Mutta miksi ne mehiläiset eivät kuolleet heti kun Roundup tuli markkinoille n.40 vuotta sitten ja ties miten mones mehiläissukupolvi on jo menossa. "Kesällä mehiläisten keski-ikä on 4 - 5 viikkoa. Talvehtivien mehiläisten ikä voi olla 6 - 9 kuukautta."
Roundupin käyttö lisääntyi heti, kun Monsanton patentti meni vanhaksi ja hinta romahti. Eihän Monsanto tienaa enää Roundupilla vaan Roundupin kestävillä lajikkeilla. 
Jos hinta olis sama, kuin 70 luvulla, niin suorakylvö olis kannattamaton
Enhän minä mitään roundupin katteesta kysynyt tai suorakylvön kannatvuudesta , vaan miksi ne mehiläiset ei silloin -70 luvulla kuolleet? Vai oliko sulla joku syy siirtää keskustelu muille urille?
Minä vastasin, mutta et ymmärtänyt. Syy oli käytön vähäisyydessä. 
Roundup oli vain Suomessa kallista. Sitä sai keski-euroopastakin ostettua puolta halvemmalla -80 luvulla.
Ennen glyfoa levitettiin syksyisin kun kaikki kukkiva oli kukkinut, nykyään sitä levitetään myös keväisin ja aika varhain syksyllä. Pölyttäjäkanta on tietysti aika heikkoa ja vähäistä keväällä, joten ehkä se pienikin lisästressi on liikaa.
Torjunta-aineiden historiaa.
Ensimmäinen suuri lupaus näytti olevan DDT, joka on ihmiselle lähes myrkytön, koska se ei imeydy. Se todella olikin suuri edistysaskel ja sillä pystyttiin tehokkaasti vähentämään toisen maailmansodan aikana täiden levittämää pilkkukuumetta ja hyttysten levittämää malariaa. Keksinnön merkitystä osoittaa se, että Paul Müller sai siitä Nobelin palkinnon. Vähäisestä välittömästä myrkyllisyydestä seurasi kuitenkin aineen täysin holtiton käyttö
Onkohan glyfolla sama historia.
Onko glyfosaatti DDT:tä vai DDT glyfosaattia, vai onko jotenkin asiat sekaisin Sepeteuksella ?
-SS-
Sepe varmaan viittaa tuohon ylenmääräiseen käyttöön. DDT:kin leviteltiin aikoinaan joka paikkaan, kun sen vaarallisuutta ei ymmärretty.
Västäräkit ei tahallaan ymmärrä. Kuhan keikuttavat pyrsytöään.
Glyfostakin tulee ongelma, kun käyttö on satakertaistunut ja joka ongelmaan sitä käytetään.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/glyfosaattia-kest%C3%A4v%C3%A4t-rikat-levinneet-ehk%C3%A4-jo-suomeen-1.76074
Montason itsensä tekemä ongelma, kun geenimuuneltuja kasveja kehitteli. Glyvöä kestävä geeni siirtyy pölytyksessä siihen sukulais rikkakasviin. Tais olla joku rypsi tai vastaavan kasvin tapaus.
Tais mennä taas harakoille.
Kun samoilla gm-pelloilla on vuosi vuoden perään kasvatettu glyfosaatti-ruiskutuksia kestävää viljaa, monet rikkakasvit ovat kehittyneet tälle kemikaalille vastustuskykyisiksi. Tämä ei ollut yllätys, ja sama ilmiö on tuttu esimerkiksi sairaalabakteerin evoluutiosta. Yhdysvalloissa on syntynyt ainakin 12 glyfosaattia kestävää superrikkaruohoa, ja niiden levinneisyys kasvaa nopeasti. Superrikkaruohot kiusaavat gm-kasvien tuottajia myös Argentiinassa, Brasiliassa, Kanadassa, Paraguayssa ja Australiassa.
Tilanteen vuoksi viljelijät suihkuttavat pelloilleen yhä enemmän glyfosaattia ja palaavat myös muiden kemikaalien käyttöön. Näin on tapahtunut niin Yhdysvalloissa kuin myös gm-soijaa kasvattavissa Etelä-Amerikan maissa. Esimerkiksi brasilialaiset gm-soijan kasvattajat ovat ajautuneet suihkuttamaan pelloilleen EUssa kiellettyä
parakvattia.
Kasvaneen torjuntatarpeen vuoksi gm-kasvien viljelyn taloudellinen kannattavuus on heikentynyt alkuvuosista. Rikkakasviongelmien takia osa viljelijöistä on joutunut luopumaan gm-peltojensa suorakylvöstä. Suorakylvö on yksi tapa vähentää viljelyn kasvihuonekaasupäästöjä ja sitä on sovellettu isoilla gm-pelloilla laajasti. (Suorakylvöä voidaan noudattaa myös tavanomaisessa tuotannossa, esimerkiksi Suomessa.)
Monsanton ja muiden yritysten ehdottama ratkaisu on jatkaa samalla kaavalla, mutta astetta kovemmin panoksin. Tehonsa menettäneiden Roundup-kasvien tilalle on kehitetty kasveja, jotka kestävät glyfosaatin lisäksi torjunta-aineita nimeltä
2,4-D tai dicamba. Toistaiseksi ao. lajikkeita ei ole hyväksytty viljelyyn. Näiden kemikaalien tiedetään voivan aiheuttavaa vakavia terveys- ja ympäristöhaittoja.
http://www.kaleva.fi/uutiset/talous/parakvatti-myrkky-kielletaan-koko-eussa/25284/https://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=https://en.wikipedia.org/wiki/2,4-Dichlorophenoxyacetic_acid&prev=search
