Mää oon aatellu sillai et aikanen kylvö syysvehnällä---> juuret syvemmällä ja päällikasvusto vankempi--->parempi talvenkesto???

Voithan sä niin ajatella, mutta kevät- ja kesäkylvettyjen erittäin vahvojen kasviyksilöiden täystuho viimekin talvena (omat päällekkäisviljelykokeet käynnissä) on osoitus siitä, että tuon ajatusmallin ei pidä olla suoraviivainen, vaan jostakin ajankohdasta aikaisemmaksi kylvettynä talvenkestävyys heikkenee vahvasti.

Englannissa myöhäinen kylvö on suurimpien satojen pohja. Aikaisessa kylvössä tulee useita ongelmia, mukaan luettuna Take-All - tauti. Ihan tämän etelärannikon ilmasto on useammin Englannin sumuilmastoa kuin Pirkanmaan paksuja kimmeltäviä ja loputtomia hankia. Ja aivan maalaisjärjellä, miksi ruokkia oraita neljännesvuosi, ja lähteä keväällä kuloheinästä yksittäisten lehtien kasvusta pensastumaan taas ?

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.10.14 - klo:07:40

Mää oon aatellu sillai et aikanen kylvö syysvehnällä---> juuret syvemmällä ja päällikasvusto vankempi--->parempi talvenkesto???

Voithan sä niin ajatella, mutta kevät- ja kesäkylvettyjen erittäin vahvojen kasviyksilöiden täystuho viimekin talvena (omat päällekkäisviljelykokeet käynnissä) on osoitus siitä, että tuon ajatusmallin ei pidä olla suoraviivainen, vaan jostakin ajankohdasta aikaisemmaksi kylvettynä talvenkestävyys heikkenee vahvasti.

Englannissa myöhäinen kylvö on suurimpien satojen pohja. Aikaisessa kylvössä tulee useita ongelmia, mukaan luettuna Take-All - tauti. Ihan tämän etelärannikon ilmasto on useammin Englannin sumuilmastoa kuin Pirkanmaan paksuja kimmeltäviä ja loputtomia hankia. Ja aivan maalaisjärjellä, miksi ruokkia oraita neljännesvuosi, ja lähteä keväällä kuloheinästä yksittäisten lehtien kasvusta pensastumaan taas ?

-SS-

Sää voit vertailla rauhassa Suomea ja Englantia.

Sää voit vertailla rauhassa Suomea ja Englantia.

Ja apinaa kumminkin koijataan hankkimaan Englannin ja eteläeurooppalaisia lajikkeita, koeruuduilla harson alla kymppitonnareita, ja taas viedään laskutaidotonta kuin laskiämpäriä. 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 26.10.14 - klo:10:29

Sää voit vertailla rauhassa Suomea ja Englantia.

Ja apinaa kumminkin koijataan hankkimaan Englannin ja eteläeurooppalaisia lajikkeita, koeruuduilla harson alla kymppitonnareita, ja taas viedään laskutaidotonta kuin laskiämpäriä. 

-SS-

Nii. Tapansa ja tottumuksensa kullakin.

Mää laskin sillai et kun en ostanu 640euron sertisiementä niin tuhlaan rahat linjementteihin.

Joo.. kiitosta SS ja bouli analyyseistä ja kuvista. Minulla ei ole nämä atk-taidot ihan huppua, joten en osannut kuvaa laittaa.
Mutta näyttäis tarkemmin valoisassa katseltuna olevan kahta ongelmaa. Kellastuvia siellä täällä, alimpia lehtiä -> varmaan näitä puutoksia. Ja sitten parissa kohdassa, lohkolla missä oli ruis jo esikasvina, niin pahasti kyllä näyttää lumihomeelta.

Tää alkaa vaikuttaa aikamoiselta lajilta nää syysviljat. Viime syksynä/ talvena talvi vei 70%, vaikka lumihometta ei näkynyt missään. Sinänsä niistä mitkä henkiin jäi, tuli asiallinen ja terve sato. Kylvö silloin myöhään (12-15.9) ei kahukärpästä tm. Päättelin sitten, että oli liian heikko talvehtiakseen -> kylvö nyt kolmessa osassa: 25.8, 3.9 ja 10.9. Nyt parhaalta näyttävät myöhäiset. 

Ehkä pitää opetella kaks ruiskutusta syksyllä ja varmistaa peittaus, nyt osalle jyvät suoraan laarista.

Joo.. kiitosta SS ja bouli analyyseistä ja kuvista. Minulla ei ole nämä atk-taidot ihan huppua, joten en osannut kuvaa laittaa.
Mutta näyttäis tarkemmin valoisassa katseltuna olevan kahta ongelmaa. Kellastuvia siellä täällä, alimpia lehtiä -> varmaan näitä puutoksia. Ja sitten parissa kohdassa, lohkolla missä oli ruis jo esikasvina, niin pahasti kyllä näyttää lumihomeelta.

Tää alkaa vaikuttaa aikamoiselta lajilta nää syysviljat. Viime syksynä/ talvena talvi vei 70%, vaikka lumihometta ei näkynyt missään. Sinänsä niistä mitkä henkiin jäi, tuli asiallinen ja terve sato. Kylvö silloin myöhään (12-15.9) ei kahukärpästä tm. Päättelin sitten, että oli liian heikko talvehtiakseen -> kylvö nyt kolmessa osassa: 25.8, 3.9 ja 10.9. Nyt parhaalta näyttävät myöhäiset. 

Ehkä pitää opetella kaks ruiskutusta syksyllä ja varmistaa peittaus, nyt osalle jyvät suoraan laarista.

Eka kerta ku on omaa GoldSaadilla töyssyteltyä peittaamatonta Skagenia. Kattoo kuin käy.

Vieläkin jaksan vängätä siitä aikasen kylvön eduista. Ne juuret......

Tuo kellastuminen on niin laajaa, että ei voi olla lumihome, ja on nurmirikkoon kylvetty. Eppäilen juurimatoja tai kahukärpästä silti.

Olen kahdeksan vuotta peräkkäin samalla lohkolla viljellyt ruista, eikä lumihome ollut ongelma kuin yhtenä vuotena, ja Riihi toipui lopulta siitäkin. Peräkkäisviljelyssä kuitenkin alkoi tulla valkotähkäisyyttä ja tyvitauteja, kertoo viljelykierron tarpeesta.

Ruiskierron jälkeen kevätvehnästä hirmusato. Voi myös johtua sattumasta.

Peittauksen laiminlyönti on outo tapa ruiskutteluja harrastavien keskuudessa. Mikään tutkimustulos ei tue sitä, että peittauksen poisjättäminen olisi kokonaan korvattavissa ruiskutuksilla, pikemminkin päin vastoin. Etelä-Ruotsissa on tullut strobiluriinin kestävä geenimuunnos Septoria ja Typhula (lumihome) - suvun sienitauteihin. Eli se Amistar Topsinin kaverina saattaa olla menneen talven lumihomeita. Propikonatsoli ja prokloratsi ovat jo aikansa olleet tehottomia golf-kenttäteollisuuden ruiskutteina. Harmittaahan se maanviljelijää, kun golffarit tekevät lumihomeaineista tehottomia. mutta nin se vaan omakin ruiskutushimoinen väki kusee kaikkien pakkiin.

-SS-

Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. 

Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. 

Voi olla. 

Toisilla taas mytomania tuottaa suurta mielihyvää.

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.10.14 - klo:08:23

Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. 

Voi olla. 

Toisilla taas mytomania tuottaa suurta mielihyvää.

Ai onko se mytomania sama asia kuin se käyttämäni Bauer, jolla mennään loimaanmiehistä oikealta ja vasemmalta ohi syysvehnäsadoissa, vaikka olisi lokakuulla kylvetty ?

 

-SS-

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.10.14 - klo:17:09

Lainaus käyttäjältä: Make - 27.10.14 - klo:08:23

Peittaamattomalla syysvehnällä on iso riski haisunokeen. Lajikkeilla on kylläkin aika isot erot herkkyydessä ja nykyisin herkkyyttä on jalostettu pienemmäksi.
Skännän fetissi on varmaankin tuottaa naisen alapäänhajuista viljaa. 

Voi olla. 

Toisilla taas mytomania tuottaa suurta mielihyvää.

Ai onko se mytomania sama asia kuin se käyttämäni Bauer, jolla mennään loimaanmiehistä oikealta ja vasemmalta ohi syysvehnäsadoissa, vaikka olisi lokakuulla kylvetty ?

 

-SS-

 

Milläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta.

Milläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta.

Celest® Formula M

Lainaus käyttäjältä: montöör - 27.10.14 - klo:19:15

Milläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta.

Celest® Formula M

paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin 

Lainaus käyttäjältä: SKN - 27.10.14 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: montöör - 27.10.14 - klo:19:15

Milläs peittaat tos:sia. Topsin lienee aika tehotonta.

Celest® Formula M

paras konsti on ku menee kylvön siunaus tilaisuuteen ja laittaa kädet ristiin 

Nii, itse asiassa siellä oli yks saittilainen viimeks ristin takana piilossa jalat ristissä.