemmän neliölle kpl:ta ja pienentää nurmiseoksen määrää. Läpikasvu ei ole ollut ongelma yhtenäkään vuonna.
Maan rakenteen muutokset olleet näkyvissä nopeasti, kun otettu nurmikierto mukaan viljelykiertoon eli ollut plussa merkkinen hyöty itselle vaikka osalla alasta on vln eikä siltä alalta tuota myytävää lopputuotetta.
Viljelykierto mennyt suunnilleen siten, että 3+1 tai3+2 vuotta eli 3 viljoja ja 1 ja 2 nurmia ja kylvöhän oli edelleen nurmilla viljan kylkeen.

Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia? 

Lainaus käyttäjältä: Don Essex - 06.01.15 - klo:23:10

Olen nyt kolme vuotta laittanut saman seoksen: 7 kg Italialaista, 10 kg timoteitä, 0,5 kg valkoapilaa ja 3,5 kg puna-apilaa aluskasveiksi.
..................
.................

Kysymyksiä:

Luomu vai tavanomainen ?
Runsasmultainen vai savimaa ?
Kostea Sisä-/Keski-Suomi vai kevätkuiva lounaisrannikko?
Mikä viljalaji+ lajike, kylvötiheys ?
Satotasotavoite satokasville ?
Laahavannas vai kiekkovannas ?
Hukkakaura / ei hukkakaura ?

Jos näihin saisi vaan semmoiset ylimalkaiset vastaukset,
mietin, että ilman tietoa näistä en uskaltaisi lähteä tilaamaan
heinänkylvölaitetta tai siemeniä.

-SS-

Vastauksia:
- Luomu
- m ja rm HeS päämaalajeina
- Kymenlaakso. Tällä alueella kevätkuivuus on pitkällä muistikuvalla tavallista. Tosin muutamana viime vuonna ja varsinkin 2014 keväät ovat olleet kosteampia.
- Kaikkia viljoja. Enimmäkseen ollut ohraa (Barke) ja vehnää (Tos vapaa Tjalve) kevätkylvöissä. Ohra ehkä vaihtumassa kauraan (Meeri?). Kylvömäärät normaalit 500 - 650 kpl/m2
Satotasotavoitteet näin luomun alkupuolella vielä vaatimaton 3000 kg/ha. Saavutettu vain muutamilla alueilla. Tavoite on vakiinnuttaa keskisato tuonne 3500-4000 tasolle 2018-2020 mennessä. Maan pitää "oppia" luomuun.
- Vanhalla laahavannasjukolla kylvelen. Ajoittain on kyllä vaivannut lievä oljen kertyminen vantaisiin, mutta ei niin pahoin, että vaihtisin vannasmallia.
- Valitettavasti hukkakauraa vielä esiintyy. En onnistunut tarkasta ja huolellisesta toiminnasta huolimatta hävittämään sitä kemiallisesti. Näin luomussa näyttää siltä, että siihen löytyy kasvinsuojeluaineita paremmat keinot viljelykierrosta ja myöhästetyistä kylvöistä. Tavoitteena käytännössä hävittää hukkakaura 2020 mennessä.

Syysviljoilla aluskasvin kylvö pintaan keväällä ei ole toistaiseksi onnistunut. Nyt kokeilussa kylvää timotei ja puna-apila hs-laitteella syyskylvön yhteydessä aluskasviksi. Apilan onnistumista rukiissa ja syysvehnässä epäilen, mutta katotaan nyt. Aion kyllä kokeilla kylvää puna-apilaa syysviljoille keväthangille vähän lisää. Katsottaan kuinka käy. Syysrypsissä uskon aluskasvien onnistuvan. (jos nyt syysrypsi onnistuisi)
Rikkaäestyksiin en ole alkanut, koska useat tuntemani luomuviljelijät ovat luopuneen niistä ja siirtyneet aluskasveihin kevätkylvön yhteydessä.

Luomussa olen vielä noviisi, mutta uudistusmielinen. Pyrin selviämään ilman kyntöjä, vaikka tiedänkin että siinä on haastetta. Jos tilanne on vaikea, laitetaan sitten aurat perään.
Aluskasvit, tai niinkuin niitä pitänee jatkossa kutsua, kerääjäkasvit ovat minulle tärkeä rikkakasvien torjuntakeino viherlannoitusnurmien aktiivisen niiton ohella.

CCLess: Viljelykierto pääasiassa VLnurmi, VLnurmi, Vilja(syys, jos mahdollista), Palko(enimmäkseen härkäpapu), Vilja+ns. Poikkeuksena erillinen multamaan kierto, koska monivuotinen apila ei oikein siellä selviä: Vilja, Herne, Vilja, Nurmi, eli nelivuotisella mennään.

Kiitos Wessel, kuulostaa hyvältä, mutta hukkis
kerääjäkasvin yhteydessä pitää jotenkin hallita muuten kuin kemiallisesti.
Samoin nämä tehokkaat vehnän torjunta-aineet, kuten Broadway, jäävät pois
Miten kerääjäkasvi kevätvehnällä, kasvaako läpi helpommin ?
Omat italianraiheinäkokeilut olivat kosteana kesänä semmoisia 60 cm korkeita
lamoavan lakoisia märkärättiheiniä.

Mutta vastaus vahvisti ennakkoajatukseni: hikevillä hietamailla,
kevätsateiden joukkoon kylvettynä, saa hienoinen heinä hyvän
alun, samoin mainittu ohran kylvötiheys on hieman harva, jolloin
heinä ei huku, ohrasta hyvin voi sen 4.5 tonnia saada, juuri
kevätkosteuden ansiosta. Ja kerääjäkasvi lähtee mainiosti kasvamaan.

Pystyykö kerääjäkasvin saamaan alkuun syysviljan alle ? Luoho on
ongelma, koska Pumat ja Broadwayt eivät liene hyviä heinäaluskasvillisuudelle.

-SS-

Don Essex, kiitos nyt selvisi täysin. Luohoa ei nähtävästi ole teillä syysviljoilla.
Se on paha tuholainen, koska siemen kestää ylikin 10 vuotta, ja niitä on miljoonia.

Tuo luomu ja 3 tonnin sato näyttää hyvältä. Jos tavanomaisessa viljelyssä
antaa voimaa liikaa, ja liian tiheää, jäänee aluskasvi huonoksi. Ja kolmen
tonnin viljasta saa vain murto-osan luomuviljan hinnasta. Hietamaat
eivät ole kevätkuivuudelle arkoja niin kuin hiesut ja aitosavet. Muutenkin
sadontuottokierrot ovat alle 50% vuosista, eli pääkasvi on nurmi tai jokin muu
valkuaiskasvi. Eläimiä löytynee lähistöllä, jotka pystyvät hyödyntämään
nuo nurmi - härkäpapu ym. kasvustot.

Eli ei kyllä lähtökohtaisesti uskalla lähteä noin 150 € ympäristötuilla ja huonolla
tuotteen hinnalla, sekä hukkaan menevällä nurmisadoll käytännössä
luomujärjestelmään, luomuun mieluummin sitten olisi haettava. Tuntuu vaan
älyttömältä, kun kohtuullisen etäisyyden päässä ei sille runsaalle viherrehulle olisi
mitään muuta käyttöä kuin komposti ?

Sen tiedän, että luomuruis onnistuu mainiosti, sen osaan jo valmiiksi
kemikaalivapaasti viljellä.

Mutta miksi ei voisi syysviljoja kyntää ? Jos on laahavannasjuko ja nin eespäin ??
Kultivointia tai jotain jyrsintä varmaan käytetään ? Tai lapiorullaa ?

-SS-

Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia? 

Tähän asti kylvetty suojavilja ajatellen vln seuraaville kesille, mut samalla tavalla meinaan kylvää kerääjäkasvuston. Tosin viljan siemen määrät nostan 500-500 kpl/ neliölle. Kerääjäkasviseos pitäisi vain päättää, että mitä laitetaan... Tai sitten mennään aiemmilla nurmiseoksilla. Optimi tiheys vielä omille maille vähän hakusessa. (Vilja pitäisi saada niin tiheäksi kuin mahdollista, mutta kuitenkin siten, että kerääjäkasvikin lähtee kasvuun.)

SS:lle, minulla vain kokemusta ohrien alle kylvöistä. Ens vuonna viisaampi kun meinasin kylvää kaikille viljoille kerääjäkasvien/suojaviljan (ohra/kaura) Vehnää ja ruista ei ole ollut kylvössä. Hukkis hommista ei mitään tietoa, kun ei ole koskaan ollut sitä ja toivottavasti ei tulekaan. Rikat saanut hävitettyä viljelykierrolla ja rikkaruiskutuksilla. Glyfon käyttö on minusta tarpeeton vln päättämisessä JOS onnistuu rikkatorjunnassa vilja nurmi vaiheessa eli olen päättänyt vln kyntämällä pääsääntöisesti.

Meillä ei juolavehnä vähentynyt nurmen aikana vaan pikemminkin lisääntyi.
Ryhtikauralla ja rukiilla sekä mekaanisellakesannolla vähennettiin,
karjan aikana ei glyfoja käytetty. Jääpolte tuhosi timotein ja apilat.

Nurmipuntarpää voisi olla hyvä heinämalli aluskasviksi, ja siementä löytyy.
ojanpyörtänöiltä vaikka kuinka.  On kuitenkin rikkaruoho  syysviljavaltaisessa
viljelyssä.

-SS-

Kylvääkö toinen nyt suojaviljaa ja toinen kerääjäkasvia?

Kerääjäkasvi lopetettava viimeistään keväällä, suojaviljasta nurmi jatkaa seuraavana keväänä. Lisäksi kerääjäkasviksi laitan yksivuotisia sekaan.

Sinänsä noinhan se vähän on, että sama asia mutta eri nimi.

Ai niin unohtui se kultivaattori tuosta aiemmasta: Vanha 3m Tempo hanhenjalkaterillä.

Don Essex, kiitos nyt selvisi täysin. Luohoa ei nähtävästi ole teillä syysviljoilla.
Se on paha tuholainen, koska siemen kestä ylikin 10 vuotta, ja nitä on miljoonia.

Tuo luomu ja 3 tonnin sato näyttää hyvältä. Jos tavanomaisessa viljelyssä
antaa voimaa liikaa, ja liian tiheää, jäänee aluskasvi huonoksi. Hietamaat
eivät ole kevätkuivuudelle arkoja niin kuin hiesut ja aitosavet. Muutenkin
sadontuottokierrot ovat alle 50% vuosista, eli pääkasvi on nurmi tai jokin muu
valkuaiskasvi. Eläimiä löytynee lähistöllä, jotka pystyvät hyödyntämään
nuo nurmi - härkäpapu ym. kasvustot.

Eli ei kyllä lähtökohtaisesti uskalla lähteä noin 150 € hehtaarituilla käytännösä
luomujärjestelmään, luomuun mieluummin sitten olisi haettava. Tuntuu vaan
älyttömältä, kun kohtuullisen etäisyyden päässä ei sille runsaalle viherrehulle olisi
mitään muuta käyttöä kuin komposti ?

Sen tiedän, että luomuruis onnistuu mainiosti, sen osaan jo valmiiksi
kemikaalivapaasti viljellä.

-SS-

Ei ole meillä luohosta ongelmaa.

Huonokin aluskasvi voi hyvinkin lähteä puinnin jälkeen keräämään ravinteita talteen.
Karjoja ei ole lähialueilla riittävästi, jotta saisi nurmelle käyttöä. Toivottavasti Biokaasu jossain välissä... Viherlannoitusnurmet niitetään maahan, koska tällä hetkellä vaihtoehtoja ei ole. Tosin samalla maahan lisätään runsaasti hiiltä (laskelman mukaan 1550 kg C/ha/a). Tällä pyritään maan rakenteen paranemiseen ja kasvukunnon kehittämiseen. Siksi pitää myös koko ajan pohtia, miten ravinteet saisi parhaiten sidottua maahan talven yli. Tältä osin tukien vaikutus on kyllä liian suuri, mutta vaihtoehtoja etsitään.
Kyllähän härkäpapu ja herne ovat minulle ihan sadontuottokasveja. Ne puidaan, kuivataan ja myydään joko suoraan tiloille tai rehutehtaille. Tällä hetkellä markkinoita ainakin toistaiseksi on ja viljelykiertoa täytyy sitten rukata sen mukaan, miten markkinoilla on tuotteille tilaa. Viime syksyn hintatasolla valkuaiskasvien tuotto on ylittänyt hyvinkin viljojen tuoton. Luomuelintarvikekaura on harkinnassa ensi kevääksi, koska markkinat näyttävät paremmilta, kuin muilla luomuviljoilla.

Todellakin tavanomainen kasvinsuojelu vaikeutuu, jos keväällä kylvää aluskasvin. Niiden ongelmien korjaamiseenhan tuo kerääjäkasvipalkkio on suunniteltu. Pään sisällä on asiat tehtävä itselleen selväksi. Itse voin kyllä hyväksyä timoteitä tai hieman valvattia ja ohdakettakin pelloillani. Tavanomaisen viljelyn aikana olin hyvin tarkka ruiskutusten ajoituksista ja tehoista, enkä hyväksynyt juuri mitään rikkoja pelloillani. Täytyy myöntää kyllä, etta varsinkin aluksi piti joidenkin peltojen ohi ajaessa katsella vaikka naapurin metsää.... Haasteita on, mutta näköjään ne voi voittaa. Vaikkei heti samana vuonna niinkuin ruiskutuksissa niin sitten suunnitellaan miten ongelmat huomioidaan seuraavana vuonna.

Toistaiseksi kerääjäkasvit eivät ole kasvaneet läpi mistään viljasta, kunhan kasvusto vain on ollut kunnollinen. Kuten aiemmin totesin, ne kasvoivat täyttämään vain erittäin huonot kohdat.

Juolavehnän kanssa olen toistaiseksi voitolla lukuunottamatta n. hehtaarin alaa multamaalla. Siinä projektia ensi kesäksi... suunnittelen vielä.
Tietääkseni kuitenkin juolavehnä kaipaa runsaasti liukoista typpeä kasvaakseen. Luomussa sen pitäisi pysyä kurissa, koska sitä ei ole niin helposti saatavilla, kuin tavanomaisessa. VLnurmien niitot oikein ajoitettuna, sekä voimakas kilpailu hyvillä kasvustoilla pitäisi pitää juola kurissa. Tähän kilpailuun on kerääjäkasveilla merkittävä rooli. Puinnin jälkeen maassa on vapaata typpeä, jota juolavehnä haluaa alkaa hyödyntämään. Sitä typpeä pyrin postamaan kerääjäheinillä. Apiloilla tuotan lisää typpeä, joita heinät sitten varastoivat. Samalla heinät kilpailevat juolavehnän kanssa, ja se ei oikein pidä kilpailusta. Tai ainakin näin olen antanut itselleni kertoa. Ainakin toistaiseksi on onnistunut. Luomua on tosin takana sen verran lyhyt aika, etten voi toimia tietäjänä asioissa, mutta ajattelen ja yritän oppia sekä omista, että toisten kokemuksista. Luomuviljelijöiden piirissä ainakin meillä päin jaetaan auliisti neuvoja ja kokemuksia.

tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä

tadaa juuri tulin loimaalta paikallinen virkamies sano tämmösen että kerääjäkasvi tuki on sit 46e koska sitä ei makseta perustuen päälle eli perustuki 54+kerääjäkasvi yht 100e max repikää siitä

Toi helpotti paljon